Arkisto

Digityö ja digitaidot – osa kirkon nuorisotyötä ja nuorisotyöohjaajien työkalupakkia

09. joulukuu 2022

Digitaalisuus on ajankohtainen, tulevaisuuteen vaikuttava ja merkittävä ilmiö. Kirkon mission lisäksi kirkon kasvatuksen ammattien ydinosaamisessa painottuu mm. tulevaisuusosaaminen, taito kohdata lapsia ja nuoria erilaisissa vuorovaikutusympäristöissä sekä kyky kiinnostua muuttuvasta digitaalisesta ympäristöstä. Selvityksien valossa näyttää kuitenkin siltä, että kirkon digitaalisessa nuorisotyössä tulisi vahvistaa strategisempaa työotetta. Pohdinnat eivät saisi keskittyä liikaa välineiseen, vaan tavoitteisiin ja organisaation toimintakulttuuriin. Opinnäytetyöt voivat tarjota työelämälle tukea ja resursseja kehittämistyöhön.

Tavoitteellisempaa seurakunnan digitaalista nuorisotyötä

 Uudenkaupungin seurakunnassa digitaalista nuorisotyötä kehitettiin sekä työntekijöitä että nuoria osallistaen. Opinnäytetyöni (Yhteisöpedagogi YAMK) tavoitteena oli parantaa Uudenkaupungin seurakunnan digitaalisen nuorisotyön lähtötilaa. Vaikka hyvää digityötä erityisesti somen kautta oli tehty, on strateginen työote puuttunut ja työ nojannut liiakseen yhden osaajan varaan.

Opinnäytetyön prosessi vahvisti digitaalisen nuorisotyön kehittämisen olevan ensisijaisesti kulttuurinen, ei välineellinen muutos. Kehittämispajoissa ilmeni, ettei nuorisotyöllä ollut yhdessä jaettua käsitystä siitä, mitä digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan. Oleellisemmaksi kuin innovoida uutta, selkeytyi tarve kirkastaa, mitä digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan ja miksi seurakunnassa sitä tulisi tehdä. Opinnäytetyön suositukseksi nousi nuorisotiimin nuorisotyöllisen digiosaamisen vahvistaminen ja työn kehittäminen edelleen nuoria kuunnelleen. Seurakunnan yleinen sometyö- ja kotisivuvastuu rajattiin prosessin aikana nuorisotyön vastuulta pois, joka vapautti resursseja suunnitelmallisempaan nuorisotyölliseen digityöhön.

Kehittämishanke loi nuorisotiimille pysähtymisen paikkoja digitalisaation teeman pohdinnan lisäksi työn tavoitteiden ja tulevaisuuden keskustelun äärellä. Tarve keskustella ja reflektoida työtä johti tiimin ryhmätyönohjauksen pariin. Suosittelen tätä muillekin nuorisotyöllisille organisaatioille, jotka haluavat paneutua ja saada tukea perustavoitteiden yhteiseen selkeyttämiseen. Näitä tavoitteitahan digityöllä pyritään tukemaan. Digitaalisuutta tulee hyödyntää voimavarana, ei itseisarvona.

 

Tiedotus ja kohdennus

Kehittämishankkeen aineistoa kerättiin monimenetelmällisesti. Muun muassa kyselyn kautta (N=129) tavoitettiin valtaosa kaupungin rippikouluikäluokasta; 83 % seurakuntaan kuuluvista- ja 72 % koko kaupungin vuonna 2006 syntyneistä nuorista. 

Kyselyn tulokset osoittivat, että seurakunnan toiminta oli tavoittanut nuorisoa hyvin. Vain 19 prosenttia nuorista vastaajista ei ollut osallistunut seurakunnan toimintaan ennen rippikoulua. Lähes kaikki olivat siis osallistuneet aiemmin esimerkiksi kerhoihin, leireille tai retkille.

Huolestuttavaa oli, etteivät samat nuoret olleet kovinkaan tietoisia seurakunnan sometyöstä. Työtä kohdennettiinkin nuoria kuunnellen, samoin tiedotukseen ja sometileille ohjaamiseen kiinnitettiin huomiota. Työn hyvät vaikutukset huomattiin pian käytännössä, sillä nuorten toiveista luotu nuorisotyön oma Instagram tili (@uginsrknuoret) ylitti seuraajatavoitteensa jo vuoden 2021 seurantajaksolla.

 

Keskiössä nuoret, eivät laitteet

Digitaalinen nuorisotyö on laaja käsite ja kattaa sisäänsä muutakin, kuin verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä. Se on myös median ja teknologian käsittelemistä nuorisotyössä.

Nuorille suunnattu kysely osoitti, kuinka yleinen haaste ruutujen lumo saattaa olla. 87 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista (N=129) kertoi jäävänsä nettiin (some tai muu) pidemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus. Koska nuorisotyössä on ennen kaikkea kyse kasvatuksesta ja nuorten hyvän elämän ja hyvinvoinnin tukemisesta, on myös digihyvinvoinnin tukemiselle ja mediakasvatukselle tarvetta. Verkkovälitteisten sosiaalisten suhteiden ylläpito on tärkeää nuorille, mutta näin on myös digitaalisten itsesäätelytaitojen laita. Nuorisotyössä tulisi pyrkiä tukemaan terveitä elämäntapoja.

Uudenkaupungin seurakunnan 7–14-vuotiaiden leirikirjeissä on edelleen perusteltua mainita, ettei omaa puhelinta välttämättä tarvita leireille mukaan, vaan yhteyden kotiväkeen saa myös työntekijän puhelimella. Leirien pelisäännöt kännykkäparkeista (yhteisen ohjelman, ruokailun ja yö hiljaisuuden aikaan) ovat hyvät myös tulevaisuudessa; Tämä takaa paremman mahdollisuuden yöuneen, keskittymiseen ja sosiaalisten kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten harjoitteluun.

Kohtaamiset eri ikäisten leireillä ovat merkittäviä. Opinnäytetyön kehittämispajojen nelikenttäanalyysissä sekä nuoret että työntekijät nimesivät leirityön seurakuntansa nuorisotyön vahvuudeksi, erityisesti kohtaamisten näkökulmasta.

 

Ennen suunnitelmallista digityötä tulee olla suunnitelmallista nuorisotyötä

 Digitaalinen nuorisotyö ei ole muusta nuoristyöstä irrallinen osio, eikä itseisarvo. Benchmarkkauksen kautta havaitsin, että kun organisaation strategiakulttuurin perusta on kunnossa, on mutkattomampaa johtaa työtä tavoitteista käsin myös digityön osalta.

Digityön suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden kehittämisen yhteydessä heräsi kysymys: Miten seurakunnissa ylipäätään tehdään työn strategista suunnittelua? Millaista tukea työntekijät tähän saavat ja miten kirkon ja seurakuntien strategiat ja arvot elävät yksittäisen nuorisotiimin työn linjana? Herättääkö strategia sanana allergiaa muissakin seurakunnissa ja jääkö työn tavoitteiden yhteinen pohdinta touhukkaan toiminnan jalkoihin?

Niin muutoksen johtaminen kuin kehittäminenkin ovat aina organisaatiokohtaista. Mitä enemmän nuorisotiimillä on digitaaliseen nuorisotyöhön liittyviä osaamistarpeita ja ehkä työstämistä asennetasolla digitalisaatioon liittyen, sitä enemmän kannattaa varata kehittämistyöhön aikaa ja edetä pienin, rauhallisin askelin. Oma kehittämistahtini rauhoittui, kun otin nuorisotiimin mukaan prosessiin.

Opinnäytetyöni ”Kohti tavoitteellisempaa ja nuorisotyöllisempää seurakunnan digityötä” on avoimesti luettavissa Theseuksessa.

 

Lähteet

Ev.lut. kirkko 2020. Nuorisotyönohjaajan ydinosaamiskuvaus. Viitattu 1.12.2022 https://kirkonydinosaaminen.fi/nuorisotyonohjaaja.html

Hintsala, Meri-Anna 2016. Digitaalinen nuorisotyö kirkossa. Kirkon kasvatus ja perheasiat. Viitattu 1.12.2022

https://evl.fi/documents/1327140/39461555/Digitaalisuus+seurakuntien+nuorisoty%C3%B6ss%C  3%A4+-tutkimusraportti+2016/7b59c2a1-7aa5-07c3-ec27-272d623fce67

Lauha, Heikki & Tuominen, Suvi 2016. Suuntaviivojen tausta. Teoksessa Heikki Lauha ja Suvi Tuominen toim. Kohti digitaalista nuorisotyötä. Helsinki: Verke

Lauha, Heikki 2019. Miksi tarvitsemme digitaalista nuorisotyötä? Teoksessa Heikki Lauha & Kati Nôlvak 2019 toim. Digitalisaatio ja nuorisotyö. Helsinki: Verke

Nuori kirkko ry & Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat – yksikkö 2019. Digitaalinen nuorisotyö kirkossa. Viitattu 1.12.2020 www.lastenjanuortenkeskus.fi/wp- content/uploads/2020/06/Digitaalinen-nuorisotyo%CC%88-kirkossa-2019.pdf

Valtonen, Minna & Häkkinen, Tiina 2021. Nuorisotyön kentät ja ammattilaiset. Teoksessa Helena Kauppila toim. Kasvu vapauteen. Nuorten rinnalla seurakunnassa. Helsinki: Kirjapaja

Valtonen, Minna 2021. Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030 tutkimuksen taustasta. Teoksessa Karla Malm & Minna Valtonen & Julia Luukko 2021 Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030 tallenne. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.12.2022 www.youtube.com/watch?v=QlJ89NYCpiQ

Verke 2019. Mitä nuorisotyön tulisi tietää? Havaintoja teknologisoituvasta maailmasta. Helsinki: Verke

Virolainen, Rose-Marie 2022. Kohti tavoitteellisempaa ja nuorisotyöllisempää seurakunnan digityötä. Opinnäytetyö, Yhteisöpedagogi (YAMK). Humak

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto