Haastattelemani nuoret käyttivät nettiä ehdottomasti eniten puhelimella ja kaikilla älypuhelimen omaavilla oli nettiyhteys puhelimessa. Yhdellä haastateltavista ei ollut älypuhelinta. Nuoret käyttivät nettiä myös tietokoneella ja pelikonsoleilla, tabletin käyttö oli marginaalista.
Mitä nuoret sitten tekevät netissä? Kaikki nuoret mainitsivat Facebookin ja se oli kaikkien haastateltavien päivittäin käyttämä palvelu. Facebook ei taida olla vielä henkitoreissaan ainakaan espoolaisten nuorisotilakävijöiden keskuudessa, vaikka sen käyttö on hitusen vähentynyt Ask.fm:n suosion myötä. FB:n ja Ask.fm:n lisäksi suosittua oli pelaaminen (Candycrush Saga, Fifa, Call of Duty), vlogien seuraaminen, yhteydenpito kavereihin ja sukulaisiin Skypellä, YouTube-videoiden katselu, musiikin kuuntelu Spotifysta, tiedon haku erilaisista teemoista (mm. käytetyt mopot, työpaikat ja tapahtumat), muut sosiaalisen median palvelut ja verkkoyhteisöt, sisällön tuottamiseen liittyvät palvelut (Instagram, YouTube) ja blogien seuraaminen. Kännykällä nuoret käyttivät valtavan paljon WhatsAppia ja Kik Messengeriä sekä jo aiemmin mainittua Ask.fm-sivustoa.
Haastattelemani nuoret nostivat selkeästi esille Ask.fm:n, joka on tällä hetkellä laajemminkin nuorten suosiossa ja jonka käyttäjämäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2010 perustettu sivusto on eräänlainen nuorelta nuorelle -kysymys-vastauspalsta, jota käytetään eniten mobiilisti. Sivusto oli monen nuoren mielestä hieman kyseenalainen, koska se mahdollistaa kommentoinnin anonyymisti. Vaikka nuoret kyseenalaistivat sivuston, he käyttivät sitä aktiivisesti.
Nuorisotyö netissä
Nuorten oli vaikea mieltää, mitä on nuorisotyö netissä. Pienimuotoisen aiheen äärelle johdattelun kautta nuoret tunnistivat nuoriso-ohjaajien FB-profiilit sekä nuorisotilojen fanisivut FB:ssä. Osa nuorista tunnisti myös Verkkoterkkarit sekä tytöt tiesivät Demissä toimivan jotain nuorisotyöhön liittyvää. Nuorille oli selkeästi helpompi mieltää omat nuoriso-ohjaajat netissä kuin hahmottaa nuorisotyötä netissä valtakunnallisesti.
Vaikeaa nuorille oli myös miettiä, miten verkkoa voitaisiin hyödyntää nuorisotilatyössä – tosin haasteellista se näyttää olevan myös aikuisillekin. Kovin innovatiivisia ehdotuksia ei nuorilta löytynyt. Nuoret joka tapauksessa antoivat joitakin ehdotuksia, kuten kysymys-vastauspalstat, verkkopelaaminen ja Facebookin aktiivinen käyttö työvälineenä. Erityisen paljon toivottiin nuoriso-ohjaajan todellista läsnäoloa FB:ssä, palvelun käyttöä muuhunkin kuin markkinointiin, ohjaajalähtöisiä keskustelunavauksia, kommentointia nuoren päivityksiin ja kuviin sekä ylipäätään tavoitettavuutta FB:n kautta, erityisesti silloin kun nuorisotilat ovat kiinni. Nuoret eivät tehneet vahvaa eroa kasvokkain kohtaamisen ja verkkokeskustelun välillä; heidän mielestään nämä kaksi eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat täydentää toisiaan. Ongelmallisena nuoret pitivät sitä, etteivät nuoriso-ohjaajat ole aktiivisesti FB:ssä, vaan piipahtavat siellä silloin tällöin markkinoimassa jotakin.
Yksi kysymys liittyi nuorten oman toiminnan tukemiseen netissä. Kysymys oli vaikea ymmärtää eivätkä nuoret oikein nähneet selkeää tarvetta heidän oman toiminnan tukemiseen netissä, koska tarvittavan avun saa nuorisotilalta. Nuorisotilan vakikävijöille oli tuttua aloitteiden tekeminen paperilla ja he kokivat vahvasti saavansa tukea nuorisotilan ohjaajilta aloitteiden tekemiseen. Osa nuorista koki, ettei tukea saa kuitenkaan tarpeeksi, mutta heillä ei ollut ideoita kuinka tilannetta voitaisiin parantaa. Nettipohjaisia vaikutuskanavia nuoret eivät pääsääntöisesti tunteneet ja Espoossa käytössä oleva Aloitekanava oli tuntematon suurimmalle osalle nuorista.
Verkon käyttöön tarkoitetut välineistöt ja infrastruktuurit nuorisotiloilla hankaloittavat verkkoa hyödyntävän nuorisotyön kehitystä. Verken kuntakyselyn (2013) mukaan Espoon nuorisopalveluiden ohjaajista 80% pitää yhtenä keskeisenä internetin nuorisotyöllistä käyttöä vaikeuttavana tekijänä riittämätöntä välineistöä. Myös langattoman internet-yhteyden puuttuminen nuorisotiloilta ja työkoneen jakaminen usean muun työntekijän kanssa koettiin hankaloittavan verkkoa hyödyntävän nuorisotyön tekemistä. Kokemus on hyvin samansuuntainen myös nuorten haastatteluissa.
Erityisen paljon nousi esille verkkopelaaminen. Nuorilla oli selkeänä toiveena saada nuorisotilojen PlayStation 3 nettiin. Nuoret kokivat ajatuksen ohjaajan kanssa pelaamisesta positiiviseksi sekä painottivat vahvasti sitä, että verkon yli voisi pelata silloinkin kun ei itse ole tilalla tai jonkun kaverin kanssa, joka on toisella tilalla. Ohjaajien käyttöön kaivattiin älypuhelimia, jotta esimerkiksi WhatsAppin käyttö olisi mahdollista nuorten ja ohjaajien välillä. Älypuhelimet koettiin myös tiedonjakoa nopeuttavaksi elementiksi.
Kehittämisajatuksia
Alueellisten nuorisopalvelujen näkökulmasta nuorten haastattelujen tulokset kertovat siitä, että olisi hyvä saada kohtuullinen määrä lisää resursseja verkkoa hyödyntävään nuorisotyöhön sekä koulutusta aihepiiriin liittyen. Olisi hyvä tutustua nuorten verkkokulttuureihin sekä tietää, missä nuoret aikaansa viettävät. Aiemmin mainittu Ask.fm-sivusto on valtavan suosittu nuorten keskuudessa, mutta palvelu on huonosti tunnettu aikuisten keskuudessa eikä sieltä ainakaan toistaiseksi kovin paljoa nuorisotyön toimijoita löydy. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, missä kaikessa meidän pitäisi nuorisotyön ammattilaisina pysyä mukana. Olisi aiheellista tuntea nuorten verkkomaailmaa ja soluttautua tarvittaessa mukaan.
Yksittäisenä suurena haasteena verkkoa hyödyntävän nuorisotyön saralla ovat laitteet ja infrastruktuuri. Langattomiin yhteyksiin ja tarvittavaan välineistöön voisi satsata enemmän. Nuoret nostivat vahvasti esille toiveen verkkopelaamisesta ja tälle saralle on kehitystä jo luvassa, ainakin joillakin nuorisotiloilla. Nettiä käytetään nuorten keskuudessa enenevässä määrin mobiililaitteilla ja tähän kehitykseen olisi myös nuorisotyön hyvä tulla mukaan esimerkiksi työkäyttöön tarkoitettujen älypuhelinten myötä.
Yhtenä suurena haasteena työmuodon kehittämiselle on myös ajankäytön koordinointi. Verkkoa hyödyntävää nuorisotyötä ei ole ajallisesti resursoitu kuuluvaksi alueellisten nuorisopalvelujen työntekijän toimenkuvaan. Usein tämä tarkoittaa sitä, ettei aikaa juurikaan ole. Nuoret kuitenkin toivoivat ohjaajien läsnäoloa verkossa, erityisesti silloin kun nuorisotilat ovat kiinni. Monet ohjaajat ovat Facebookissa, mutta käyttävät sitä lähinnä tiedotuksen välineenä. Yksi syy tähän on oletettavasti se, ettei verkossa ehdi olla, siellä ehtii piipahtaa. Todellista läsnäoloa, todellista vuorovaikutusta tarvittaisiin lisää. Nuorille läsnäolo oli tärkeintä, heiltä välittyi vahva toive siitä, että todellista vuorovaikutusta tapahtuisi myös netissä. Tuloksista voidaan siis lukea se, että nuorisotilan nuoret kaipaavat aikuisen läsnäoloa verkossa. Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tukemista verkossa tulisi tehdä näkyvämmäksi sekä pohtia uusia tapoja näiden toteuttamiseen.
Valitettavan usein nuorisotyötä kehitetään ilman nuoria. Verkkoa hyödyntävän nuorisotyön kehittämisen äärellä olisi hyvä myös kuunnella nuoria, selvittää heidän tarpeitaan toiminnalle ja ennen kaikkea saada tietoa siitä, mitä nuoret verkossa tekevät, millaisia kokemuksia heidän netin käyttöönsä liittyy, millaisia merkityksiä netin käytölle annetaan ja miksi netissä ollaan. Toivon että nuoret otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun erilaisin tavoin. Haluaisin nuorisotyön mahdollistavan nuorille järkevää verkon käyttöä sekä nuoria kiinnostavaa sisältöä kuin myös aikuisen läsnäoloa verkossa. Kehitys on hidasta, mutta oikeaan suuntaan ollaan matkalla.
