Kyltti tekstillä equality in diversity

Arkisto

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus verkkoympäristössä

08. kesäkuu 2022

Sisältövaroituksia, slurreja, selkokieltä, sääntöjä ja sensitiivisyyttä. SOS? Elämme nopean reagoinnin aikakautta, jossa kieli ja (Internet)kulttuuri muuttuvat jatkuvasti. Pysytkö sinä perässä, mitä tulee tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen toimintaan verkkoympäristöissä? Tämän kirjoituksen tarkoitus on valottaa inklusiivisuuteen liittyviä näkökulmia verkkoympäristöissä toimiville nuorisoalan ammattilaisille.

Ohjaavien periaatteiden keskeisimmät perusteet ovat YK:n ihmisoikeusjulistuksessa, tasa-arvolaissa (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014). Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kiinteä osa kaikkea nuorisotyön arkea ja etiikkaa sekä organisaation strategioita. Digitalisaatio on ymmärrettävästi kytkeytynyt yhä tärkeämmäksi osaksi toimintaa, emmekä välttämättä osaa aina rinnastaa verkkoympäristöjä fyysisten kohtaamispaikkojen veroisiksi tiloiksi. Koska digitaalisen nuorisotyön muodot ovat tulleet jäädäkseen, on tärkeää tarkastella verkkokohtaamista saavutettavuuden kannalta ja matalamman kynnyksen luomiseksi.

Lähde liikkeelle tiedonhankinnasta

Jotta voimme tarjota nuorille tasa-arvoista ja yhdenvertaista palvelua, on meidän ymmärrettävä, mitä sillä tarkoitetaan. Koska tarkastelemme maailmaa omien henkilökohtaisten linssien lävitse, on tärkeää pysähtyä monimuotoisuuden äärelle huomioidaksemme myös omaan viiteryhmään kuulumattomat yksilöt ja ryhmät. Haluan tarjota työvälineeksi etuoikeuskehää, joka toimii erinomaisena väylänä paikantamaan tekijöitä, jotka kaventavat tai lisäävät yksilöiden mahdollisuuksia eri toimintaympäristöissä. On vaikeaa puuttua ongelmalliseen toimintaan tai ympäristön luomiin haasteisiin, jos ei ymmärrä eri ominaisuuksien merkityksiä yhteiskunnassamme. Siispä työntekijän osaaminen ja käsitykset nousevat keskiöön. On olennaista, että työnantaja mahdollistaa näihin teemoihin perehtymisen, kouluttautumisen ja resurssit.

Kuva etuoikeuskehästä
Huolman 2021

Turvallisemman tilan periaatteet ja nuorille viestiminen

Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen verkkokohtaamisen kulmakivet muodostuvat konkreettisimmin turvallisemman tilan periaatteista, jotka on hyvä olla selkeästi nimettynä ja esillä. Periaatteet palvelevat niin verkkotoiminnassa kohdattavia nuoria että työntekijöitä. Monilla toimijoilla on esimerkiksi Discordissa palvelimen säännöt kirjattuna, mikä toimii hyvänä rakenteena periaatteiden laatimiselle. Laatimiseen löytyy lukuisia tapoja ja monesti laatimisen prosessi voidaan katsoa olevan yhtä tärkeä kuin valmis tuotos; reflektio ja yhteinen keskustelu ovat edellytyksiä onnistumiseen. Mahdollisimman monen työntekijän lisäksi nuorten osallistaminen periaatteiden laatimiseen on ideaalia. Esimerkkejä turvallisemman tilan periaatteista voi katsoa esim. YK:n verkkosivuilta.

Periaatteita voidaan myös mukauttaa tarpeen tullen ja niihin on hyvä suhtautua nimenomaan periaatteina, sillä ne eivät ole sellaisenaan ehdottomia – näin tehdään tilaa myös inhimillisille erehdyksille ja oppimisen prosessille. Oppiminen ja kasvu kun ovat nuorisotyössä yksiä tärkeimpiä pedagogisia tehtäviä. Virheiltä ei siis voi välttyä, mistä on myös hyvä viestiä nuorille. Esimerkillä ohjaaminen on tärkeää.

On keskeistä, että työntekijät tietävät kuinka toimia tilanteissa, joissa he kohtaavat syrjintää tai häiritsevää käytöstä. Tilanteissa on toimittava sensitiivisesti, sillä myötätunto on syyllistämistä ja leimaamista parempi työväline. Periaatteiden rikkomisen seurauksista on viestittävä selvästi sekä etukäteen että periaatteita rikottaessa. Esimerkiksi Discord-serverillä on tarpeellista olla selkeää, missä tilanteissa viestejä poistetaan tai keskustelijoita mykistetään. Lisäksi tilanteisiin on hyvä varautua palveluohjauksellisesta näkökulmasta (esim. kriisiapu, sosiaalipäivystys tai -neuvonta, kohdennetut verkkoyhteisöt). Neuvontanäkökulma koskee kaikkia verkkoympäristön käyttäjiä aina trolleista sivustaseuraajiin, (vapaaehtois)työntekijöihin ja häirityksi tulleisiin nuoriin.

Käytännön työtä helpottamaan on olemassa työkaluja ja botteja, jotka siivoavat automaatiolla kirosanoja ja muulla tapaa vahingollisia sisältöjä. Monesti perustason toiminnassa manuaalinen moderoiminen riittää. Osallisuuden nimeen on hyvä myös pohtia, voivatko nuoret ottaa verkkoympäristössä jonkinlaista vastuuta sisällöntuottamisessa, moderoinnissa tai esimerkiksi serverin ylläpidossa. Tällöin on tärkeää tarkastella huolellisesti nuorten rooleja, pohtien mitä nämä tarkoittavat muun muassa nuorten välisen hierarkian, nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta.

Kynnyskysymyksiä

Yhdenvertaisen ja inklusiivisen verkkoympäristön edellytys on saavutettavuus. Tiesitkö, että yli 1,2 miljoonaa ihmistä tarvitsee Suomessa saavutettavia verkkopalveluita ja että 20–25 % suomalaisista hyötyisi selkokielestä (Saavutettavuusdirektiivi.fi)? Saavutettavuuteen on runsaasti tarjolla ohjeita, joilla pääsee hyvin alkuun. Saavutettavuusdirektiivin sivuilta löydät seitsemän askelta, joilla voit ryhtyä heti toimimaan saavutettavamman palvelun edistämiseksi. Saavutettavasti.fi-sivusto tarjoaa ohjeita, miten tehdä saavutettavaa sisältöä sosiaalisessa mediassa. Lisää hyödyllisiä lähteitä löydät tämän tekstin lopusta.

Verkkoympäristön käyttöön liittyvän saavutettavuuden lisäksi on syytä tarkastella sosiaalista saavutettavuutta, johon olennaisesti liittyy matala kynnys. Sosiaalinen saavutettavuus liittyy asenteisiin ja syrjimättömyyteen sekä mahdollisuuksiin osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Anonyymit neuvontachatit ja psykososiaalista keskustelua tarjoavat alustat ovat esimerkkejä siitä, miten verkkopalveluissa voidaan vastata matalalla kynnyksellä palvelutarpeisiin. Käyttäjille tunnistamattomuus voi luoda toisaalta turvaa mutta samalla mahdollisuuksia häiritsevään käyttäytymiseen. Onkin tärkeää miettiä eri sosiaalisten medioiden (esim. Jodel, Discord, Tiktok, Instagram, Snapchat, WhatsApp, Facebook, digitaaliset pelit) käyttötapoja (sosiaalisen) saavutettavuuden, yksityisyyden ja turvallisuuden risteämien kautta. Nuorisotyössä on tärkeää tarjota myös anonyymi väylä olla yhteydessä työntekijään tai palveluun. Nuorisoalalla on suhtauduttava verkkoympäristöihin ensisijaisesti nuorten tiloina ja noudattaa eettisen jalkautumisen periaatteita myös verkossa. Tämä voi olla oman läsnäolon määrän säätelemistä ja tilan antamista nuorille. Esimerkiksi puhtaasti vertaisuuteen nojaavissa verkkoympäristöissä ammattilaisen liian vahva läsnäolo saattaa kielteisellä tavalla muokata nuorten ”orgaanista” keskusteluympäristöä.

Myös digitaalisissa ympäristöissä on hyvä pohtia kohdennetun palvelun sekä kaikille avoimen tilan merkityksiä matalamman kynnyksen kannalta. Mitä positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa juuri teidän työssänne? Miltä se näyttää ja miten se järjestyy inklusiivisella mutta turvallisella tavalla?

Suvaitsevaisuuspuheesta inklusiivisuuteen – kieli työvälineenä

Kielenkäyttöön ja sanavalintoihin on syytä kiinnittää verkossa erityistä huomiota. Turvallisemmassa tilassa on pyrittävä käyttämään sensitiivistä kieltä ja pienilläkin valinnoilla voi olla merkittäviä konnotaatioita. Tästä esimerkkinä toimii otsikossa käytetty ”suvaitsevaisuus”. Hyvää tarkoittavalla käsitteellä voidaan vahingossa piiloviestiä normia, jossa erilaisuutta siedetään ja hyväksytään valtaapitävien ehdoilla. Sensitiivinen kielenkäyttö on normikriittistä ja välttää oletuksia, kuten turhaa sukupuolittamista. Toisaalta taas omien englannin- ja ruotsinkielisten pronominiensa merkitseminen some-profiiliin voi viestiä nuorelle sukupuolitietoisesta ohjauksesta.

Sanojen lisäksi kuvat, giffit ja emojit ovat tärkeä osa kommunikaatiota verkossa. On hyvä huomata, että näiden merkitykset vaihtelevat nopeasti, riippuen myös siitä, kuka kuvastoa käyttää ja minkälaisissa tilanteissa. Esimerkiksi tummaihoiset emojit tai giffit valkoisten käyttäminä voidaan tulkita digitaalisena blackfacena. Blackface-käsite juontaa juurensa rasistiseen ja stereotypioita korostavaan minstrel show -teatteriperinteeseen, jossa valkoihoiset maalasivat kasvonsa mustiksi. Nykyajan digitaalinen blackface tarkoittaa yleisimmin tilanteita, joissa mustien ihmisten kieltä ja ilmaisuja käytetään karnevalisoivalla tavalla esim. giffeissä, Tiktok-videoissa ja meemeissä.

Katso lyhyt infovideo blackface-käsitteestä

Lopuksi

Inklusiivisuus on hyvin moniaineksinen ilmiökokonaisuus, joka ei koskaan tule valmiiksi, mikä voi ensiajatuksena latistaa ja tuntua epämotivoivalta. Siitä huolimatta on tärkeää tunnustaa asian tärkeys nuorten hyvinvoinnin ja edun kannalta.

Turvallisemman tilan periaatteet toimivat erinomaisena väylänä teemaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän rinnalla normitietoisuus ja -kriittisyys ovat osa ammattieettistä reflektiota, joka tukee epäreilujen asetelmien, syrjäyttävien käytänteiden ja häirinnän tunnistamista. Sosiaalisen esteettömyyden lisäksi on kiinnitettävä huomiota palvelun saavutettavuuteen ja kieleen. Arvostava kohtaaminen tekee aina tilaa itsemäärittelylle ja se huomioi moninaisuuden intersektioineen. 

Kaikkea tätä taustoittaa suunnitelmallisuus ja resursointi. Kiire ja vähäinen motivaatio heikentävät kohtaamista sekä turvallisemman ilmapiirin luomista. Tematiikkaa on hyvä pohtia jo ennen nuorten kohtaamista ja palvelun käyttöönottoa. Toisaalta koskaan ei ole liian myöhäistä mukauttaa verkkoympäristöjä ja omia menettelyjään inklusiivisemmaksi. Inhimillisiä virheitä sattuu, toiminnat kehittyvät ja palautetta voi pyytää palvelun käyttäjiltä. Huolellisesti suunniteltu on puoliksi tehty – hyvää kannattaa jatkaa ja epäkohtia voi nostaa rohkean rakentavasti esiin.

 

 

Lähteet:

Huolman, S. 2021. (Epä)reilu pala kakkua. Helsingin Sanomat. Haettu osoitteesta https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007946151.html 

Kyrölä, K. 2018. Sisältövaroitukset ja häiritsevät teemat opetuksessa. Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille. Toim. Anu Laukkanen, Sari Miettinen, Aino-Maija Elonheimo, Hanna Ojala & Tuija Saresma. Vastapaino

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609

Saavutettavuusdirektiivi.fi. 2022. Näin kehität organisaatiosi verkkopalvelusta saavutettavan tavoiteajassa. Haettu osoitteesta https://saavutettavuusdirektiivi.fi/saavutettavuus-ohjeet-toimi-nain/ 

Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325

 

Lue lisää:

Konkreettisia vinkkejä eri somekanaville Saavutettavasti.fi-sivustolta:
https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/saavutettavuus-sosiaalisessa-mediassa/  

Hyödyllisiä yleisohjeista saavutettavuuteen Papunetistä ja Kuulu.fi-blogista.
https://www.kuulu.fi/blogi/saavutettavuus-somejulkaisu/ 

https://papunet.net/saavutettavuus/sosiaalisen-median-saavutettavuus 

Seitsemän askelta, joilla voit ryhtyä heti toimimaan saavutettavamman palvelun edistämiseksi:
https://saavutettavuusdirektiivi.fi/saavutettavuus-ohjeet-toimi-nain 

Sisältövaroituksista:
https://www.academia.edu/38108485/Sis%C3%A4lt%C3%B6varoitukset_ja_h%C3%A4iritsev%C3%A4t_teemat_opetuksessa 

Vinkkejä liittyen verkossa toimimiseen turvallisemmin ja inklusiivisemmin:
https://panion.com/blog/creating-safe-spaces-within-your-online-community

https://clocktoweradvisors.com/blog/7-ways-to-create-safe-spaces-in-your-online-community

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto