Nuorisoalan ammattilaisten orientoiduttava tulevaisuudessakin moniääniseen, monikenttäiseen ja osallistuvaan työtodellisuuteen

Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt –hankkeessa on pureuduttu ennakoimaan ja pohtimaan nuorisotyön tiloja ja sitä, missä kaikkialla nuorisotyötä tulevaisuudessa tehdään. Samalla kyse on ollut osaamistarpeiden analysoinnista: nuorten parissa toimivien ammattilaisten on kehitettävä tietotaitoaan jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä (Hakoluoto & Malm 2020).  Nuorille digitaalisuus ja verkossa toimiminen on ollut läsnä oikeastaan koko heidän elämänsä ajan. Vaikkei älylaitetta tai nettiyhteyttä olisikaan kaiken aikaa käden ulottuvilla, verkkotoimijuudelta ei voi nykymaailmassa välttyä.

Nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille verkkoympäristöt eri alustoineen ja kanavineen ovat olleet toki vuosia läsnä ja mukana työssä. Korona-aika on väistämättä kuitenkin pakottanut luomaan uusia toimintatapoja myös niihin tavallisesti kasvokkain toteutettaviin työmuotoihin. Kaikki nuorisotyö ei toki edelleenkään tapahdu verkossa: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jalkautuvat nuorisotyöntekijät jalkautuvat kaduilla ja kauppakeskuksissa koronasta huolimatta, ja etenkin koronan vuoksi. Jalkautuvia nuorisotyöntekijöitäkin nuoret saattavat tavoitella muun muassa niin Instagramin kuin Snapchatinkin kautta.

Digitoimijuus on kuitenkin väistämättä tuonut työmuotoihin myös sellaisia lisäyksiä, joista ei kannattane luopua, vaikka pandemiatilanne helpottaisi. Joillekin lapsille ja nuorille verkon kautta toimiminen voi konkreettisesti parantaa osallistumisen edellytyksiä ja tuoda saavutettavaksi harrastemuotoja, joihin ei muuten pääsisi osalliseksi. Osa harrasteista esimerkiksi toimii varsin hyvin myös verkkovälitteisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoima Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt –hanke syntyi nuorisotyön yhteistyöverkoston työskentelyn pohjalta. Hankkeessa on pohdittu eri näkökulmista sitä, missä nuorisotyötä jatkossa tullaan tekemään, mitä ovat tulevaisuuden nuorisotyön keskeisimmät teemat, ja millaista tietotaitoa nuorisoalalla toimivat ammattilaiset tarvitsevat.

Hankkeen suunnitteluvaiheissa koronapandemiasta ei ollut vielä Suomessa tietoa. Hankkeen käynnistyessä keväällä 2020 sen sijaan oli jo selvää, että niin nuorisotyössä, nuorten elämässä kuin tässä projektissakin tullaan monella tavalla kohtaamaan koronan vaikutuksia. Kukaan ei toki osannut ennustaa, että vielä keväällä 2021 pohdittaisiin, milloin kasvokkainen toimijuus olisi taas mahdollista.

Tiedonkeruuta ja kokemuksia

Luimme Verken keväällä 2019 toteuttaman kyselyn tuloksia peilaten Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt -hankkeen tutkimustuloksiin. Verke toteutti keväällä 2019 kyselyn, jossa selvitettiin kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiota viiden teemakokonaisuuden kautta: 1) suhtautuminen digitalisaatioon, 2) digitaalisuuden hyödyntäminen, 3) digitaalinen osaaminen, 4) toimintakulttuuri sekä 5) nuorisotyön digitalisaation kehittäminen. Verken kyselyyn vastasi 1250 kunnissa työskentelevää nuorisotyöntekijää ja nuorisotyön esimiestä. (Lehtonen 2019.)

Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt –hankkeen kysely (N=225) puolestaan tehtiin kesällä 2020. Nuorisotyön ammattilaiset olivat siinä vaiheessa saaneet pitkälti siirtää työskentelynsä verkkoon. Kasvokkaisia tapaamisia ei ollut, ja tilaisuudet, joissa hanketta oli ollut ajatus esitellä ja tutkimuksen aineistonkeruuta markkinoida, oli peruttu. Hankkeen ohjausryhmän ja yhteistyöverkoston toimijoiden rooli olikin hyvin keskeinen hankkeen edistymisen mahdollistamisessa.

Kyselyn jälkeen tietoa koottiin tutkija Karla Malmin tekemillä ryhmähaastatteluilla sekä Malmin kyselyyn vastanneille perustamassa Facebook-ryhmässä. Ryhmähaastatteluihin osallistui kaiken kaikkiaan 25 henkilöä. (Malm 2021.)

Digitalisaatio mahdollistajana ja monipuolistajana

Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt-hankkeen kyselyssä vastanneita pyydettiin arvioimaan nuorisotyön eri osa-alueiden yleisyyttä omassa työssään vuonna 2019. Vastausten kärkeen kipusi digitaalinen nuorisotyö, jota teki lähes päivittäin vastaajista 38 prosenttia ja lähes viikoittain 34 prosenttia. Jopa 62 prosenttia kyselyyn vastaajista arvioi digitaalisen nuorisotyön merkityksen kasvavan tulevaisuudessa erittäin paljon. (Malm 2021b.)

Digitalisaatiolla on väistämättä ollut paljon vaikutuksia nuorten kanssa tehtävään työhön, eivätkä kaikki ole olleet myönteisiä kehityskulkuja. Sosiaalisissa medioissa toiminnassa on ollut myös haittavaikutuksia, kuten kiusaamista sekä eristämistä, ja groomingia, joihin puuttumiseen on tarvittu ja tarvitaan jatkossakin nuorisoalan ammattilaisten tietotaitoa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin nuorten kanssa tapahtuvassa kohtaamistyössä erilaiset tekniset alustat ja välineet voivat toimia vuoropuhelun mahdollistajina. Verken kuntien nuorisotyöntekijöille tekemässä kyselyssä monet kyselyyn vastanneista nostivat esille digitaalisen nuorisotyön merkityksen yhteydenpidon, nuorten tavoittamisen ja kohtaamisen kannalta (Lehtonen 2019, 16).

Monet nuoret ovat kaiken aikaa älypuhelimella kiinni erilaisissa sosiaalisissa medioissa, joiden kautta yhteydenpito myös nuorten kanssa toimiviin ammattilaisiin voi tapahtua varsin matalalla kynnyksellä. Kuntien nuorisotyöntekijät arvioivatkin nuorten tavoittamisen, viestinnän ja yhteydenpidon parantuneen digitalisaation myötä (Lehtonen 2019, 32). Verken kyselyn tulosten perusteella kunnan nuorisotyöntekijällä on ”säännöllisessä nuorisotyöllisessä käytössä keskimäärin seitsemän eri digitaalista palvelua tai sovellusta” (Lehtonen 2019, 13).

Susan Eriksson ja Sari Tuuva-Hongisto (2019, 18) kirjoittavat, kuinka ennen kaikkea digitaalisuuden merkitys nuorten kanssa toimittaessa ja nuorten palvelujen kehittämisessä voidaan nähdä virtuaalisen tilan hyödyntämisen mahdollisuuksina. Osalle nuorista voi olla helpompi ottautua vuoropuheluun teknisten laitteiden kautta. Digiympäristöt, sosiaalisen median kanavat ja pikaviestipalvelut voivat madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ja hakea kontaktia. Ongelmatonta verkossa tapahtuva työ ei tietenkään ole.

Osaaminen ja tulevaisuuden suunnat

Jos kentän toimijoillekin niin myös nuorisoalan kouluttajille digitaalisuuden lisääntyminen on tuonut käsiin erilaisia kysymyksiä. Millaista osaamista tarvitaan nyt, millaista vuoden, parin päästä – entäpä kymmenen vuoden päästä? Niin kouluttajat kuin kentän toimijatkin tarvitsevat ennakointia ja katsetta tulevaisuuteen, mutta ei ole selvää, mitä kaikkea olisi osattava huomioida.

Kun digitaaliset ympäristöt, sosiaaliset mediat ja alustat muuttuvat kaiken aikaa, on osaamisen ja tietotaidon kehittämiselle jatkuva tarve. Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt -tutkimuksen kyselyyn vastanneet arvioivat nuorisotyön tulevaisuuden osaamisesta tärkeimmäksi vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamisen ja digiosaamisen (Malm 2021b).

Verken kyselyyn vastanneista vajaa kaksi kolmesta työntekijästä ja esimiehestä arvioi oman digiosaamisensa tyydyttäväksi ja noin kymmenesosa heikoksi (Lauha 2019, 40). Nuorisoalalla digitaalisista kysymyksistä ja tiedoista sekä taidoista koulutusta tarjoaville tämä tarjoaa selvästi haasteen vastata ajankohtaisiin täydennyskoulutustarpeisiin.

Nuorten parissa toimivien ammattilaisten tulee osata myös käsitellä, työstää ja arvioida digitaalisten välineiden sosiaalisia vaikutuksia nuorten elämässä (Eriksson & Tuuva-Hongisto 2019, 34). Nuorisotyöntekijöiden on hallittava erilaiset digitaaliset alustat ja someympäristöt voidakseen tukea nuorten taitojen kehittymistä (Eriksson & Tuuva-Hongisto 2019, 31).

Nuorisotyön kentällä olennaisiin tulevaisuuden kysymyksiin sisältyy se, ”millä tavoin kohtaaminen toteutuu moninaistuvissa toimintaympäristöissä ja millaisia uusia vaatimuksia ne tuovat vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamiseen” (Malm 2021b).

Mitä tuleman pitää?

Nuorten parissa toimivien ammattilaisten on erityisen tärkeää pysyä ajassa kiinni ja olla sekä toimia siellä, missä nuoretkin ovat. Tämä koskee myös digitalisaation luomia uusia tiloja. Kuten eräs Tulevaisuuden nuorisotyö -hankkeen haastateltavista toteaakin, ”nuoret elää koko ajan siinä digiajassa ja siinä, että… no, se on toinen kysymys, että pysyykö nuorisotyö siinä mitenkä hyvin kärryillä, ja mitenkä me voidaan siinä olla sitten nuorten tukena [–] Ei ihan helppoo”. Kuten haastateltava toteaa, tehtävä ei ole helppo – siksi se vaatii edellä kuvattua osaamista.

Digitalisaatio tekee mahdolliseksi valtavasti positiivisia ja negatiivisia asioita eikä sitä voida pitää yksiselitteisesti hyvänä tai huonona asiana. Se mahdollistaa erilaisia sosiaalisuuden muotoja. Yksittäinen esimerkki on vertaisryhmien etsimisen nykyistä laajemmalta alueelta. Lisäksi digitalisaatio on tuonut kaiken saatavilla olevan tiedon jatkuvasti käden ulottuville. Kääntöpuolena on, että tämän myötä myös ärsykevirta on loppumaton. Kenties tylsistyminen on tulevaisuudessa taito, jota tulee vaalia? (Verke 2019)

Tulevaisuuden nuorisotyö -hankkeen raportissa todetaan, että ”nuorisotyöllä on jo entuudestaan osaamista luoda toimintaa, joka ei perustu ennalta määrättyihin tavoitteisiin ja suorittamiseen. Tällä osaamisella on tulevaisuudessa valtavasti arvoa. Tylsistyminen, ärsykevirran rajoittaminen ja sieltä poistuminen; vähäeleinen arkinen ilo, kuten hengailu ja mihinkään tähtäämätön oleminen ovat sellaisia asioita, joiden tärkeys tulee tulevaisuudessa korostumaan.” Digitalisaatio on kokonaisvaltaisesti ihmiselämään vaikuttava asia, ja parhaimmillaan nuorisotyö elää digitalisaatiota yhdessä nuorten kanssa – nyt ja tulevaisuudessa. Nuorisoalan kouluttajat ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset joka tapauksessa saavat tulevaisuudessakin orientoitua moniääniseen, monikenttäiseen ja osallistuvaan työtodellisuuteen.

Lähteet

Eriksson, Susan & Tuuva-Hongisto, Sari 2019. Nuorisotyön digitalisaatio 2030. ”Meidän tulisi osata tarjota nuorille työkaluja maailmaan, jota me emme vielä itse tunne.” XAMK. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/261063/URNISBN9789523441927.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Hakoluoto, Tanja & Malm, Karla (2010) Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt – Minne nuorisotyö on matkalla? Blogikirjoitus 3.9.2020. Viitattu 10.4.2020. http://tulevanuoriso.humak.fi/2020/09/03/tulevaisuuden-nuorisotyon-tekijat-paikat-ja-ymparistot-minne-nuorisotyo-on-matkalla/

Lauha, Heikki (2019) Johtopäätökset. Teoksessa Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2019. Verke. https://www.verke.org/uploads/2021/01/0bec8bf5-kuntaraportti-2019-verke.pdf

Lehtonen, Noora (2019) Digitaalisuus kuntien nuorisotyössä. Teoksessa Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2019. Verke. https://www.verke.org/uploads/2021/01/0bec8bf5-kuntaraportti-2019-verke.pdf

Malm, Karla (2020) Tutkija salapoliisin tehtävissä: Perusjoukkoa mä metsästän. Blogikirjoitus 22.9.2020. Viitattu 10.4.2021. http://tulevanuoriso.humak.fi/2020/09/22/tutkija-salapoliisin-tehtavissa-perusjoukkoa-ma-metsastan/

Malm, Karla (2021a) Nuorisotyön tulevaisuus: 10 havaintoa huomisesta. Blogikirjoitus 25.2.2021. Viitattu 10.4.2021. http://tulevanuoriso.humak.fi/2021/02/25/nuorisotyon-tulevaisuus-10-havaintoa-huomisesta/

Malm, Karla (2021b, tulossa) ”Parempi vaihtoehto kuin 80-luvun Suomi”? Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://www.humak.fi/julkaisut/karla-malm-parempi-vaihtoehto-kuin-80-luvun-suomi-nuorisotyon-tekijat-paikat-ja-ymparistot-vuonna-2030/

Verke (2019) Mitä nuorisotyön tulisi tietää? Havaintoja teknologisoituvasta maailmasta. https://www.verke.org/uploads/2021/01/07d257a7-mita-nuorisotyon-tulisi-tietaa-havaintoja-teknologisoituvasta-maailmasta-2019_verke.pdf. Viitattu tammikuussa 2021.