Kuvassa neljä maatuskaa suojamaskit kasvoilla

Arkisto

500 päivää koronaa – mitä seuraavaksi?

09. elokuu 2021

Heinäkuun lopussa tuli täyteen 500 päivää siitä, kun hallitus julisti Suomeen poikkeustilan koronaepidemian vuoksi. Usein sanotaan, että ihminen käy kriisin kohdatessaan läpi neljä vaihetta: sokki, reaktio, käsittely ja sopeutuminen. Tuntuu, että pandemian aikana näitä vaiheita on käyty läpi myös nuorisotoimialalla. Sopeutumisvaihe tulee todennäköisesti kestämään vielä pitkään.

Keväällä 2020 elettiin useiden viikkojen ajan nuorisotyössä sokkivaihetta, kun yhteiskunta sulkeutui ja sitä mukaa myös nuorisotilat piti sulkea ja fyysiset nuorisotyön toiminnot keskeyttää. Esimerkiksi osa nuorisoalan organisaatioista joutui lomauttamaan nuorisotyöntekijöitä tai siirtämään heitä muihin tehtäviin. Toisaalta useissa organisaatioissa ymmärrettiin, että koulujen siirtyessä etäopetukseen ja nuorten harrastetoiminnan keskeytyessä tarve nuorisotyön ammattilaisille oli ehkä merkittävämpi kuin koskaan aiemmin.

Moni toimija pääsi onneksi varsin nopeasti reaktiovaiheeseen, jossa oleellista oli saada tilanne jollain lailla haltuun. Kirjoitin tästä Verken blogiin viime vuoden huhtikuussa. Kevään aikana niin kunnissa, järjestöissä kuin seurakunnissa kokeiltiin monenlaisia etätyöskentelyn välineitä ja tapoja. Erityisesti Teams, Zoom, Discord, Instagram, TikTok ja WhatsApp tulivat viimeistään nyt nuorisoalan toimijoille tutuiksi.

Kesällä 2020 koronatilanne tuntui helpottavan. Moni toimija halusi vähentää verkkotoimintojen määrää ja järjestää kesätoimintaa fyysisesti. Oli luonnollista, että nuorilla ja nuorisotyöntekijöillä oli kaipuu fyysisiin toimintoihin. Osa nuorista jäi kuitenkin tyhjän päälle, kun kevään verkkotoiminnot loppuivat yhtäkkiä. Monille nuorisoalan toimijoille myös tuotti vaikeuksia saada digitaalisia välineitä ja palveluja taipumaan fyysiseen ympäristöön ja toiminnalliseen tekemiseen nuorten kanssa. Toiminnalliset paikkatietopalvelut, kuten ActionTrack ja Seppo, sekä Pokémon GO:n kaltaiset lisättyä todellisuutta hyödyntävät mobiilipelit ovat sinänsä olleet tuttuja nuorisotyön arjessa jo usean vuoden ajan. Syksyllä käynnistynyt pandemian toinen aalto käytännössä pakotti toimijat palamaan nuorisotyön järjestämiseen etänä.

Koronan käsittelyvaihe käynnistyi toden teolla kevään 2021 aikana. Toimialalla on toteutettu useita selvityksiä pandemian vaikutuksista nuorisoalaan ja nuoriin, kuten kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskuksen selvitys koronan-ajan verkkonuorisotyöstä, MTV Uutisten ja Allianssin toteuttamat koronakyselyt nuorille ja nuorisoalan ammattilaisille sekä konsulttitoimisto MDI:n ja nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian selvitys koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan.

Viimeinen vaihe on sopeutuminen ja uudelleensuuntautuminen. Mitä tämä vaihe tarkoittaa digitaalisen nuorisotyön näkökulmasta?

Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat näkymään nuorisoalalla vielä pitkään. Samaan aikaan korona on vauhdittanut niin nuorisotyössä kuin muillakin yhteiskunnan aloilla digitalisaatiokehitystä, joka sinänsä on ollut käynnissä jo vuosia. Nuorisotyöntekijät ovat saaneet pandemian aikana uusia, niin positiivisia kuin negatiivisia, kokemuksia verkkotyöstä. Samalla moni on päässyt uusien digikokeilujen kautta vahvistamaan omaa osaamistaan ja kenties saanut uudenlaisia oivaltamisen kokemuksia teknologian hyödyntämisestä. Tämä luo hedelmällistä maaperää myös muunlaiselle digitaalisen nuorisotyön kehittämiselle.

Toisaalta on myös tärkeää suhteuttaa korona-aika kontekstiinsa. Korona ei ehkä sittenkään ole synnyttänyt nuorisotyössä valtavaa digiloikkaa, tärkeän verkkoloikan kylläkin. Digiloikka edellyttää merkittävää muutosta organisaatioiden toimintakulttuurissa ja johtamisessa, ei vain muutosta työn tekemisen tavoissa. Itse asiassa korona-ajan toiminnot ovat nojautuneet hyvin perinteiseen verkkonuorisotyöhön, jota on Suomessa tehty jo yli 20 vuotta. Merkittävä muutos korona-aikana on nimenomaan ollut se, että verkkonuorisotyöstä tuli hetkeksi yksi tärkeimmistä ja resursoiduimmista nuorisotyön muodoista.

Verkkonuorisotyöllä on jatkossakin tärkeä paikkansa nuorisotyön palvelujärjestelmässä ja nuorisotyöntekijöiden työkalupakissa. Mutta viimeistään nyt olisi nuorisoalalla käynnistettävä laajempi digikeskustelu, jossa digitalisaatio ja digitaalinen nuorisotyö hahmotetaan paljon moninaisempana kuin vain verkkkovälitteisinä toimintoina ja palveluina.

Tulevaisuuden nuorisotyötä on hankala ennustaa. Kannustan kuitenkin seuraamaan tulevina vuosina ainakin seuraavia kehityskulkuja ja pohtimaan, miten nämä tulevat näkymään myös omassa nuorisotyössä:

  • Digiaktivisimi, kuten haktivismi, yleistyy nuorten keskuudessa.
  • Digitaalisiin kulttuureihin linkittyvät harrastemuodot lisääntyvät ja monimuotoistuvat.
  • Nuorten digiosaamisen vahvistaminen nousee keskeiseksi nuorisotyön tavoitteeksi. Myös digitaalisten osaamismerkkien käyttö yleistyy nuorisoalalla osana nuorten kerryttämien tietojen ja taitojen tunnistamista ja tunnustamista.
  • Nuorisotyöllinen teknologiakasvatus, kuten maker-toiminta, vakiinnuttaa paikkansa nuorisotyön menetelmänä ja toimintana.
  • Lisätty ja virtuaalinen todellisuus yleistyy nuorisotyössä ja teknologiaa hyödynnetään laajemminkin kuin pelitoiminnassa. Teknologiaa tullaan hyödyntämään yksilötyön lisäksi myös enemmän ryhmien kanssa tapahtuvassa toiminnassa.
  • Tekoälyä hyödynnetään moninaisemmin nuorille suunnatuissa digitaalisissa palveluissa.

Jos sinulla on hetki ylimääräistä aikaa ja kaipaat mielen avartamista, käy tutustumassa Verken loppuvuodesta 2019 julkaisemaan teokseen Mitä nuorisotyön tulisi tietää? tai tutustu julkaisun pohjalta tehtyyn tiivistettyyn verkkoversioon osoitteessa nuorisotyo2030.fi.

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto