Tuolin päällä valokyltti, jossa lukee tekstiä.

Arkisto

"Digi soljuu arjessa" – Valkeakosken työyhteisö kehittämässä digitaalista nuorisotyötä

06. toukokuu 2020

Nuorisotoimi otti Valkeakoskella yläkoululaiset, yläkoulujen oppilaskunnat sekä nuorisovaltuuston mukaan digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen. Yhteistyön tuloksena syntyi pohja digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelmalle. Kehittämissuunnitelma on työyhteisölle työkalu, jonka ensisijaisia hyödynsaajia ovat valkeakoskelaiset nuoret.

Arkipäiväinen digi

Digitaalisen nuorisotyön kehittäminen käynnistyi työyhteisön tarpeesta luoda digitaaliseen nuorisotyöhön yhteiset raamit ja selkeä suunnitelma. Koimme työyhteisössäni Valkeakosken nuorisotoimessa, että työskentelyymme piti saada lisää suunnitelmallisuutta ja selkeyttää työtä, jotta pystymme kehittämään toimintaamme nuorten parissa myös digitaalisissa ympäristöissä siten, että tiedostamme nuorten tarpeet ja säilytämme työn kasvatuksellisen näkökulman.

Digitaalisessa nuorisotyössä digitaalisuutta käytetään työn välineenä, toimintaympäristönä tai toiminnan sisältönä. Digitaalisuuden arkipäiväistyessä digitaidoista on tullut kansalaistaitoja. Digitaidot ovat myös keskeisiä osallisuuden, vaikuttamisen ja itseilmaisun välineitä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa nuoria haastavat tietosuojaan, nettikiusaamiseen ja häirintään, vihapuheeseen sekä verkossa tapahtuvaan manipulaatioon liittyvät ongelmat.

Maaliskuussa 2020 julkaistussa opinnäytetyössäni kartoitin nuorten näkemyksiä digitaalisuudesta sekä digitaalisuuteen liittyvistä haasteista ja kehittämistarpeista nuorille suunnatulla digikyselyllä. Työyhteisössäni järjestin lisäksi digitaalisen nuorisotyön kehittämistuokioita. Tavoitteenani oli kehittää yhteistoiminnallisesti nuorisotoimen digitaalista osaamista tulevaisuutta ennakoiden ja keräämäni aineistot täydensivät kehittämisprosessissani toinen toistaan.

Yhteisasiantuntijuus luo uutta osaamista

Ohjasin työyhteisössäni vuoden 2019 aikana yhteensä viisi kehittämishetkeä, joiden aiheena oli digitaalinen nuorisotyö. Kehittämishetket kulkivat työyhteisössä leikkimielisesti nimellä ”DINUKESU”, eli digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelma. Ne olivat kestoltaan 1,5–2 tunnin mittaisia. Tapaamisiin osallistui koko työyhteisö esimiehestä palvelusihteeriin. Toiminnan taustalla oli ajatus siitä, että yhteisesti työstetty suunnitelma mahdollistaa sitoutumisen yhteisesti mietittyihin tavoitteisiin ja toimintamalleihin sekä antaa jokaiselle tilaa toteuttaa digitaalisuutta omissa työtehtävissään. Nuorille suunnatun digikyselyn välityksellä saimme kehittämishetkissä kuuluviin myös nuorten äänen: tietoa digitaalisten laitteiden käytöstä ja digitaalisista taidoista, nuorten internetissä kohtaamista haasteista sekä nuorten toiveista oppia uutta ja osallistua nuorisotoimen järjestämiin tapahtumiin.

Osallistavien menetelmien kautta jokaisella työntekijällä oli yhteisissä kokoontumisissa mahdollisuus tutustua paremmin toisiinsa, tuoda ilmi näkemyksensä ja vaikuttaa konkreettisesti yhteiseen visioon digitaalisen nuorisotyön kehittämisestä. Käsittelimme tapaamisissa tavoitteitamme diginuorisotyölle, kävimme läpi digitaalisuuteen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä sekä keskustelimme digitalisaation vaikutuksista nuorisotyöhön. Erilaisiin menetelmiin tutustuimme kokemuksellisuuden kautta: kokeilimme maker-toimintaa ja rakensimme piirtorobotin, tutkimme digitaalista pelaamista sekä harjoittelimme Discordin käyttämistä uutena viestintäkanavana. Samalla mietimme mahdollisuuksia hyödyntää harjoiteltuja toimintamalleja ja tätä kautta saatua tietoutta omassa työssämme. Työyhteisö oppi, innostui ja kokeili, ja sivusta seuraajista tuli aktiivisia toimijoita.

Merkityksellisintä kehittämistyössä onkin mielestäni ollut itse prosessi. Se, mitä yhdessä olemme saaneet aikaan: aloitimme suunnittelun ja keskityimme kaikki yhdessä yhteisen asian äärelle. Yhteinen luova kehittäminen on synnyttänyt osallisuuden kokemuksia, avointa keskustelua, iloa, kokeiluja ja jaettua osaamista. Tämä todetaan kehittämishetkien palautteissakin: ”On ollut mukava päästä porukalla rakentamaan yhteistä käsitystä”, ”Osaan ja olen hyvä”.

Digitaalinen nuorisotyö läpäisee kaiken

Pohja digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelmalle rakentui kehittämishetkissä työyhteisön omia vahvuuksia käyttäen. Suunnitelmapohjan mukaan digitaalisuutta toteutetaan Valkeakoskella toimijan omasta työstä käsin osana nuorisotyötä; ”digitaalinen nuorisotyö läpäisee kaiken”. Digitaalisuutta hyödynnetään kohtaamisissa nuorten kanssa, ja varsinkin niiden nuorten tavoittamiseen, jotka eivät fyysisesti osallistu nuorisotoimen palveluihin. Keskustelu pikaviestiohjelmassa voi olla nuorelle yhtä arvokas ja aito kokemus kuin kohtaaminen kasvokkain.

Digitaalisuus mahdollistaakin monenlaista tekemistä. Se voi innostaa kokeilemaan uusia asioita, synnyttää onnistumisen tunteita ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Digitaaliseen nuorisotyöhön kuuluu olennaisena osana nuorten ja työntekijöiden osallisuuden kokemus, jossa nuori on toiminnan keskiössä. Osallisuus ja osallistuminen synnyttävät digitajua; digitaalista ymmärrystä, johon vaikuttavat yhteisesti sovitut käytännöt. Digitaju syntyy yhdessä tekemällä ja rohkeasti kokeilemalla. Digitajussa korostuu käsitys digitaalisesta hyvinvoinnista, johon kuuluvat tasapainoinen media-arki sekä opeteltavissa olevat digihyvinvointitaidot.

Kehittämishetkistä saatujen kokemusten perusteella työyhteisön digitaalista osaamista tulisi tarkastella laaja-alaisesti sekä nostaa esiin työntekijöiden erilaiset vahvuudet ja osaamisalueet. Digitaalinen osaaminen sisältää laajan kirjon erilaisia tietoja ja taitoja, eikä kaikkien tarvitse hallita työssään samoja asioita. Kehittämistyö vaatii työntekijöiltä aktiivisuutta, sillä pysyvät muutokset toimintamalleissa eivät tapahdu hetkessä, vaan vaativat kokeiluja ja juurruttamista osaksi avointa toimintakulttuuria.

Haasteina turvataitojen vahvistaminen ja tiedon lisääminen

Nuorisotyömme kehittämisen erityiseksi painopisteeksi nousivat kehittämisprosessissa internetin ongelmatilanteiden hallintaan liittyvät kysymykset. Nuoret tarvitsevat lisää tietoa siitä, miten käyttäytyä ongelmallisiksi kokemissaan tilanteissa internetissä ja tahoista, joihin voi ottaa yhteyttä. Nuorten kokemat ongelmatilanteet vaihtelivat digikyselyssä teknisistä ongelmista, turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviin kysymyksiin sekä kokemuksiin erilaisista häirintätilanteista.

Tiedottaminen nuoristoimen tarjoamista toiminnoista vaatii digikyselyn perusteella lisäpanostusta. Tehostamalla tiedottamista nuorisotoimen palveluista ja lisäämällä matalan kynnyksen tekemistä, johon ei ole välttämätöntä sitoutua pitkäksi aikaa, Valkeakosken nuorisotoimi voi jatkossa aiempaa paremmin tavoittaa nuoria. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta olisi nuorten toivoman koodaustoiminnan järjestäminen pop up -tyyppisenä vaikkapa nuorisotilaillan yhteydessä.

Verkkoympäristöjen mahdollisuuksia osallistavien ja osallisuutta lisäävien aktiviteettien järjestämisessä pitäisi myös kartoittaa. Jotta kontakti nuoriin säilyy, nuorisotoimen tulisi olla tavoitettavissa ja näkyvä esim. someprofiilien kautta. Olennaista on valmius oppia. Osaaminen, tieto, taito, ymmärrys ja kokeilu synnyttävät digitaalista hyvinvointia.

Opinnäytetyöni ”Digitaalisen nuorisotyön osallistava kehittäminen” on avoimesti luettavissa Theseuksessa.

 

Kirjoituksessa hyödynnetyt lähteet:

European Commission 2018. Developing digital youth work. – An agile mindset is crucial. Viitattu 3.5.2020. https://ec.europa.eu/youth/news/developingdigitalyouth-work-%E2%80%93-agilemindset-crucial_en

Järvi, Noora 2020. Digihyvinvointi MLL:ssa: Tavoitteena oma ja muiden hyvinvointi. Hyvinvointia digiajassa. Nuori 2020 – valtakunnalliset kasvatuksen ja nuorisotyön päivät, 14.1.2020, Tampere. Esitelmä.

Laaksonen, Hannele (toim.) 2018. Työn ilolla! – dialogia ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 98. Tampere: Kirjapaino Hermes Oy.

Lauha, Heikki & Nõlvak, Kati (toim.) 2019. Digitalisaatio ja nuorisotyö. Verke & ENTK. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki: Grano.

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Tallinna: Gaudeamus.

Sillanpää, Laura 2020. Digihyvinvointi. Mediakasvatusseura. Nuori 2020 – valtakunnalliset kasvatuksen ja nuorisotyön päivät, 14.1.2020, Tampere. Esitelmä.

Sitra 2018. Megatrendi-kortit. Matka tulevaisuuteen. Viitattu 2.5.2020. https://media.sitra.fi/2018/09/03142041/megatrendikortitwebfin31-08-2018.pdf

Takala, Anna & Takala, Sara 2019. MEDIANUORUUS – opas aikuisille. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2019. Mediakasvatusseura ry. Helsinki: Aksidenssi.

Verke 2019a. Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki. CC BY 4.0 -lisenssi. Viitattu 1.5.2020. https://www.verke.org/wp-content/uploads/2019/05/Kuntaraportti-2019.pdf

Verke 2019b. Mitä nuorisotyön tulisi tietää? Havaintoja teknologisoituvasta maailmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki: Grano.

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto