Arkisto

Älä pelkää videopelejä

16. marraskuu 2015

”Mutta kun mua pelottaa, niin en halua”. Tämä on tuttu lause sekä aikuisten että nuorten suusta. Uudet asiat ovat jännittäviä, eikä niihin haluta tarttua kiinni. Videopelit ovat joidenkin aikuisten mielestä uhkaavia sekä turmelevia. Elektroniikan käyttäminen on hankalaa ja piuhoja menee joka paikkaan. Nuorten kulttuuri on kuitenkin nyt siinä vaiheessa, että biljardipöydät ovat väistymässä ja digitalisoituminen on tulossa vahvemmin osaksi nuorisotyötä.

Mitä sitten kuuluisi tehdä, kun oma osaaminen ei riitä? Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut on toteuttanut vuoden 2015 aikana #GameONjkl -pelihanketta. Sen tarkoituksena on ollut tuoda esille pelaamista nuorille sekä aikuisille. Vuoden aikana on järjestetty viisi pelitapahtumaa, opastettu nuoria tekemään pelejä, käyty vanhempainilloissa sekä pidetty seminaari kasvattajille. Ensimmäinen vuosi on ollut tutustumista puolin jos toisin. Hankkeen alku on kuin uuden ystävyyden luominen. Tutustumisen aikana hinkataan yhteisiä toimintatapoja sekä mietitään, mikä onnistuu ja mistä ideoista joudutaan luopumaan.

Toimiakseen pelitoiminta vaatii kuitenkin paljon työtä ja osaavaa porukkaa ympärilleen. Kaikkea ei tarvitse osata itse, vaan hankkeen vetäjän on oltava enemmän tuottajahenkinen työntekijä. Hänen tärkein ominaisuutensa on tietää, että kuka osaa ja minkä asian. Kyseessä on henkilö, joka pitää lankoja käsissään ja yhdistää osaajat. Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden mallissa työskentelee yksi työntekijä täysiaikaisesti, joten on lähes mahdotonta toteuttaa kaikkea suunniteltua itse. Mitä tämä sitten vaatii?

Isoimmissa kaupungeissa ja monissa pienemmissäkin paikoissa on paljon pelitoimijoita. He ovat usein yhdistyksen jäseniä tai aivan yksittäisiä aktiiviharrastajia. Pelitoiminnassa tärkeintä on osaaminen, ja kaikista paras tyyppi hommaan on sellainen, joka on itse aktiiviharrastaja. Yhdessä tekemisessä on käytössä isommat resurssit ja osaaminen. Jyväskylän alueella on monia toimijoita, joilla kaikilla on erilaisia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi Peliyhdistys Legacy ry, Jyväskylän eSports -seura, EXPA, Jyväskylän yliopisto ja Fantasiapelit. Kaikilla on kuitenkin samat ongelmat, eli esimerkiksi markkinoinnin ja työntekijäresurssien puute. Yhteistyön avulla voidaan ratkaista toisten kohtaamia ongelmia ja jakaa tietoa sekä taitoa.

Kehotankin kaikkia pelitoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä selvittämään, miten omassa toiminnassa digitalisoitumista voitaisiin viedä eteenpäin. Pelot on hyvä laittaa hetkeksi laatikkoon ja lähteä avoimin mielin luomaan uutta. Jos paikallista osaamista ei ole tarjolla, voi apua kysyä valtakunnallisesti. Suomessa toimii tällä hetkellä monia toimijoita, joilla on kokemusta pelaamisesta sekä sen yhdistämisestä nuorisotyöhön.

Kaikille toimijoille hankkeen tekeminen ei kuitenkaan ole se ensisijainen ratkaisu. Toimintaa voi kehittää paremmaksi pienin askelin. Nuorisoilloissa voi pitää pelitapahtumia, työntekijät voivat osallistua seminaareihin tai pyydetään nuoret kertomaan nuorisonohjaajille, millaista pelaaminen on sekä miten laitteistot toimivat.

Pelko on silti ymmärrettävää, kun tapahtuu uusia asioita, joita ei itse ymmärrä. Olisi kuitenkin hyvä, että kulttuurin muuttuessa nuorten parissa työskentelevät tietäisivät asioista laajemmin. Silloin on helpompi ymmärtää sitä, mitä nuoriso tekee ja miten esimerkiksi pelit vaikuttavat nuorten elämään.

Vaikka alun perin olin itse suhteellisen aktiivinen pelaaja, olen hankkeen aikana kokenut osaamattomuutta. Minuakin on jännittänyt, miten hanke sujuu. Kaikkein paras oppi tulee kuitenkin nuorilta itseltään. He osaavat neuvoa ja antavat suoraa palautetta toiminnan kehittämisen suhteen.

No, millainen oli meidän hankkeen 9 kuukautta? Tätä aikaa voisi verrata raskausaikaan. Yhdeksän kuukauden ajan on kannettu mukanamme hyvää ideaa, josta on näiden kuukausien aikana kehkeytynyt toimintamuoto. #GameONjkl -pelitoiminta on tavoittanut mukaansa kävijöitä, jotka eivät muuten kuluttaisi Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden palveluita. Kirjoitushetkellä tilastot näyttävät yli 1000 uutta asiakasta. Se on mielestäni iso luku. Kaikki tämä saatiin aikaiseksi sujuvalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken. Vahvimpina osaajina hankkeessa olivat alle 29-vuotiaat nuoret, joiden taustalta löytyy aktiivinen pelaamisharrastus. Pelaamisesta on selvästi tulossa osa Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden toimintaa, joka voidaan tulevaisuudessa mieltää yhdeksi nuorisotyön menetelmäksi.

Raskausajasta on selvitty hyvin. Seuraavaksi alkaa toiminnan kasvattaminen. Haaveena on, että viiden vuoden päästä Jyväskylässä on mediatalo, jossa yhdistyy pelit sekä muu digitaalinen media. Taloa pyöritettäisiin yhdessä Jyväskylän alueen toimijoiden kanssa.

Jos Sinulla heräsi innostus pelitoiminnan kehittämisestä ja kaipaat apua, ole yhteydessä! Kerron mielelläni kokemuksista.

#GameONjkl on pelikasvatushanke, jonka rahoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut. Toiminta käynnistyi Jyväskylässä huhtikuussa 2015.

Tällä viikolla vietetään Kansallista pelipäivää. Pelipäivän tavoitteena on pelata yhdessä sekä lisätä peleistä käytävää keskustelua. Kansallisen pelipäivän viikolla järjestetään satoja pelitapahtumia eri puolilla Suomea.

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto