Pöydällä tietokone auki, jossa verkkopalaveri-auki ja monien osallistujien videokuvia auki.

Arkisto

Mitä verkko merkitsee nuorelle?

10. marraskuu 2014

Verkko tarjoaa nuorelle toimintaympäristön monenlaisten identiteettien kokeilemiseen ja esittämiseen. Verkossa nuori voi myös kokeilla monipuolisia vuorovaikutuksen tapoja sekä saada uudenlaisia yhteisöllisyyden kokemuksia. Nämä teemat nousivat erityisesti esille Verken toteuttamassa kartoituksessa, joka koskee vuosina 2010-2014 julkaistua nuorten verkkokulttuuria käsittelevää kotimaista tutkimusta.

Identiteetin rakentamisen, vuorovaikutuksen sekä yhteisöllisyyden teemojen korostuminen ei sinänsä ole yllättävää, kun ajatellaan nuorten tämänhetkistä internetin käyttöä, jolle on tyypillistä muun muassa itsensä aktiivinen esiintuominen blogien ja vlogien kautta sekä vilkas sosiaalinen kanssakäyminen verkon erilaisilla peli- ja keskustelufoorumeilla. Kuitenkin ennen kuin hyppään käsittelemään kartoituksen keskeisiä tuloksia, valotan hieman sen taustaideaa ja toteutusta.

Verkkokulttuuri kartoituksen kohteena

Mitä tiedetään olemassa olevien tutkimusten perusteella nuorten verkkokulttuurista? Entä mitä ne kertovat nuorten omista kokemuksista ja merkityksenannoista verkossa toimimiseen liittyen? Näihin kysymyksiin vastaaminen oli yksi keskeisistä tavoitteista, kun aihepiiriä koskevaa tutkimusta ryhdyttiin kartoittamaan.

Kartoituksen aineistona olivat kotimaiset vuosina 2010- 2014 pääosin sähköisesti julkaistut tutkimusraportit, tieteelliset artikkelit ja opinnäytteet (väitöskirjat, lisensiaatintyöt, pro gradu -tutkielmat sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt). Aineiston analysoinnin keskeisenä tavoitteena oli tiivistää ja jäsentää viime vuosien aikaista kotimaista tutkimustietoa nuorten kokemuksista ja merkityksenannoista verkkoon sekä verkossa toimimiseen liittyen. Näin tekemällä pyrimme lisäämään tietoa ja ymmärrystä aihepiiriä kohtaan sekä tarjoamaan työkaluja nuorten parissa työskentelyn tueksi.

Identiteetti, vuorovaikutus ja toimijuus verkossa

Nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä tutkimuksesta nousi esille kolme pääteemaa, joiden avulla jäsensimme aihetta käsittelevää tutkimustietoa. Nämä teemat ovat 1) identiteetin muodostuminen, 2) vuorovaikutus ja yhteisöllisyys sekä 3) toimijuus ja vaikuttaminen verkossa. Seuraavaksi esittelen kartoituksen keskeisimpiä tuloksia näiden päätemojen mukaan.

Verkkoidentiteettiä muodostetaan harkiten

Nuoret kokevat identiteetin verkossa joustavana, muovailtavana ja jatkuvasti päivitettävänä. Identiteetin muodostuminen tapahtuu verkossa monenlaisen toiminnan välityksellä, kuten bloggaamalla. Blogit ovat nuorille sekä minäilmaisun paikkoja että tiloja, jotka mahdollistavat minätyön eli tavoitteellisen itsensä kehittämisen (Noppari & Hautakangas, 2012, 46-47). Lisäksi anonyymiteettiin perustuvat verkkoidentiteetit mahdollistavat identiteetillä leikittelyn. Esimerkiksi anonyymeillä keskustelupalstoilla nuori voi testata nimimerkillä esiintyessään mielipiteitään ilman pelkoa siitä, että hänen ystävänsä tunnistaisivat hänet (Noppari & Uusitalo, 2011, 147-148).

Nuoret pitävät tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millainen kuva itsestä muodostuu muille verkon ympäristöissä. Tällainen valikoitu minän esitys on nuorille tyypillistä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Nuoret ovat tarkkoja siitä, millaista tietoa he itsestään jakavat verkossa (Töyssy, 2012, 61-62; Uski & Lampinen, 2014, 1-3). Myös blogit voidaan nähdä uudenlaisena itseilmaisun paikkana, jossa nuoret rakentavat näytöksellisiä minäkuvia. Nimittäin blogeissa esille tuodaan harkitusti usein vain ne elämän positiivisimmat puolet. (Noppari & Hautakangas, 2012, 30-31.)

Verkko monipuolistaa vuorovaikutusta

Nuorille verkko on luonnollinen tapa jatkaa yhteydenpitoa ja yhteisöllisyyden muodostamista. Verkkovuorovaikutus on nuorille enimmäkseen kaverisuhteiden ylläpitoa, mutta verkko tarjoaa myös mahdollisuuden löytää uusia vuorovaikutustilanteita (Noppari & Uusitalo, 2011, 143). Esimerkiksi keskustelupalstoilla ja erilaisten pelien kautta nuoret kohtaavat toisia samanikäisiä ja muodostavat sosiaalisia suhteita heidän kanssaan (Lehtisalo, 2011, 92-93; Kamula, 2011, 128; Mikkola, 2014, 36-38). Nuoret pitävätkin verkkoa hyvänä paikkana laajentaa kaveripiiriä. Verkossa on helppo tavata ihmisiä, jotka jakavat samoja mielenkiinnon kohteita ja mielipiteitä. (Tuomi, 2011, 89.)

Erilaisiin verkkoyhteisöihin osallistuminen on nuorelle nykyään enemmän tai vähemmän niin sanotusti sosiaalinen välttämättömyys. Nykypäivänä nuorelle on melkein erikoisempaa olla kuulumatta kuin kuulua johonkin sosiaalisen median yhteisölliseen palveluun. (Noppari & Uusitalo, 2011, 143; Uusitalo et al., 2011, 93.) Verkkoyhteisöt linkittyvätkin nuorilla usein vahvasti muun elämän yhteisöihin (Uusitalo et al., 2011, 10). Esimerkiksi virtuaalisissa roolipeleissä tai verkon faniyhteisöissä voi syntyä sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä, jota ylläpidetään niin netin avulla kuin kasvokkaisissa tapaamisissa (Hämäläinen, 2012, 94; Sala, 2014, 48-49).

Verkko antaa mahdollisuuksia oman äänen esille tuomiseen

Eri ikäryhmien verkon käyttöä vertaillessa nuoret vaikuttavan olevan kaikkein innokkaimpia jakamaan sisältöä, vaikuttamaan sekä osallistumaan verkossa (Matikainen & Villi, 2013, 41). Nuoret myös kehittävät verkossa toimiessaan monia hyödyllisiä taitoja oman kiinnostuksensa mukaan, kuten oppivat ohjelmointia ja kieliä pelien avulla tai vahvistavat median tuottamisen taitojaan bloggaamisen avulla (Kaarakainen et al., 2013, 24, 31; Uuskoski, 2011, 56; Kupiainen, 2013, 6).

Lisäksi nuoret vaikuttavat verkossa ja verkon välityksellä esimerkiksi keskustelupalstoille kirjoittamalla tai bloggaamalla (Hokkanen & Liikanen, 2010, 108; Noppari & Hautakangas, 2012, 91-95). Nuoret kokevat julkaisemisen ja jakamisen olevan helppoa verkossa. Verkkoa pidetään erityisesti mielipiteiden julkaisemisen paikkana. (Kupiainen, 2013, 2-5; Suoninen, 2013, 121; Mikkonen, 2011, 59.)

Verkkokulttuuri on moninaista ja kehittyy nopeasti

Verkkokulttuuri näyttäisi olevan nuorille ennen kaikkea tekemistä ja ilmaisua. Verkossa voidaan muun muassa harrastaa ja tehdä asioita, kuten pelata ja blogata, tavata kavereita, luoda uusia sosiaalisia suhteita, tuoda esille omaa identiteettiä sekä vaihtaa mielipiteitä. Nuorille verkko on keskeinen kasvuympäristö, jossa vietetään aikaa monipuolisesti ja sosiaalisesti. Näin ollen verkkoa ei tulisi tutkia ainoastaan välineellisestä näkökulmasta. Kun verkko nähdään laajemmin tilana ja toimintaympäristönä, voidaan verkon käyttö ymmärtää kulttuurisena ilmiönä ja toimintana, jolla on keskeinen rooli nuorten arjessa ja elämässä.

Vaikka nuoret käyttävät verkkoa varsin aktiivisesti ja monipuolisesti, nuorten tavoissa toimia verkossa on kuitenkin paljon vaihtelevuutta. Nuorten verkon käyttöä onkin tärkeää tarkastella nuorten omakohtaisten ja yksilöllisten kokemusten kautta. Verkon käyttötavat, trendit ja ilmiöt kuitenkin muuttuvat tiuhaan. Erityisen nopeasti tämä kehitys vaikuttaa nuorten verkkokulttuuriin ja -käyttäytymiseen. Esimerkkinä tästä mainittakoon viimeaikainen mobiiliteknologian ja -sovellusten nopea yleistyminen eritoten nuorten keskuudessa.

Nopeasti muuttuva teknologia ja verkon käyttötavat vaativat myös nuorisoalan toimijoilta jatkuvaa oman ymmärryksen ja osaamisen päivittämistä sekä haastavat pohtimaan uudenlaisia keinoja toimia nuorten kanssa heidän muuttuvassa kasvuympäristössään. Tärkeää nuorisotyössä on ennen kaikkea ymmärtää teknologian ja verkon merkitys keskeisenä osana nuorten elämää ja arkea.

Kartoituksen toteuttamisesta ja sen tarkemmista tuloksista voit lukea lisää raportista Identiteetti, vuorovaikutus ja toimijuus verkossa – Kartoitus nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä kotimaisesta tutkimuksesta. Raportti löytyy täältä.

Lähteet

Hokkanen, Laura ja Liikanen, Veli (2010). Vaikutusvaltaa! Kohti kansalaisvaikuttamisen uusia areenoja. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Huotari, Kai (2014). Experientializing – How C2C Communication Becomes Part of The Service Experience. Väitöskirja. Hanken School of Economics, Department of Marketing, Marketing.
Hämäläinen, Laura (2012). Poikarakkautta tyttökulttuurissa. Etnografinen tutkimus virtuaalisesta roolipeliyhteisöstä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, kulttuurintutkimus.
Kaarakainen, Meri-Tuulia, Kivinen, Osmo ja Tervahartiala, Katja (2013). Kouluikäisten tietoteknologian vapaa-ajan käyttö. Nuorisotutkimus, 2/2013, 20-32.
Kamula, Mikko (2011). Digitaalisten pelien kulttuuri. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka.
Kupiainen, Reijo (2013). Young people’s creative online practices in the context of a school community. Cyberpsychology: Journal of Psychosocial Research on Cyberspace, 7(1).
Matikainen, Janne ja Villi, Mikko (2013). Mobiilit mediasisällöt. Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Mikkola, Henriikka (2014). Pikseli-identiteetti: Nettipelaamisen vaikutukset identiteetin kehittymiseen. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Mikkonen, Susanna (2011). Nuoret vaikuttajat verkossa – Tutkimus akaalaisten nuorten poliittisesta osallistumisesta Internetissä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö, kasvatustiede.
Noppari, Elina ja Hautakangas, Mikko (2012). Kovaa työtä olla minä – Muotibloggaajat mediamarkkinoilla. Tampere: Tampere University Press.
Noppari, Elina ja Uusitalo, Niina (2011). Kavereita verkossa ja sen ulkopuolella: näkökulmia nuorten verkkoyhteisöllisyyteen. Teoksessa Kangaspunta, Seppo (toim.) Yksilöllinen yhteisöllisyys : avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Tampere: Tampere University Press, 140-166.
Rahja, Rauna (toim.) (2013). Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Mediakasvatusseura ry.
Sala, Iinamaija (2013). Fighting!: Yhteisöllisyys Kpop Finland faniryhmässä. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Suoninen, Annikka (2013). Lasten mediabarometri 2012, 10–12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.
Tuomi, Pauliina (2011). (Virtual) Friends will be (virtual) friends? Are virtual friends as good as ”the real” ones? Teoksessa Kangas, Sonja (toim.) Digital Pioneers. Cultural drivers of future media culture. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.
Töyssy, Saara (2012). Harkittu minuus. Sosiaalinen media identiteetin rakentamisen ympäristönä. Pro gradu -tutkielma.Tampereen yliopisto,Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, tiedotusoppi.
Uski, Suvi ja Lampinen, Airi (2014). Social norms and self presentation on social network sites: Profile work in action. New Media & Society, 17, 1-18.
Uuskoski, Olli (2011). Playing video games: A waste of time… or not? Exploring the connection between playing video games and English grades. Helsingin yliopisto, Nykykielten laitos, Englantilainen filologia.
Uusitalo, Niina, Vehmas, Susanna ja Kupiainen, Reijo (2011). Naamatusten verkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2. Tampere: Tampereen yliopisto.

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto