Ihmisiä kahvilassa, osa keskustelee keskenään ja osa on puhelimella tai tietokoneella

Arkisto

Asenteilla on merkitystä nuorisotyön digitalisaatiossa

07. joulukuu 2021

Kunnallisessa nuorisotyössä suhtaudutaan yhteiskunnan digitalisaatioon myönteisesti, mutta suhtautuminen ja kokemukset digitaalisuuden hyödyntämisestä nuorisotyössä ovat moninaisempia. Myös työyhteisön sisällä käsitys siitä, mitä digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan ja mitä sillä tavoitellaan, voi vaihdella. 

Pääsin jo toistamiseen osallistumaan Verken tuottamaan Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio -selvitykseen analysoimalla kuntakyselyn vastaukset. Kysely toteutettiin syys-lokakuussa ja vastauksia tuli kaikkiaan 907 henkilöltä 227 kunnasta. Kohderyhmänä olivat kuntien nuorisotyöntekijät ja nuorisotyön esihenkilöt. 

Selvityksessä tarkasteltiin kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiota viiden teeman kautta: 1) suhtautuminen digitalisaatioon, 2) digitaalisuuden hyödyntäminen, 3) digitaalinen osaaminen, 4) digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet sekä 5) digitalisaation strateginen kehittäminen. Selvityksessä sivuttiin myös sitä, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiokehitykseen. Erillisten kysymysten lisäksi muutoksia arvioitiin vertailemalla aineistoa vuonna 2019 toteutetun vastaavan kyselyn tuloksiin. Tässä kirjoituksessa pureudun siihen, miten kyselyn vastaajat suhtautuivat nuorisotyön digitalisaatioon.

Suhtautuminen nuorisotyön digitalisaatioon on pääosin myönteistä

Kyselyn vastaajien keskuudessa vallitsi varsin myönteinen suhtautuminen yhteiskunnan digitalisaatioon: asteikolla 1–7 (erittäin kielteisestä erittäin myönteiseen) yleisin annettu arvo oli 6. Lähes 95 prosenttia vastaajista halusi pysyä kartalla digitalisaation ja teknologian kehityksestä. Samoin yli 90 prosenttia oli kiinnostunut nuorten digitaalisista kulttuureista. 

Kun tarkasteltiin asenteita koskien erityisesti nuorisotyön digitalisaatiota, ilmeni hajontaa vastauksissa jo enemmän. Digitaalisuuden hyödyntämiseen suhtauduttiin laajasti myönteisesti: kaksi kolmesta vastaajasta näki, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää nuorisotyössä enemmän. Samalla jopa neljännes vastaajista ei pitänyt nuorten digitaalisen osaamisen vahvistamista keskeisenä tehtävänä nuorisotyössä. Noin puolet koki nuorten kohtaamisen digitaalisissa ympäristöissä yhtä aitona kuin kasvokkain.

Vastaajat, jotka näkivät nuorten digitaalisen osaamisen vahvistamisen keskeisenä nuorisotyössä, myös halusivat hyödyntää digitaalisuutta toiminnassaan enemmän ja arvioivat oman nuorisotyöllisen digiosaamisensa vahvemmaksi kuin muut.

Digitaalinen nuorisotyö] on lisännyt luovuutta menetelmien käytössä, soveltuu erinomaisesti nuorten kanssa kommunikointiin ja nuorten tavoittamiseen. Madaltaa kynnystä olla yhteydessä sekä avaa näkymiä nuorten seuraamiin ilmiöihin.

Digitaalisuudella voi olla monenlaisia nuorisotyöllisiä hyötyjä

Vastaajista reilun kolmanneksen oli vaikea hahmottaa digitaalisen nuorisotyön hyötyä. Hyödyn hahmottaminen ei kuitenkaan ollut yhteydessä siihen, näkivätkö vastaajat nuorten digitaalisen osaamisen vahvistamisen keskeisenä tehtävänä nuorisotyössä. Toisaalta he hyödynsivät omassa toiminnassaan digitaalisuutta vähemmän ja arvioivat digiosaamisensa heikommaksi. Haasteeksi digitaalisen nuorisotyön toteuttamisessa he kokivat muita vastaajia useammin osaamisen ja kiinnostuksen puutteen.

Sienimetsällä käynti antaa nuorille enemmän sisältöä kuin TikTok. Digihomma on hyvä niille ohjaajille, jotka sitä osaavat ja siitä pitävät. Minä uskon kohtaamiseen livenä ja olen siinä hyvä. Itse en voi sietää koneella istumista ja ruudun tuijotusta.

Digitaalisuuden hyödyiksi nuorisotyössä koettiin avointen vastausten perusteella ennen kaikkea palveluiden saavutettavuus ja nuorten helpompi tavoittaminen. Koronapandemian aikana kunnissa oli lähdetty kokeilemaan uusia digitaalisia palveluita, mikä oli tuonut myös uusia nuoria nuorisotyön pariin. 

Olen itse digimaailmassa kasvanut nuori, joten tiedän tarpeen löytää oma, turvallinen yhteisö, jolla on samoja mielenkiinnon kohteita. Digitaalisuuden kautta olemme onnistuneet saavuttamaan niitä nuoria, jotka eivät käy perinteisillä nuorisotiloilla. Meillä on paljon sateenkaari ja erityisnuoria, jotka kokevat voivansa olla oma itsensä meidän pelitilatoiminnassa. He eivät viihdy perusnuorisotiloilla koska siellä ei tarjota heidän digitaalisiin harrastuksiin ja kiinnostuksenkohteisiin liittyvää toimintaa.

Kun saavutettavuus näkyi avoimissa vastauksissa laajalti, jäin pohtimaan muiden nuorisotyöllisten tavoitteiden toteutumista digitaalisuutta hyödyntämällä. Millaiset eväät nuorisotyöntekijöillä on vahvistaa nuorten digiosallisuutta ja digiosaamista tai edistää nuorten digihyvinvointia? Nämä teemat eivät juurikaan näkyneet avoimissa vastauksissa, joissa vastaajat kertoivat digitaalisen nuorisotyön hyödyistä.

Digitaalisuuden hyödyntämisen tavoitteellisuutta nostettiin esiin myös osaamista koskevissa kysymyksissä. Esihenkilöt ja työntekijät arvioivat oman osaamisensa vahvaksi nimenomaan digitaalisten palveluiden ja toimintojen saavutettavuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Osaaminen koettiin puolestaan heikommaksi nuorten digihyvinvoinnin edistämisessä sekä digiosaamisen ja digiosallisuuden vahvistamisessa. Vastaajien omat arviot eri osaamisalueilla eivät toki suoraan kerro sitä, kuinka vahvana eri osa-alueet näkyvät nuorisotyössä. Vahvistamalla nuorisotyön ammattilaisten osaamista edellä mainituissa teemoissa voidaan lisätä edellytyksiä kokeilla ja toteuttaa uudenlaisia digitaalisuutta hyödyntäviä toimintamuotoja.

Nuorisotyölliselle toiminnalle on kuitenkin keskeistä, että nuoret löytävät halutessaan tiensä nuorisotyön pariin. On siten syytä iloita siitä, että pitkään kestäneen, kaikkia koetelleen pandemian aikana on onnistuttu tavoittamaan nuoria uusilla tavoilla.

Markkinointi on helppoa ja tehokasta, koska nuoret ovat verkossa ja voit viestiä heille siellä. Voit tavoittaa nuoria ajasta ja paikasta riippumatta. Voit tuoda kiinnostavia sisältöjä perinteisiin asioihin kuten ryhmäytyksiin, nuoret tykkää kun voivat käyttää jotain heille tuttua digitaalisuuden muotoa tehtävien yms. ratkaisemiseksi.

Kriittisillekin näkökulmille on tilaa

Vajaa kymmenen prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää enempää oman kunnan nuorisotyössä. Nämä vastaajat suhtautuivat digitalisaatioon kielteisemmin ja olivat vähemmän kiinnostuneita nuorten digitaalisista kulttuureista. He pitivät harvemmin nuorten kohtaamista digitaalisissa ympäristöissä yhtä aitona kuin kasvokkaista kohtaamista. Heistä myös harvempi oli sitä mieltä, että nuorten digiosaamisen vahvistaminen olisi yksi nuorisotyön keskeinen tehtävänä.

Esteenä koen sen, että työmuoto jota teen pohjautuu vahvasti aidolle kohtaavalle läsnäololle. Kohtaan työkseni nuoria jotka kokevat vahvasti ettei kellään aikuisella ole riittävästi aikaa kuunnella heitä ja olla heille läsnä, ja digitapaamisissa jää mielestäni vuorovaikutus hyvin pinnalliseksi. Ehkäpä este olen siis minä itse, kun haluan työskennellä kasvokkain kohtaavassa työssä.

Vastaajilta kysyttiin myös sitä, tulisiko nuorisotyössä käsitellä enemmän digitalisaation riskejä ja kielteisiä vaikutuksia. Yli kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että pitäisi. Digitalisaation riskejä ja kielteisiä vaikutuksia ei sinänsä oltu määritelty kyselyn väittämässä tarkemmin. Suuri osa nuorisotyön ammattilaisista vaikuttaisi joka tapauksessa olevan avoin digitalisaatioon liittyvälle kriittiselle keskustelulle nuorten kanssa.

Vastaajat, jotka kokivat digitalisaation riskien ja kielteisten vaikutusten käsittelyn tärkeäksi, myös näkivät nuorten digitaalisen osaamisen vahvistamisen nuorisotyön keskeisenä tehtävänä. Kriittisyys ei siis sinällään tarkoittanut negatiivista suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen nuorisotyössä. Ajattelen, että rikas ja monipuolinen keskustelukulttuuri digitaalisen nuorisotyön ympärillä edesauttaa digitaalisuuden ottamista laajemmin osaksi nuorisotyötä ja työyhteisön toimintatapoja. Kielteisten seikkojen käsittely yhdessä muun työyhteisön ja nuorten kanssa voi myös syventää ymmärrystä digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista nuorisotyössä.

Työyhteisön yhteisillä tavoitteilla on merkitystä

Osa vastaajista olisi kaivannut työyhteisöltä enemmän tukea ja tavoitteiden asettelua digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kolmasosa vastaajista kokikin, ettei työyhteisöllä ole jaettua käsitystä digitaalisesta nuorisotyöstä.

Minusta ainakin meidän organisaatiossa, mutta myös valtakunnallisesta haasteena on että digitaalisuus on ”muoti-ilmiö” jonka äärelle ei ole pysähdytty miettimään: 1) mitä meidän organisaatiossa tarkoitamme digitaalisella nuorisotyöllä 2) mitä tavoittelemme (tavoitteet/keinot) sillä sekä 3) mihin suuntaan haluamme työtä kehittää.

Ne työntekijät, jotka kokivat, ettei työyhteisössä ole jaettua käsitystä digitaalisesta nuorisotyöstä myös pitivät työnantajan asettamien tavoitteiden sekä työyhteisön tuen puutetta muita useammin haasteena digitaalisuuden hyödyntämisessä omassa työssään. Esihenkilöillä kokemus jaetun käsityksen puutteesta taas näkyi kunnassa toteutettujen toiminnan suunnittelua tukevien toimenpiteiden pienempänä määränä sekä alempana arvosanana kunnan digitalisaation tilasta.

Kuten on tarpeetonta tavoitella kaikille erinomaista osaamistasoa digiasioissa – vähempikin riittää – ei varmastikaan ole hedelmällistä odottaa täydellistä samanmielisyyttä digitaalisuuden suhteen työyhteisön sisällä. Samalla kuitenkin digitaalisuuden hyödyntäminen voi osoittautua haasteelliseksi, jollei ole yhteistä näkymää ja tavoitetta, jota kohti pyrkiä. Yhteisillä tavoitteilla ja toisaalta sillä, että jokainen tuntee itsensä osaksi yhteisöä, on merkitystä paitsi työhyvinvoinnille myös itse työlle. 

Kiitos mielenkiinnostasi! Kuntakyselyn raportin pääset lukemaan alta klikkaamalla.

Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2021
Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto