Välillä SomeCampissa koin suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun esimerkiksi pienryhmissä käytiin läpi koronapandemia-ajan vaikutuksia omaan työhön. Omassa pienryhmässämme kävi ilmi, että osalla nuorisotiloista käy vähemmän nuoria kuin ennen koronapandemiaa ja osassa nuorisotiloja nuoria on ruuhkaksi asti. Ei siis hätää, jos oman paikkakuntanne nuorisotilat ovat hiljaisia tai ruuhkaisia, ette ole yksin! Toinen asia minkä oivalsimme ryhmässämme, oli se, että korona-aikana kaikilla on ollut samanlaiset haasteet, niin sanotusti yhteiset haasteet.
SomeCampin teemoina olivat tänä vuonna osallisuus ja yhdenvertaisuus. Keynote-puhujien, paneelikeskusteluiden, esimerkkiesittelyiden ja pienryhmien lisäksi SomeCampilla sai tänä vuonna valita itselleen kaksi työpajaa. Olisin kyllä halunnut vierailla kaikissa työpajoissa esittelyjen perusteella, mutta omiksi työryhmikseni valikoitui ”Mukaan kutsuvia digitaalisia sisältöjä” ja ”Saavutettavuus digitaalisissa ympäristöissä”. Kävi kuitenkin tuuri ja toisen illan päätteeksi Kari Surma-aho Pähee-hankkeesta ja Verken Panu järjestivät uudestaan työpajan, jossa pääsi testaamaan Ylä-Savon seurakuntien Pähee-hankkeen virtuaalista pakohuonepeliä! Pelaaminen oli kivaa, joten vielä iso kiitos Karille ja Panulle! Vaikka kaikki tämä kuulostaa varmasti ohjelmaähkyltä, oli mielestäni kalenteri suunniteltu SomeCampilla fiksusti, ja koska ohjelma oli monipuolista, kerkesi vaan nauttia kyydistä.
Omaan työyhteisööni ja digitaaliseen nuorisotyöhön Nokialla vien ehdottomasti ajatuksen siitä, että myös digitaalinen nuorisotyö tarvitsee tavoitteet, oli kyse sitten somesta tai muusta digityöstä. Meidän kaupunkimme digitaalisen nuorisotyön koordinaattori on tätä tuonut jo pitkään työyhteisöön, mutta nyt hän ei ole enää ajatuksensa kanssa yksin. Omassa työyhteisössämme olemme ottaneet digitaalisen nuorisotyön kanssa ison harppauksen koronapandemian aikana, niin kuin kaikki muutkin kunnat ja kaupungit. Tärkeää olisi, että tiivistä kehitystyötä digitaalisen nuorisotyön parissa jatkettaisiin. ”Mukaan kutsuvia digitaalisia sisältöjä” -pajasta innostuneena haluaisin tuoda työyhteisöömme fiiliskierroksen, jossa jokainen voisi ehdottaa, mitä nuorisopalveluiden someen päivitettäisiin. Tätä ehdottaisin myös muille, jotka takkuilevat sen kanssa, mitä omaan someen päivittelisi.
Ensimmäisen päivän paneelikeskustelussa pohdittiin, miten digi- ja verkkonuorisotyötä voisi arvioida, jos sille ei ole tavoitteita? Nokialla nuorisotyöntekijät ovat pitkään tehneet mediakasvatusta, mutta mediakasvatuksen lisäksi työhön voisi tuoda laitekasvatuksen. Aina oletetaan, että nuoret osaavat käyttää kaikkia laitteita ja sovelluksia, mutta jos eivät osaakaan? Näiden lisäksi nousi esiin pohdintaa siitä, että nuorilla ei välttämättä ole kotona mahdollisuutta käyttää ja ostaa uusimpia pelejä ja välineitä, joten olisi tärkeää, että edes nuorisotilalla olisi ajanmukaiset välineet ja pelit käytössä, joita sekä ohjaajat että nuoret osaisivat käyttää. Tämän lisäksi pitäisi tunnistaa eriarvoisuuden ja yhdenvertaisuuden haasteet digityössä, eikä pelkästään keskittyä siihen, mikä näyttää hyvältä tai ”trendaa” somessa.
