Arkisto

Internet ei ole mörkö, vaan mahdollisuus

10. elokuu 2015

Otsikon toteamus on peräisin nuorisotyöntekijältä, joka vastasi Verken keväällä 2015 toteuttamaan kyselyyn internetin käytöstä nuorisotyössä. Nuorisotyöntekijöiltä kysyttiin kysymyksiä liittyen muun muassa siihen, mihin he käyttävät nettiä työssään, millainen heidän suhtautumisensa nuorisotyölliseen netin käyttöön on, ja millaiseksi he kokevat osaamisensa liittyen netin nuorisotyölliseen hyödyntämiseen. Minun tehtävänäni oli analysoida kyselyvastaukset ja koota niistä tiivis, mutta olennaiset tulokset kattava raportti.

Raportissa keskitytään pääosin kvantitatiiviseen analyysiin ja avovastausten osuus analyysissa jää melko pieneksi. Päätinkin nostaa tähän kirjoitukseen muutamia vastaajien ajatuksia siitä, millainen merkitys netillä ja sen käytöllä on nuorisotyössä, ja millaisia haasteita netin käytön suhteen on kohdattu.

”Netti on tuonut uuden ulottuvuuden nuorten kanssa toimimiseen ja heidän tavoittamiseensa. Sen käyttö tehokkaasti vaatii kuitenkin työntekijältä paljon resursseja ja aitoa kiinnostusta.”

Kyselyvastausten perusteella suuri osa nuorisotyöntekijöistä on ymmärtänyt sen, kuinka tärkeä osa netti on nuorten elämää, ja kuinka tärkeää myös nuorisotyön on hyödyntää verkon ja digitaalisen median mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteydenpitoon ja tiedottamiseen nettiä käytetään nuorisotyössä paljon. Netti tuo nuorten kanssa toimimiseen lisäulottuvuutta, mutta vaatii myös panostusta työntekijöiltä. Omaan motivaatioon liittyvät tekijät näyttäisivät vaikuttavan eniten siihen, käytetäänkö nuorisotyössä nettiä vai ei. Aito kiinnostus nuorisotyötä, nuorten maailmaa ja uusien teknologioiden ja palveluiden käyttöä kohtaan edesauttavat netin hyödyntämistä nuorisotyössä.

Kyselyvastausten perusteella puutteet resursseissa tai infrastruktuurissa hankaloittavat netin hyödyntämistä nuorisotyössä. Puutteet käytettävissä olevan välineistön suhteen näyttäisivät avovastausten perusteella tuottavan monelle työntekijälle ongelmia, vaikka tilastollisesti tarkasteltuna esimerkiksi älypuhelimia on omassa tai jaetussa työkäytössä jo yli 70 prosentilla nuorisotyöntekijöistä. Osa vastaajista kertoo, ettei työaika yksinkertaisesti riitä netin käyttämiseen nuorisotyössä. Myös esimiehen ja työyhteisön tuki sekä mahdollisuus kouluttautua ja kehittää osaamistaan internetin nuorisotyölliseen käyttöön liittyvissä aiheissa voivat vaikuttaa siihen, kuinka motivoitunut nuorisotyöntekijä on käyttämään nettiä työssään.

”Työyhteisössämme käytetään lähinnä Facebookia…”

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että lähes kaikki nuorisotyöntekijät (96 %) käyttävät Facebookia nuorisotyössä edes joskus. Lähes 90 % käyttää sitä työssään vähintään viikoittain. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös vuonna 2013 toteutetussa vastaavassa kyselyssä. Avovastausten perusteella Facebook koetaan käteväksi esimerkiksi markkinoinnin ja muun tiedottamisen välineenä. Nuorten keskuudessa Facebook ei kuitenkaan ole selvitysten mukaan enää niin suosittu kuin se oli vielä pari vuotta sitten. Sen sijaan nuoret käyttävät monia erityyppisiä palveluita rinnakkain. Vaikuttaa siltä, että nuorisotyössä tällainen monien eri palveluiden yhtäaikainen käyttö ei ole vielä kovin yleistä.

Muun muassa kuntien ja kaupunkien hallintokoneiston kankeus, puutteet tietotaidossa, negatiiviset asenteet netin käyttöä kohtaan ja työajan riittämättömyys voivat olla tekijöitä, jotka hankaloittavat uusien palveluiden käyttöönottoa ja/tai useiden palveluiden käyttämistä rinnakkain nuorisotyössä. Työyhteisön kesken olisikin hyvä tunnustella sitä, mitä palveluita ”omat nuoret” käyttävät, ja mitkä sovellukset palvelisivat sekä työntekijöiden että nuorten tarpeita parhaiten.

”Haasteena netin käytössä on se, että nuoret vaihtavat viestimiä ja väyliä jatkuvasti.”

Nuorten verkon käyttötavat muuttuvat ja ilmiöt vaihtuvat nopeasti. Tämä asettaa haasteita nuorisotyöntekijälle, kun käyttöön otettu palvelu saattaa yllättävänkin pian olla jo ”last season”. Työntekijällä ei välttämättä ole aikaa eikä osaamista ottaa jatkuvasti haltuun uusia palveluita. Myös välineistön on oltava ajan tasalla, jotta palveluiden kunnollinen hyödyntäminen on mahdollista.

Netin käyttö ja uusien asioiden opettelu on ennen kaikkea kiinni kuitenkin omasta motivaatiosta. Jos kiinnostusta löytyy, voi neuvoja sovellusten käyttöön kysyä muilta työntekijöiltä tai nuorilta. Käyttöä voi harjoitella vaikkapa yhdessä nuorten kanssa, kunhan vain kullakin on tarvittavat välineet käytettävissään. Mobiililaitteiden etuna on se, että sellainen löytyy lähes jokaiselta nuorelta omasta takaa. Nuoret itse ovat parhaita asiantuntijoita sen suhteen, mitkä palvelut ovat heidän keskuudessaan suosituimpia ja miten niitä käytetään. Vastavuoroisesta opettamisesta on saatu avovastausten perusteella jo hyviä kokemuksia.

”Työyhteisöltä puuttuu yhteneväinen käytäntö.”

Kyselyaineiston perusteella melko harvoissa työyhteisöissä on laadittu tavoitteita internetin käytölle nuorisotyössä. Myös nuorisotyöntekijöiden avovastauksista ilmenevä epävarmuus ja epätietoisuus kielivät siitä, että kaikissa työyhteisöissä ei ole yhdessä sovittuja käytäntöjä siitä, miten nettiä käytetään osana organisaation nuorisotyötä. Tavoitteiden laatiminen, suunnitelmallisuus ja kirjattujen tavoitteiden pohjalta kootut ohjeistukset voisivat auttaa nuorisotyöntekijöitä käyttämään internetiä työssään paitsi tehokkaammin, myös monipuolisemmin ja rohkeammin.

Yhteisillä säännöillä voidaan luoda raamit muun muassa sille, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin nuorisotyöntekijät voivat käyttää nettiä työssään. Työyhteisön kesken voi olla hyvä sopia yhteinen linja myös joidenkin tyyliin liittyvien seikkojen, kuten kirjoitustyylin (rento/asiapitoinen) ja kuvien julkaisun suhteen. Toisaalta osa kyselyyn vastanneista korosti sitä, että liiallinen ohjeistaminen voi rajoittaa työn tekemistä, ja että työntekijöillä tulee olla vapaus työskennellä omalla tyylillään ja persoonallaan. Myös nuoret toivovat, että työntekijät toimisivat netissä enemmän omalla persoonallaan: ”… usealta nuorelta on tullut toive, että työntekijöiden netin käyttö esim. Facebookissa tai Instagramissa ei olisin niin asiapitoista. ’Ette kerro mitään itestänne.’”

Työyhteisön netin käytölle voidaan laatia myös kirjallinen strategia, jossa olennaisimmat asiat on kirjoitettu auki. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta auttavat arvioimaan sitä, mihin suuntaan organisaation netin käyttöä kannattaa jatkossa edelleen kehittää.

”Mahdollisuudet ovat rajattomat. Internet on osa maailmaa, se ei ole väline vaan se on ympäristö, jossa olemme. Netti ei ole työmuoto, se on paikka, jossa käytetään työmuotoja, joita käytetään tässä fyysisessa maailmassa myös.”

Ymmärrys siitä, että netti todella on keskeinen osa nuorten elämää, on asenteita koskevien kyselyn tulosten perusteella lisääntynyt. Siitä huolimatta tulokset osoittavat, että internetin käyttö nuorisotyössä rajoittuu melko vahvasti yhteydenpidon ja sosiaalisessa mediassa viestimisen ympärille. Toiminnalliset internetin hyödyntämisen muodot, kuten pelaaminen netissä tai blogien tekeminen, ovat edelleen melko harvinaisia nuorisotyössä.

Internet on ennen kaikkea toimintaympäristö, jossa voidaan tehdä monia sellaisia asioita, joita tehdään myös kasvokkain. Mahdollisuudet ovat kyselyyn vastanneen nuorisotyöntekijän sanoin rajattomat. Toimintaa voi ideoida yhdessä nuorten kanssa. Toiminnan ei myöskään tarvitse olla ei-kasvokkaista ollakseen nettiä hyödyntävää. Netin käyttöön voidaan yhdistää esimerkiksi kädentaitoja tai muuta luovaa toimintaa omien kiinnostusten mukaan.

Kyselyvastauksista saatiin jälleen arvokasta tietoa siitä, minkälaista internetin käyttö on kunnallisessa nuorisotyössä Suomessa tällä hetkellä. Raportti on vapaasti luettavissa täältä.

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto