”As digital games themselves become one of the largest cultural industries in terms of export, number of users, and employees, esports has been a global phenomenon.” (Dal Yong Jin, 2021, s. 1)
Juuri tähän tyyliin niin harrastajat kuin tutkijatkin tapaavat kertoa, mistä e-urheilussa on kyse: e-urheilu on globaalia. Viime aikoina myös alueellista näkökulmaa on kuitenkin alettu nostaa esiin yhä enemmän. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa järjestettiin 28–29.9.2023 Local esports-seminaari, jonka kansainväliset osallistujat keskustelivat siitä, miten kansallinen, alueellinen ja jopa paikallinen konteksti vaikuttaa e-urheiluun. Seminaarissa me (Ståhl ja Rusk) edustimme yhtä pienimmistä e-urheiluyhteisöistä, suomenruotsalaista e-urheilua. Mutta mitä suomenruotsalainen e-urheilu oikeastaan on? Tässä blogitekstissä käymme lyhyesti läpi tätä aihetta. Aiemmissa teksteissämme olemme tutkineet, miten suomenruotsalaiset nuoret osallistuvat kilpapelaamiseen (katso alta vinkit lisälukemiseksi), mutta tässä tekstissä painopisteemme on entistä vahvemmin juuri suomenruotsalaisuudessa. Kirjoitus pohjautuu pidempään tekstiimme, joka on juuri julkaistu Pelitutkimuksen vuosikirjassa 2023. Teksti on poikkeuksellisesti julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi. Jos haluat saada aiheesta perusteellisemman kuvan, pääset lukemaan ruotsinkielisen alkuperäistekstin täältä: https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/141690
Helmikuussa 2023 Suomessa järjestettiin ruotsinkielinen verkkotapahtuma, ja tämän tapahtuman pohjalta keskustelemme siitä, mitä suomenruotsalaisen e-urheilun voidaan ajatella olevan. Tapahtumaan sisältyi Discordissa järjestetty ”online LAN-party”, live-talkshow, joka on nähtävissä YouTubessa sekä erilaisia turnauksia, jotka striimattiin Twitchissä. Tapahtuman seuraamisen lisäksi olemme myös haastatelleet kahta tapahtuman tuottajaa. Tapahtuman nimeä ei tarkoituksella mainita osallistujien yksityisyydensuojan vuoksi. Lyhykäisyydessään tapahtuman mahdollistivat säätiöt, jotka tukevat suomenruotsalaisten kielellistä yhteenkuuluvuutta ja kulttuuria, sekä tuottajaorganisaation ja ruohonjuuritason organisaatioiden välinen yhteistyö. Siten niin Uusimaa, Turun seutu, Pohjanmaa kuin Ahvenanmaakin olivat edustettuina. Tapahtuman vetonaulana toimi CS:GO-turnaus, jonka järjesti eräs mukana ollut ruohonjuuritason yhdistys ja jonka juontajat olivat suomenruotsalaisia ja puhuivat ruotsia.
Kyllä huomaa, että hän on suomenruotsalainen, kun hän on noin purjeissa
Tapahtuma järjestettiin tarkoituksella ruotsiksi ja sitä markkinoitiin Suomessa ruotsiksi, mutta järjestäjät eivät estäneet ketään osallistumasta tapahtumaan muun kielitaustan vuoksi. Vaikka niin suomen kuin englannin kieltäkin kuului tapahtuman aikana, oli ruotsin kielen asema tapahtumassa itsestäänselvä, eikä sitä oikeastaan kyseenalaistettu. Sen sijaan tapahtumassa oltiin tietoisia siitä, miten pienessä piirissä turnaus järjestettiin. Yhdessä kohtaa eräs juontajista esimerkiksi totesi, että on mukavaa, kun katsojia on (verrattain) paljon, sillä hetkellä 94. Myös striimin katsojat olivat tietoisia tapahtuman suomenruotsalaisesta painopisteestä. Eräs katsoja esimerkiksi kommentoi chatissa ”ei hyvää päivää! Kyllä huomaa, että pelaaja 1 on suomenruotsalainen, kun on noin purjeissa”. Kommentissa pelaajan ymmärrys pelitilanteesta kyseenalaistettiin idiomilla ”olla purjeissa” (ruots. vara ute och segla). Samalla katsoja irvaili itsensä sekä pelaajan suomenruotsalaisuudelle viittaamalla stereotypiaan siitä, että kaikki suomenruotsalaiset ovat rikkaita ja omistavat purjeveneen.
Suomessa ruotsiksi järjestettävää toimintaa voidaan pitää sekä osallistavana että torjuvana (ks. Friman, Ruotsalainen ja Ståhl, 2023). Jos kaikki tapahtumaan liittyvä tieto on saatavilla vain ruotsiksi, voidaan pohtia, kuinka hyvin tapahtumassa otetaan huomioon suomea puhuvat tai maahanmuuttajataustaiset nuoret. Toisaalta tapahtuma mahdollistaa maantieteellisesti hajanaiselle suomenruotsalaiselle kielivähemmistölle oman kokoontumispaikan. Alueelliset vivahteet näkyivät myös striimeissä muun muassa murreilmaisuina sekä siinä, että niin juontajat kuin katsojatkin vitsailivat toisten ruotsinkielisten alueiden kustannuksella. Eräs juontaja esimerkiksi kommentoi sisäpiirivitsiä toteamalla, että ”nämä ovat sellaisia legendoja, jotka jopa pohjalaiset tietävät”, ja vitsaili täten toisen alueen kustannuksella.
Kehittyvä suomenruotsalainen e-urheilukulttuuri?
Suomenruotsalainen e-urheilukulttuuri siis tasapainoilee ”yleisen suomenruotsalaisen” ja erittäin alueellisen e-urheilukulttuurin välillä. Vaikka e-urheilutapahtuman tarkoituksena voi olla pitää huolta suomenruotsalaisesta kilpapelaamisesta, voi olla syytä tarkastella niin tapahtumaan liittyvää tiedotusta kuin markkinointiakin siltä kannalta, ettei toimintaa pidettäisi suoraan muita kieliryhmiä syrjivänä. Näiden erittäin erityislaatuisten haasteiden lisäksi suomenruotsalainen e-urheilukulttuuri kohtaa myös alan globaalimpia haasteita. Pelaamista pidetään edelleen maskuliinisena harrastuksena, mikä rajoittaa sitä, kenellä on pääsy tähän yhteisöön. Kaikki pelistriimeissä näkemämme henkilöt olivat, ainakin meidän käsityksemme mukaan, valkoihoisia cis-miehiä, kun taas keskusteluohjelmissa esiintyi myös muutamia valkoihoisia cis-naisia. Tapahtumaa väritti näin ollen rakenteellinen marginalisointi, joka kansallisella ja globaalilla tasolla rajoittaa muun muassa naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden kuin valkoihoisten henkilöiden edustusta ja pääsyä e-urheilupiireihin (ks. esim. Friman, Ruotsalainen ja Ståhl, 2023; Witkowski 2022). Samalla voidaan kysyä, kuinka monta ammattimaista e-urheilukokemusta omaavaa tai muutoin e-urheiluasiantuntijaksi luettavaa henkilöä näin pienen kieliryhmän sisällä on.
Lopuksi haluamme nostaa esiin tärkeän mahdollisuuden: toisin kuin monissa muissa e-urheilukulttuureissa, tämän tapahtuman rahoittivat ja mahdollistivat toimijat, joilla ei suoraan ole taloudellisia intressejä asiaan liittyen. Ruohonjuuritason toimijat sekä rahoittajat olivat mukana halusta järjestää merkityksellistä e-urheilutoimintaa ruotsin kielellä. Täten näemmekin mahdollisuuden kestävän suomenruotsalaisen e-urheilukulttuurin kehittymiselle.
Lähteet:
Friman, Usva, Maria, Ruotsalainen ja Matilda Ståhl. 2023. “Communicating and Practicing Diversity, Equity, and Inclusion in Finnish Esports Organizations: Challenges and Opportunities.” Journal of Electronic Gaming and Esports 1 (1): 1–14. https://doi.org/10.1123/jege.2022-0040.
Jin, Dal Yong. 2023. ”Introduction. Esports.” I Dal Yong Jin (toim.) Global Esports. Transformation of Cultural Perceptions of Competitive Gaming. 1–11. Bloomsbury Academic.
Ståhl, Matilda ja Rusk, Fredrik. 2023. ”Finlandssvensk esport – vad är det? Hur det regionala och det globala formar en lokal esportskultur”. Pelitutkimuksen vuosikirja, 93–99. Noudettu osoitteesta https://pelitutkimus.journal.fi/article/view/141690
Witkowski, Emma. 2023. “Growing Pains in Esports Associationalism: Four Modes of National Esports Associational Development”. Games and Culture 18 (2): 147–169. https://doi. org/10.1177/15554120221084449
Lukusuositukset:
Rusk, Fredrik, Taylor, Nicholas ja Ståhl, Matilda. 2023. “The Social Accomplishment of Seeing Together in Networked Team Play”. Simulation & Gaming. https://doi.org/10.1177/10468781231209484
Rusk, Fredrik, Ståhl, Matilda ja Jusslin, Sofia. 2022. ”Understanding Esports Teamplay as an Emergent Choreography: An Ethnomethodological Analysis”. Eludamos: Journal for Computer Game Culture, 13(1), 49–80.
Ståhl, Matilda ja Rusk, Fredrik. 2020. “Player customisation, competence and team discourse: exploring player identity (co)construction in Counter-Strike: Global Offensive”. Game Studies 20 (4). https://gamestudies.org/2004/articles/stahl_ rusk
