Blogi Jari Karjalainen 24.04.2019

Jari Karjalainen

Työskentelen Lahden nuorisopalveluissa Digihaaste - hankkeen hankekoordinaattorina ja kehitän työssäni omaa sekä organisaatiomme digiosaamista. Vahvuusalueeni digitaalisen nuorisotyön saralla löytyy digitaalisten pelien hyödyntämisen ja pelikasvatuksen parista.

Profiiliin →

Trust Room – luottamusta ja yhteistyötä digitaalisesti

Mikä Trust Room? Trust Room on digitaalisia pelejä hyödyntävä menetelmä, jonka tavoitteena on parin tai ryhmän yhteistyön kehittäminen. Se sopii erityisesti pelaamista harrastaville tai siitä kiinnostuneille nuorille, mutta menetelmään osallistuvilla ei tarvitse olla minkäänlaista pelikokemusta. Myös ohjaaja voi pelata nuoren tai nuorten ryhmän kanssa erilaisia haasteita ja kohdata nuorta tällä tavalla. Menetelmää on kehitetty ja rakennettu Koulutuskeskus Salpauksen nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja opiskelijoiden kanssa Lahden nuorisopalveluilla.

Menetelmä sopii myös nuorten lisäksi kaikenlaisille pareille tai ryhmille, jotka haluavat kehittää ja testata yhdessä työskentelyn taitojaan. Trust Roomissa on mukana pelejä kaikenlaisista eri ikärajasuosituksista, jotta pelejä voidaan hyödyntää aina nuorimmista vanhempiin osallistujiin sekä mahdollisimman monipuolisissa ympäristöissä.

Ohjaajan rooli Trust Roomin toteutuksessa on keskeinen ja tärkeä. Toiminnallaan hän antaa osallistujille tarpeeksi tilaa työskennellä ja työstää ryhmätyötaitojaan, mutta tunnistaa, milloin ohjaajaa tarvitaan. Häneltä tarvitaan tietoutta pelaamisesta, pelien eri mekaniikoista ja siitä miten valitut pelit toimivat. Ohjaajan ei tarvitse olla hyvä pelaaja, vaan loput menetelmän merkitykselliset asiat tulevat taidosta havainnoida ryhmää. Havainnointityössä seurataan erityisesti osallistujien viestintää, kehonkieltä ja pelissä käytävää yhteistyötä sekä roolitusta.

Menetelmän sisältö ja ohjaajan rooli

Menetelmän ohjaaja kokoaa valmiista haasteista osallistuvalle väelle sopivanlaisen ja kestoisen sisällön. Tähän mennessä menetelmää on järjestetty n. 1,5 – 2 h mittaisena versioina. Siihen osallistuvalle parille tai ryhmälle annetaan alkuun mahdollisuus kertoa itse toinen toisilleen, mitä hyvä yhteistyö oikein onkaan ja minkä itse kokee hyväksi yhteistyöksi.

Seuraavaksi pelaajat asetetaan erilaisten pelien ja pelimekaniikkojen ääreen ja he pyrkivät suorittamaan pelissä ohjaajan kertoman haasteen. Ohjaaja on osallistujien tukena koko pelituokion ajan, mutta keskittyy pelin tarpeellisen infon jälkeen osallistujien vuorovaikutuksen havainnointiin. Jos yhteistyöskentely onnistuu, voi ohjaaja tarpeen mukaan nostaa haastetasoa korkeammalle.

Ohjaaja on valinnut toiminnassa käytettävät pelit ja haasteet menetelmään siten, että ne osaltaan tukevat hyvää yhteistyötä. Jotta pelit etenevät ja niissä pärjättäisiin hyvin, tarvitaan keskustelua, kuuntelua sekä muita taitoja, jotka kuuluvat hyvään vuorovaikutukseen sekä yhdessä tekemiseen.

Lopuksi ohjaaja purkaa kokemuksen pelaajien kanssa. Pelaajat antavat toisilleen palautetta siitä, miten yhteistyö sujui ja miltä se tuntui, jonka jälkeen ohjaaja kertoo omia havaintojaan heidän työskentelystä. Tarpeen mukaan ohjaaja pohtii yhdessä parin tai ryhmän kanssa, miten yhteistyötä voitaisiin kehittää, jos yhdessä toimiminen osoittautui pelaajille haasteelliseksi.

Havainnoinnissa ja purussa ohjaaja voi käyttää hyödyksi ryhmän kanssa seuraavia apukysymyksiä:

Mitä joku tekee? Kuinka joku tekee? Mitä tapahtuu? Kuka toimii rohkaisijana, koordinaattorina, kannustajana? Minkälaisia pareja syntyy? Mitä rooleja ryhmästä löytyy? Kuka päättää milloin työ on valmis? Minkälaisia vahvuuksia, heikkouksia ja tarpeita ryhmästä löytyy?

Menetelmässä pyritään myös osaltaan tukemaan osallistujien omaa havainnointi- ja tulkintakykyä. Tulkitessaan osallistujien toimintaa ohjaajan tulee aina korostaa, että kyseessä on hänen tulkintansa. Jos pelaajat osallistuvat menetelmään myöhempänä ajankohtana uudelleen, voidaan havaintoihin, kehityksen kohteisiin ja muihin tuntemuksiin palata.

Käyttökohteet tähän mennessä

Olemme käyttäneet menetelmää Lahden nuorisopalveluilla tähän mennessä omien työntekijöiden kanssa. Menetelmän tehtävänä oli kehittää omaa työparityöskentelyä sekä tutustua menetelmän hyötyihin omassa työnkuvassa. Keväällä 2019 Digihaaste – hanke on toteuttanut ja järjestänyt Trust Roomia yhdessä Joutjärven nuorisotalon työntekijöiden kanssa menetelmästä kiinnostuneille. Mukana on ollut Lahden seudun kouluja sekä organisaatiomme työntekijöitä, jolle menetelmä ei ole ollut ennestään tuttu.

Palaute on ollut hyvää ja mukana on tullut myös muunlaisia positiivisia onnistumisen kokemuksia, kuten rohkeutta tutustua uuteen, heittäytymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, innostumista uusista menetelmistä sekä peleistä yleensä. Menetelmän on todettu tukevan luottamuksen rakentamista ja testaavan myös yhteistyökykyä, jos sitä käytetään jo pidempään toimineiden parien ja ryhmien kanssa.

Jos kiinnostuit menetelmästä tai sinulla on sopiva nuorten porukka valmiina, voit ottaa yhteyttä!

Alla esimerkki yhden toteutetun Trust Roomin sisällöstä:

Yhteinen aloitus: (n. 5 min)

Parin tai ryhmän kanssa käydään läpi ohjaajan johdolla läpi seuraavat kysymykset:

  • Mikä on Trust Room?
  • Minkälaista yhteistyötä te teette arjessa/arkielämässä? Kuinka usein?
  • Mitä on hyvä yhteistyö?
  • Ohjaimen esittely

Osallistujille kerrotaan lyhyesti, mihin he ovat osallistumassa, mitä se pitää sisällään ja mitä ohjaaja tekee toiminnan aikana sekä toiminnan jälkeen. Osallistujat myös pääsevät kertomaan toinen toisilleen, minkä he kokevat hyväksi yhteistyöksi. Jos mukana on osallistujia, jolle pelaaminen ei ole tuttua, esitellään ohjauksessa käytettävät ohjaimet ja niistä löytyvät näppäimet.

Toimintaosuuden käynnistys ja pelaaminen (n. 20 min/rasti):

  • Teema & pelin idea
  • Kontrollit
  • Toiminnallinen osuus sekä mahdolliset lisäohjeet pelin aikana

Ohjaaja käy läpi osallistujien kanssa jokaisen rastin kohdalla läpi, miten yhteistyö näkyy pelissä ja mikä on pelaajien ratkaistava haaste kyseisessä pelissä. Lisäksi ohjaaja kertoo alkuun pelien peruskontrollit ja antaa heille tarvittavan lisätiedon pelaamisen aikana esim. muuttuneet tai lisääntyneet toiminnot.

Ohjaaja käyttää omaa ammattitaitoaan tunnistamaan mahdollisten lisätukien esim. ohjeistusten tarpeen pelaajien toiminnan mukaan. Muutoin ohjaaja keskittyy havainnoimaan pelaajien yhteistyötä ja sen onnistumista. Ohjaaja voi tarpeen mukaan muuttaa haasteen vaikeustasoa tai jättää kokonaan yhden rastikokonaisuuden pois.

 

Purku: (n. 5-10 min)

  • Käydään läpi hyvän yhteistyön mahdollistavia asioita
  • Palaute pelikaverille tai pelikavereille
  • Ohjaajan palaute
  • Osallistujien palaute Trust Roomista

Nuorten osallistujien kanssa (tai tarpeen mukaan) puhutaan hyvän yhteistyön ja vuorovaikutuksen mahdollistavista asioista. Nuoret pääsevät antamaan toisilleen palautetta, miten he kokivat yhteistyön menneen, jonka jälkeen he saavat palautteen ohjaajalta. Lopuksi olen ohjatessani kerännyt kehitysideoita ja yleistä palautetta Trust Roomista menetelmänä.

Jos kiinnostuit menetelmästä tai sinulla heräsi kysyttävää, voit ottaa minuun yhteyttä alla löytyvien yhteystietojen kautta!

Jari Karjalainen
Hankekoordinaattori / Digihaaste – hanke
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
jari.karjalainen@lahti.fi
puh. 044 018 7332

Jari Karjalainen