Blogi Hanna Koskenkangas 30.10.2019

Hanna Koskenkangas

Hanna Koskenkangas on nuorten osallisuuteen perehtynyt valtiotieteilijä, joka työskentelee Lasten ja nuorten säätiöllä yritysyhteistyön asiantuntijana ja tiimipäällikkönä.

Profiiliin →

Nuoret eivät tyydy jäämään sivuun tulevaisuuskeskustelussa

On valitettavaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa käydään kovin vähän arvokeskustelua yhdessä nuorten kanssa siitä, mihin suuntaan kehitämme teknologiaa. Maailma ympärillämme muuttuu nimittäin nopeasti, myös nuorten näkökulmasta. Esimerkiksi eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio, työelämän ja osaamisen murros sekä kaupungistuminen muuttavat nuorten arkea. Nämä kehityskulut vaikuttavat merkittävästi nuorten kykyyn hahmottaa, miltä tulevaisuus voi näyttää ja miten he voivat siihen vaikuttaa. Nuorten ottaminen mukaan yhteiskunnalliseen tulevaisuuskeskusteluun on välttämätöntä, sillä tulevaisuuden päätökset tehdään tässä hetkessä.

Meidän Lasten ja nuorten säätiön, Tiedon ja Tulevaisuuskoulun Suomi vuonna 2050 -selvityksessä selvisi, että kolmasosa nuorista kokee ettei heitä kuulla riittävästi heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä aiheissa. Näitä ovat esimerkiksi ilmasto-, koulutus- tai työelämäkysymykset. Tämä on huolestuttavaa, sillä tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttavat merkittävästi nuorten mielikuvat tulevaisuudesta ja jo nyt monet arjessa tehdyt päätökset.

Mielenkiintoisena havaintona kyselystä nousi esille nuorten kaksijakoinen suhtautuminen teknologian kehitykseen. He pitävät todennäköisenä, että teknologian ja digitalisaation merkitys kasvaa tulevaisuudessa elämän eri osa-alueilla, mutta eivät pidä kehitystä yksiselitteisen toivottavana. Nuoret myös hahmottavat teknologian kehitystä usein uhkien ja vääristyneiden mielikuvien kautta. Tämä näkyy vahvasti nuorten alakohtaisissa korkeakoulun alavalinnoissa, jotka ovat sukupuolittuneet poikkeuksellisen vahvasti (HS 30.9.).

Kuitenkin jopa 58 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista kokee, että digitalisaatio muuttaa ilmiönä eniten Suomea vuoteen 2050 mennessä. Tästä huolimatta on valitettavaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa käydään kovin vähän arvokeskustelua yhdessä nuorten kanssa siitä, mihin suuntaan kehitämme teknologiaa, jotta se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla merkityksellistä elämää. Teknologisilla innovaatioilla on keskeinen rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Kuva: Fanny Haga / Lasten ja nuorten säätiö

Kyselyn mukaan nuorista vain kuusi prosenttia uskoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen onnistuu. Kuluneen vuoden aikana olemme kuitenkin nähneet useita nuorten mielenosoituksia entistä kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. On selvää, että nuoret eivät tyydy jäämään tulevaisuuskeskustelussa sivuun, eikä heidän pitäisikään. Nuorilla on oikeus osallistua ja tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa. Erityisen tärkeää on ottaa nuoret entistä paremmin mukaan keskustelemaan teknologia-alan tulevaisuudessa, jotta alan sukupuolittuneisuus vähenee, arvokeskustelu lisääntyy ja pystymme jatkossa entistä monimuotoisemmin ratkomaan aikamme suurimpia yhteiskunnallisia haasteita.

Teknologian kehittyessä jatkuvasti ja digitalisaation edetessä eksponentiaalista vauhtia nuoret on otettava mukaan päätöksentekoon jo nyt. Isoihin, globaaleihin ilmiöihin liittyvät ongelmakohdat ja pullonkaulat, esimerkiksi sukupuolittuneiden ammattivalintojen takana, on tunnistettava ajoissa ja pidettävä huoli, että kehitys huomioi myös nuoret. Näin varmistetaan entistä vakaampi ja toimivampi tulevaisuus meille kaikille.

Kesällä 2019 julkaistiin Lasten ja nuorten säätiön, Tiedon ja Tulevaisuuskoulun Suomi vuonna 2050 -selvitys, johon vastasi 4 318 yläkouluikäistä eli 13–16-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Hanna Koskenkangas