Blogi Maarit Suhonen 27.11.2019

Maarit Suhonen

Olen vihapuheeseen ja ääriajatteluun perehtynyt sosiaalipsykologi. Työskentelen hankesuunnittelijana Pelastakaa Lasten RadicalWeb-hankkeessa.

Profiiliin →

Nuorisotyö on avainroolissa väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyssä

Kärkkään retoriikan ja mustavalkoisen ajattelun kohtaaminen on monien nuorisotyöntekijöiden peruskauraa. Sen sijaan väkivallan käytön hyväksymiseen asti etenevä väkivaltainen radikalisoituminen harvoin näkyy nuorisotyön arjessa. Se on kuitenkin harvinaisuudestaan huolimatta merkittävä ilmiö. Se koskettaa identiteettiä, yhteisöä ja omaa paikkaansa etsiviä nuoria, ja nuorisotyö onkin siksi tärkeässä asemassa sen ennaltaehkäisyssä.

Nuorisotyö tekee tärkeää väkivaltaisen ääriajattelun vastaista työtä jo nyt, huomaamattaankin. Nuorisotyö auttaa nuorta kiinnittymään yhteisöihin ja vahvistaa nuoren sosiaalisia ja aktiivisen kansalaisuuden taitoja. Se voi myös kehittää nuoren kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa. Tämän ei tarvitse tarkoittaa laajempaa ohjelmallista toimintaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että yhdessä nuoren kanssa pohditaan erilaisia sosiaalisen median sisältöjä: kenen maailmankuvaa siellä näkyvä sisältö vahvistaa? Mitä sisältö tavoittelee ja kuka siitä hyötyy? Mihin sen väitteet perustuvat? Tällaiset taidot rakentavat vastustuskykyä väkivaltaista radikalisoitumista vastaan.

Nuorisotyöllä on merkittävä rooli myös tilanteissa, joissa herää huoli, että nuori on omaksumassa väkivaltaa oikeuttavia, äärimmäisiä ajatuksia. Näissäkin tilanteissa olennaisinta on nuorisotyön ydinosaaminen: avoin, luottamuksellinen ja arvostava keskusteluyhteys nuoren kanssa. Myös hankaliksi ja sensitiivisiksi koetuista kysymyksistä on voitava keskustella. Jos turvallinen ja luotettava aikuinen ei puhu niistä nuoren kanssa, ääriryhmät kyllä puhuvat. Vaikeista teemoista puhuakseen ei tarvitse olla niiden asiantuntija; rauhallinen ja kuunteleva kohtaaminen on paljon ideologiasta väittelyä tärkeämpää. Yhdelläkin turvallisella ja arvostavalla kohtaamisella voi olla suuri merkitys nuoren kokemukselle omasta itsestään ja muista.

Olennaista on myös, että nuorten parissa työskentelevillä ammattilaisilla on ymmärrystä väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriajattelusta ilmiönä. Ymmärryksen pohjalta on mahdollista tunnistaa nuoren elämässä tapahtuvia ongelmallisia muutoksia, jotka vaativat puuttumista. On selkeästi ongelmallista, jos nuori esimerkiksi käyttää ääriryhmiin yhdistettyjä symboleita, epäinhimillistää ihmisryhmiä tai kokee jonkin ihmisryhmän olevan uhka, jota vastaan täytyy suojautua väkivalloin. Mahdollisissa riskitilanteissa nuorta tulisi voida auttaa ajoissa; tällaiset tilanteet voivat vaatia eri ammattilaisten yhteistyötä. Olennaista on myös ymmärtää, että useimmat ideologiaan, pukeutumistyyliin tai esimerkiksi ärhäkän retoriikan käyttöön liittyvät muutokset eivät johdu väkivaltaisesta radikalisoitumisesta.

Tarkoituksenani ei ole sanoa, että nuorisotyön tulisi ratkaista väkivaltaisen radikalisoitumisen ongelma yksin. Se on monisyinen ongelma, ja sitä pitää ehkäistä ja vastustaa yhteiskunnan jokaisella tasolla. Ääriajattelun vastustaminen on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolustamista, ja siitä ovat vastuussa kaikki.

Pelastakaa Lasten RadicalWeb-hanke pureutuu verkon ääriajatteluun

Pelastakaa Lasten RadicalWeb-hanke kouluttaa nuorten parissa toimivia ammattilaisia väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriajattelusta sekä niiden kohtaamisesta. Hanke pureutuu varsinkin verkossa ilmenevään väkivaltaiseen ääriajatteluun, koska verkolla on ääriajattelun leviämisen kannalta merkittävä rooli. On näyttöä, että verkko tarjoaa enemmän mahdollisuuksia radikalisoitua ja toimii kaikukammiona, jossa omille, äärimmäisillekin ajatuksilleen saa helposti vastakaikua.

Verkko mahdollistaa propagandan ja muun viestinnän helposti. Äärisisällön tunnistaminen ja poistaminen on sosiaalisen median kanaville jatkuva haaste. Myös algoritmeilla on roolinsa: esimerkiksi tuoreehkon tutkimuksen mukaan YouTuben algoritmit ohjaavat käyttäjää videosuositusten avulla äärimmäisempien sisältöjen pariin. Nykyajan kommunikaatiovälineenä verkko myös mahdollistaa ensimmäiset yhteydenotot ja muunkin yhteydenpidon radikaaliin liikkeeseen tai viharetoriikkaa yhdessä rakentavaan verkkoyhteisöön. Varsinaiseen ääriliikkeeseen mukaan lähtemiseen kuitenkin useimmiten liittyy verkon lisäksi myös ”tosielämän” kontakti.

Niin nuorten parissa toimivien ammattilaisten kuin muidenkin kasvattajien kannattaa olla perillä siitä, minkälaisten sisältöjen parissa nuori viihtyy verkossa. On tärkeää, että järkevä ja turvallinen aikuinen keskustelee sisällöistä ja niihin linkittyvistä ilmiöistä nuoren kanssa monenlaisia, kriittisiäkin näkökulmia esiin nostaen.

Tutustu meidän RadicalWeb-hankkeeseen tästä ja pysy koulutuksista ajan tasalla liittymällä hankkeen postituslistalle täällä! Jos sinulla on kysyttävää hankkeesta, voit olla yhteydessä osoitteessa: radicalweb@pelastakaalapset.fi.

Käsitteet tutuiksi:

Radikalismi: pyrkimys muuttaa yhteiskunnallisia oloja perustavanlaatuisella tavalla – voi olla tai olla olematta väkivaltaista. Radikaalit ajatukset voivat olla myös tärkeä, yhteiskuntaa eteenpäin vievä voima.

Ääriajattelu/ekstremismi: yhteiskunnan perusarvoja (kuten demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, yhdenvertaisuutta, vapautta, suvaitsevaisuutta jne.) vastustava mustavalkoinen, autoritäärinen ajatusmaailma.

Väkivaltainen radikalisoituminen: prosessi, joka voi johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin eli siihen, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Jokainen radikalisoitumisprosessi on erilainen; ihmiset radikalisoituvat eri syistä, eri tahtiin ja eri lopputuloksin.

Maarit Suhonen