Arkisto

Uusi tutkimus tarkastelee verkkonuorisotyön vaikuttavuutta

20. lokakuu 2021

Tuoreen tutkimuksen mukaan verkkonuorisotyötä arvioidaan jo monessa nuorisotyön organisaatiossa, mutta verkkonuorisotyön vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisessa ollaan vielä varsin alkutekijöissä. Vaikuttavuuden systemaattisempi arviointi edellyttää mm. toiminnan tarpeiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden selkeämpää määrittämistä sekä panostusta verkkonuorisotyötä koskevan vaikuttavuustyön kehittämiseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia on toteuttanut tutkimuksen verkkonuorisotyön vaikuttavuudesta. Verken tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten verkkonuorisotyön vaikuttavuutta arvioidaan tällä hetkellä. Lisäksi tavoitteena oli esittää tutkimustietoon pohjautuen suosituksia, miten nuorisoalalla voidaan lisätä verkkonuorisotyön vaikuttavuuden mittaamista.

Vaikka verkkonuorisotyöllä on varsin pitkät perinteet Suomessa, on toimialalla ollut haastetta osoittaa konkreettisesti, mitä yhteiskunnallista hyötyä verkkonuorisotyöllä saavutetaan. Koska koronapandemia nosti verkkonuorisotyön hetkellisesti nuorisotyön ytimeen, halusimme Verkessä saada tutkimustietoa verkkonuorisotyön vaikuttavuudesta. Tämä tutkimus on mainio avaus myös laajemmalle nuorisotyön vaikuttavuuskeskustelulle.

HEIKKI LAUHA, VERKE

Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin viisitoista yksilöhaastattelua, joilla kerättiin nuorisoalan organisaatioiden johdon ja työntekijöiden näkemyksiä verkkonuorisotyön vaikuttavuuden arvioinnin nykytilasta. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa toteutettiin neljä fokusryhmähaastattelua, joiden avulla koottiin nuorisotyön organisaatioiden edustajien näkemyksiä siitä, millä tavoilla verkkonuorisotyön vaikuttavuutta pitäisi systemaattisesti arvioida.

Tutkimustulosten mukaan verkkonuorisotyön arvioinnissa huomio kohdistuu tällä hetkellä lähinnä palvelujen käyttäjämääriin, erilaisten laatukriteereiden arviointiin ja satunnaisiin nuorten kokemuksiin toiminnan merkityksestä heille. Pimentoon jää esimerkiksi, mitä kautta ja miksi nuori on tullut verkkonuorisotyöhön mukaan. Toiminnan järjestäjällä ei ole aina varmuutta, mitä tarvetta verkkonuorisotyö palvelee ja miksi nuori on valinnut juuri kyseisen palvelun. Haastateltavat kokivat verkkonuorisotyön vaikutusten mittaamisessa nykyisillä mittareilla piiloon jäävän erityisesti vaikuttavuuden vaatiman pidemmän aikajänteen, joka vaatisi pitkittäisseurantaa. Toisaalta erityisesti palveluissa, jotka perustuvat nuorten anonyymiin ja usein hetkelliseen kohtaamiseen, vaikutusten ja vaikuttavuuden todentaminen on hyvin haastavaa.

Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että verkkonuorisotyön vaikuttavuuden mittaamisen kehittämistyö tulee tehdä yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestötahojen kesken yhteisellä areenalla, johon myös valtakunnalliset kehittäjät ja rahoittajat voivat osallistua. Raportissa todetaan, että verkkonuorisotyön tavoitteiden yhteinen määrittely valtakunnallisella tasolla on välttämätöntä, jotta vaikuttavuusmittareita voidaan yhteisesti rakentaa. Vaikuttavuuden mittaaminen ei kuitenkaan saa nostaa nuorten kynnystä osallistua verkkonuorisotyön eri toimintamuotoihin.

 

Tutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin Allianssin ylläpitämän vaikuttavuusverkoston avoimessa tilaisuudessa torstaina 28.10. Voit ilmoittautua mukaan etätilaisuuteen täältä.

Lue lisää tutkimuksesta
Katso kaikki uutiset