Verken historiaa

Verken toiminta on koko kymmenvuotisen historian ajan kytkeytynyt vahvasti teknologiseen kehitykseen sekä muutoksiin nuorisokulttuurissa ilmiöissä ja nuorisotyön käytänteissä. Siksi katsaus Verken historiaan on samalla myös katsaus verkkonuorisotyön ja digitaalisen nuorisotyön historiaan.

Kun opetus- ja kulttuuriministeriö päätti nimetä Verken yhdeksi valtakunnalliseksi nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukseksi vuonna 2011, oli päätöksen taustalla halu saada nuorisotyön kentälle toimija, joka kansallisesti kehittäisi verkkonuorisotyötä ja vahvistaisi ammattilaisten verkkonuorisotyöllistä osaamista. Verken toiminta ei käynnistynyt tyhjästä, vaan taustalla oli usean vuoden projektimainen työ verkkonuorisotyön ja verkkonuorisotalo Netarin ympärillä, jota Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus (nyk. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut) oli koordinoinut vuodesta 2004. 

Syy Verken perustamiseen oli yhtäältä siinä, että hallinnollisesti haluttiin luoda hanketoimintaa pysyvämpi ratkaisu verkkonuorisotyön kehittämistoiminnalle. Toisaalta katsottiin, että Netari-toiminnan kehittämisen lisäksi olisi tärkeää vahvistaa valtakunnallisesti nuorisoalan osaamista ja tukea toimijoita kehittämään paikallisia verkkonuorisotyön toimintoja.

Verken toiminta käynnistyi virallisesti keväällä 2011. Hallinnollisesti Verke sijoittui Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukseen ja toimisto sijaitsi Hietaniemenkadulla, Helsingin ydinkeskustassa. Verken ensimmäinen toimintavuosi oli ennen kaikkea rakenteiden luomista sekä uusien kumppanuusverkostojen ja verkkosivujen rakentamista. Verken avajaisia juhlistettiin lokakuussa nuorten toimintakeskus Hapessa.

Verken avajaiset järjestettiin vuonna 2011.

Verken kaksi ensimmäistä toimintavuotta olivat haasteellisia

Verke oli hallinnollisesti hajanainen ja toimijoiden oli vaikea hahmottaa, mitä uutta ja konkreettista palvelu- ja kehittämiskeskus tuo nuorisotyön kentälle. Samaan aikaan teknologinen kehitys, älypuhelinten suosion kasvu ja muutokset esimerkiksi nuorten sosiaalisen median käytössä vaikuttivat siihen, että Verken koulutussisällöissä ja kehittämisen painopisteissä nostettiin keskiöön uusia ja verkkonuorisotyöllistä toimintaa laajempia nuorisotyön digitalisaation teemoja. Koska yhteiskunnalliset muutokset eivät tapahtuneet hetkessä, oli monen toimijan aluksi vaikea nähdä muutosten vaikutuksia omassa arkityössä ja sitä kautta tarvetta verkkonuorisotyöllisten sisältöjen ja menetelmien uudistamiselle.

Hallinnollinen hajanaisuus johtui siitä, että Verken toiminta oli rakennettu klusterimaisesti ja toiminnan perustana oli usean vuoden ajan toteutettu moniammatillisen verkkotyön hankekokonaisuus. Verken koordinoimassa kokonaisuudessa oli mukana seitsemän hanketta: Netari, Verkkoterkkarit, Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut, Toisen asteen yhteys, Moniammatillinen verkkonuorisotyö, Rasisminvastainen verkkonuorisotyö sekä Etsivä nuorisotyö verkossa. Hankkeet saivat rahoitusta eri lähteistä ja niiden kohderyhmät myös erosivat toisistaan. Lisäksi kokonaisuuteen kuului kaksi helsinkiläisille nuorille suunnattua toimintoa, Pelitalo ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Kompassi. Vaikka toimintaa pyrittiin kehittämään tiiviisti eri hankkeiden välillä, oli jatkuvana haasteena tunnistaa, mikä kehittämistoiminta on alueellista, mikä valtakunnallista, mikä toiminta on Verken vastuulla, mikä yksittäisten hankkeiden alaisia ja mikä osa toiminnasta on nuorisotyötä ja mikä muiden ammattikuntien työtä.

Ensimmäisten vuosien aikana toimialalta nousi aiheellista kritiikkiä siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja ohjaama valtakunnallinen kehittämistoiminta ja muulla rahoituksella toimiva paikallinen kehittämistoiminta menivät Verken toiminnassa sekaisin. Osin tästä johtuen Verkessä toteutettiin merkittävä hallinnollinen uudistus syksyn 2012 aikana. Ajankohta oli otollinen uudistukselle, koska suurin osa Verken koordinoiman kokonaisuuden alla toimineista hankkeista tuli päätökseen vuoden 2012 aikana.

Hallinnollisessa uudistuksessa oli kaksi keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin uudistuksella haluttiin erottaa kansalliset kehittämistehtävät ja paikalliset nuorille suunnatut toiminnot toisistaan. Toiseksi Verken haluttiin muuttuvan nuorille suunnattujen palvelujen tuottajasta puhtaaksi asiantuntijaorganisaatioksi. Tästä johtuen verkkonuorisotalo Netarin toiminnan koordinointi siirrettiin kesällä 2012 Pelastakaa Lapset ry:lle Verken jatkaessa toiminnassa tiiviisti mukana kehittämiskumppanina. Lisäksi vuoden 2012 lopulla Pelitalo ja Kompassi siirrettiin kaupungin sisällä pois Verken koordinointivastuulta. Uudistuksen myötä Verken henkilöstömäärä putosi 20:stä viiteen työntekijään.

 

Uudistus mahdollisti rakenteiden luomisen

Vuosi 2013 oli Verken toiminnan kehittymisen kannalta käänteentekevä. Uudessa tilanteessa pystyttiin keskittymään ydintoimintaan eli verkkonuorisotyön valtakunnalliseen kehittämiseen ja nuorisoalan osaamisen vahvistamiseen. 

Keväällä 2013 toteutettiin ensimmäiset valtakunnalliset kyselyt kuntien ja järjestöjen nuorisotyön toimijoille sekä nuorisoalan lehtoreille. Kyselyillä pyrittiin rakentamaan kuvaa siitä, miten internetiä hyödynnettiin nuorisotyössä ja miten verkkonuorisotyölliset sisällöt näkyivät oppilaitosten opetussuunnitelmissa. Ensimmäiseen kuntakyselyyn vastasi lähes 900 työntekijää 249 kunnasta, mikä kertoo osaltaan siitä, että nuorisotoimialalla oli halua uudistaa omia käytänteitään. Kahden vuoden välein toteutettava kuntakysely on sittemmin vakiintunut keskeiseksi osaksi Verken tiedontuotantoa.

Verke on Tour -koulutuskiertue vieraili useilla paikkakunnilla vuosina 2013-15.

Kyselyjen tulokset osoittivat muun muassa sen, että toimialalla oli kova tarve verkkonuorisotyöllisen osaamisen vahvistamiselle. Verke oli järjestänyt toimintansa alusta alkaen erilaisia koulutustilaisuuksia, mutta systemaattisempi koulutusrakenne luotiin vuosien 2013-2014 aikana. Esimerkiksi vuosina 2013-2015 järjestetty Verke on Tour – Nuoret, netti ja nuorisotyö -koulutuskiertue pysähtyi 12 paikkakunnalla Helsingistä Ivaloon ja keräsi paikan päälle noin 700 osallistujaa ja lähes 1000 etäosallistujaa. Verken koulutuksista on ajan saatossa tullut hyvin suosittuja, ja koulutuksiin osallistuu vuosittain 2500-3000 nuorisoalan ammattilaista.

 

Vuonna 2014 kokeiltiin uudenlaisia konsepteja ja kehittämistapoja

Maaliskuussa järjestettiin Helsingissä, nuorten toimintakeskus Hapessa, ensimmäinen SomeJam-hackathon. Tapahtuman ideana oli tuoda nuoriso- ja sosiaalialan sekä tietoteknisten alojen osaajia yhteen pohtimaan, miten teknologian avulla voidaan edistää nuorten hyvinvointia. Verke järjesti tapahtuman kolme vuotta peräkkäin yhteistyössä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Vuodesta 2017 alkaen SomeJam-tapahtuman koordinoinnista on vastannut Tampereen yliopisto.

Verken Pasi ja Heikki istuu vierekkäin pöydän ääressä ja katsoo tietokoneita.
Ensimmäinen SomeJam järjestettiin maaliskuussa 2014.

Uudenlaista kehittämistoimintaa kokeiltiin myös vuosina 2014-2017 toimineen VerkeFactorin avulla. Ideana oli tarjota nuorisotyön organisaatioille hanketoimintaa kevyempi malli uusien menetelmien, työkalujen tai toimintojen testaamiseen. Verke sitoutui tukemaan erillisellä haulla valittujen kumppaneiden kehittämistoimintaa tarjoamalla koulutusta, konsultaatiota ja välineistöä. Kumppanit puolestaan sitoutuivat tekemään kehittämistoimintaansa näkyväksi muille alan toimijoille Verken verkkosivuilla ja nuorisoalan tapahtumissa. Kolmen vuoden aikana VerkeFactoriin osallistui kolmisenkymmentä kehittämiskumppania kunnista, seurakunnista ja järjestöistä.

Erilaisten kokeilujen ohella Verke aloitti vuonna 2014 säännöllisen julkaisutoiminnan. Verke on tuottanut kaikkiaan kymmenen painettua julkaisua, joissa on käsitelty muun muassa nuorisotyön digitalisaatiota ja tulevaisuutta, digitaalista nuorisotyötä ja sen strategista kehittämistä, nuorten digitaalisia kulttuureja sekä erilaisia digitaalisen nuorisotyön menetelmiä. Osa julkaisuista on tuotettu myös englanniksi ja ruotsiksi. Lisäksi Verke on tuottanut lukuisia sähköisiä julkaisuja ja oppaita.

 

Verke kansainvälistyy

Vuosi 2015 oli Verkessä kansainvälistymisen aikaa. Verken ensimmäinen Erasmus+ -projekti toteutui edellisenä vuonna, kun maaliskuussa 2014 Irlannissa järjestettiin kansainvälinen Screenagers-seminaari. Kolmipäiväiseen seminaariin otti osaa 70 nuorten parissa työskentelevää seitsemästä eri maasta, ja tarkoituksena oli jakaa eri maiden hyviä käytäntöjä, joissa yhdistyvät informaatio- ja kommunikaatioteknologia sekä nuorisotyö.

Irlannissa järjestettiin kansainvälinen Screenagers-seminaari.

Seminaarissa luotujen yhteistyöverkostojen pohjalta toteutettiin vuosina 2015-2016 Erasmus+ -rahoitteinen Screenageers-tutkimushanke, jossa selvitettiin digitaalisen median käyttöä nuorisotyössä viidessä Euroopan maassa. Screenagers-hanketoimintaa jatkettiin vuosina 2017-2019 kuuden maan Digital Youth Work -projektilla, jossa tavoitteena oli vahvistaa nuorisotyöntekijöiden osaamista ja ymmärrystä digitaalisesta nuorisotyöstä ja sen menetelmistä. Hankkeissa luodut kontaktit ovat olleet tärkeitä, ja viime vuosina Verke onkin tehnyt aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä sekä ollut mukana monissa eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. 

Verkessä on aina lähdetty siitä ajatuksesta, että kansainvälisen yhteistyön tulee tuottaa jotain lisäarvoa kansalliselle kehittämistyölle. Esimerkiksi vuonna 2014 järjestetty Screenagers-seminaari oli tärkeä lähtölaukaus kansalliselle SomeCamp-tapahtumalle, jota Verke on järjestänyt vuodesta 2015 alkaen. SomeCampin ideana on alusta alkaen ollut koota kuntien, seurakuntien ja järjestöjen digitaalista nuorisotyötä tekeviä ja työstä kiinnostuneita yhteen rentoon leiriympäristöön verkostoitumaan ja jakamaan osaamistaan. SomeCampista on muodostunut suosittu ja odotettu tapahtuma, ja tapahtuman sisältöä on pyritty vuosittain kehittämään osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Vuonna 2019 tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa myös kansainvälisenä, kun yhteistyössä Eesti Noorsootöö Keskuksen kanssa järjestetty SomeCamp EU kokosi Viroon nuorisoalan toimijoita eri puolilta Eurooppaa. Vuonna 2020 SomeCamp järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa.

Ihmiset istuvat penkeillä riveissä kuuntelemassa esiintyjää.
SomeCamp on kasvattanut vuosi vuodelta suosiotaan.
Koronapandemian myötä vuonna 2020 järjestettiin ensimmäistä kertaa ikinä SomeCamp verkossa.

Kohti digitaalista nuorisotyötä

Vuodet 2016 ja 2017 olivat erityisen merkittäviä niin Verken toiminnan kuin digitaalisen nuorisotyön kehittymisen kannalta. Ensimmäisinä toimintavuosina Verkessä oli koettu haasteena verkkonuorisotyö-käsitteen rajoittuneisuus tarkoittamaan lähinnä verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä. Verkkonuorisotyöllinen toiminta ei myöskään ollut merkittävästi uudistunut vuosien saatossa, vaikka osaaminen oli vahvistunut ja toimintojen määrä oli kasvanut. Yhteiskunnan digitalisaatio ja teknologinen kehitys sekä nuorten kulttuuriset ilmiöt olivat kehittyneet jo niin paljon, että verkkonuorisotyöllä ja internetiä hyödyntävällä nuorisotyöllä ei voitu enää käsitteellisesti kattaa toimintakentän moninaisuutta.

Samanlaisia huomioita oli tehty myös Skotlannissa, jonne Verke oli rakentanut tiivistä yhteistyötä vuoden 2015 aikana. Kahdenvälisen Erasmus+ -hankkeen myötä huomattiin yhteinen tarve rakentaa uudenlaista käsitteistöä ja teoriapohjaa nuorisotyön digitalisaatiolle. Keskusteluun nousi yhä voimallisemmin termi ”digitaalinen nuorisotyö”. Skotlannissa oli jo aiemmin luotu kansalliset digitaalisen työn suuntaviivat ”Digitally Agile National Principles”, joiden tarkoituksena oli ohjata digitaalisen työn strategista kehittämistä. Myös Suomessa käynnistettiin Verken toimesta kansallisten suuntaviivojen rakentaminen. Nuorisoalan toimijoiden kanssa toteutetun yhteistyön tuloksena lanseerattiin syksyllä 2016 Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivat.

Digitaalinen nuorisotyö alkoi siis käsitteellisesti vakiintua Suomessa vuoden 2016 aikana. Yksi tärkeä tekijä oli HUMAKin, Metropolia Ammattikorkeakoulun, Verken ja Koordinaatin vuosina 2016-2017 toteuttama Distanssi – MOOC nuorisotyön digitaalisen työotteen vakiinnuttajana -hanke, jossa tavoitteena oli parantaa nuorisoalan valmiuksia ja nuorisotyöntekijöiden osaamista digitaalisen nuorisotyön parissa. Kolmen opintopisteen kurssisisällöt suunniteltiin siten, että ne tarjoaisivat johdatuksen digitaalisen nuorisotyön käytäntöihin ja kattaisivat monipuolisesti erilaisia näkökulmia nuorisotyön digitalisaatiosta. Avoimille ja maksuttomille kursseille osallistui kahden vuoden aikana satoja nuorisoalan opiskelijoita sekä nuorisotyön ammattilaisia ja nuorisoalan lehtoreita.

SomeCast-podcastia tehtiin Verken toimistolla Pasilassa.

Vaikka digitaalisen nuorisotyön käsite oli saanut kansallisesti jalansijaa, ei se kuitenkaan kansainvälisesti ollut vielä tunnettu. Lisäksi digitaaliselta nuoristyöltä puuttui kansainvälisesti hyväksytty määritelmä ja teoriapohja. Samaan aikaan EU:n komissio oli asettanut asiantuntijaryhmän tuottamaan julkaisun, jossa tuotaisiin esiin innovatiivisia tapoja hyödyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa nuorisotyössä sekä esitettäisiin koulutuksellisia ja strategisen tason toimenpide-ehdotuksia nuorisoalan digitalisaation edistämiseen. Asiantuntijaryhmän ensimmäisessä tapaamisessa todettiin tarve sille, että yhtenä työryhmän keskeisenä tuotoksena julkaistaisiin myös digitaalisen nuorisotyön määritelmä. Verke oli nimettynä Suomen edustajaksi vuosina 2016-2018 toimineessa asiantuntijaryhmässä, jossa osallistujia oli kaikkiaan 20 eri maasta. Asiantuntijaryhmän loppuraportilla on ollut merkittävä vaikutus koko EU-tasolla digitaalisen nuorisotyön kehittymiseen ja aihetta koskevan kansainvälisen yhteistyön tiivistymiseen.

 

Osaamiskeskustoiminta alkaa

Kansallisessa nuorisopolitiikassa ja nuorisotyötä ohjaavassa lainsäädännössä oli huomattu 2010-luvun aikana uudistamistarpeita. Uudistamisen taustalla oli monia yhteiskunnallisia kehityskulkuja, kuten kaupungistuminen, väestörakenteen muutokset, ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys.

Uusi nuorisolaki astui voimaan 2017. Verken tulevan toiminnan kannalta nuorisolaissa oli eräs uusi ja tärkeä kohta: nuorisoalan osaamiskeskukset. Tähän asti Verke oli toiminut yhtenä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksena, mutta vanhassa nuorisolaissa ei ollut säädetty erikseen palvelu- ja kehittämiskeskusjärjestelmästä ja sen tehtävistä. Lainsäädännöllinen ja rakenteellinen uudistus oli toivottu ja samalla se pakotti Verken uudelleenarvioimaan omaa toimintaansa, sen tarpeellisuutta ja tuloksellisuutta. Ei ollut itsestään selvää, että lakiuudistuksen myötä Verken toiminta jatkuisi, vaan mandaattia toimia nuorisoalan osaamiskeskuksena tuli erikseen hakea ministeriöstä. Hakuperusteena oli, että toimijan tuli täyttää osaamiskeskuksille asetetut kriteerit, jotka oli esitetty tarkemmin valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa.

Sekä uuden nuorisolain valmistelutyössä että valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa huomioitiin hyvin digitalisaation vaikutukset yhteiskuntaan, nuoriin ja nuorisotyöhön. Valtiovallan toimesta myös katsottiin tarpeelliseksi tukea Verken toimintaa jatkossakin. Verke aloitti toimikautensa nuorisoalan osaamiskeskuksena virallisesti maaliskuussa 2018. Vaikka Verke nimenä säilyi eikä Verken tehtävissä tapahtunut kovin radikaaleja muutoksia, oli muutos verkkonuorisotyön valtakunnallisesta kehittämiskeskuksesta digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskukseksi kuitenkin hallinnollisesti merkittävä. Suurentunut rahoitus mahdollisti samalla kahden uuden työntekijän palkkaamisen. Työntekijöille suurin muutos oli muutto uusiin toimitiloihin Kampin Autotaloon. Paluu ydinkeskustaan muutaman Pasilassa vietetyn vuoden jälkeen oli kaikille mieluisa.

Verke on ylläpitänyt maker-toimintaan liittyvän välineistön lainaustoimintaa.
Verke muutti Pasilasta Helsingin ytimeen Kampin Autotaloon vuonna 2018.

Uudet toimitilat mahdollistivat aiempaa suuremman panostuksen tekniikkaan ja videotuotantoon. Verkessä oli myös huomattu, että nuorisoalan toimijat kaipasivat enemmän audiovisuaalista koulutusmateriaalia. Vuonna 2015 käynnistetty SomeCast-podcast sai uutta tuulta alleen, kun tiloissa oli paremmat tekniset mahdollisuudet tuottaa laadukasta sisältöä. Niin ikään uudet kuvaus-, striimaus- ja editointivälineet mahdollistivat laadukkaampien videoiden tuottamisen. Verken YouTube-kanavalle tuotettiin esimerkiksi 11-osainen ”Digitalisaatio” -teemasarja sekä 10-osainen ”Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää” -videosarja, jossa käsitellään muun muassa tekoälyä, työn muutosta, yksityisyyden suojaa sekä aktivismia. Tämän lisäksi Verke on tuottanut YouTube-kanavalleen lukuisan määrän koulutusvideoita digitaalisesta nuorisotyöstä ja digitaalisen nuorisotyön hyvistä käytänteistä. Videoita on katseltu Verken kanavalla jopa 73 000 kertaa.

Koska vuosien saatossa oli syntynyt paljon laadukasta materiaalia digitaalisesta nuorisotyöstä, käynnistettiin syksyllä 2018 valmistelu digitaalisen nuorisotyön verkkokurssista. HUMAKin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Koordinaatin kanssa aiemmin toteutettu Distanssi-hanke ei ollut saanut jatkorahoitusta, joten tarve avoimelle digitaalisen nuorisotyön verkkokurssille oli selvä. Raskaasti järjestettävän MOOC-kurssin sijaan päätettiin Verkessä toteuttaa kokonaisuus kevyemmällä mallilla ja itseopiskelun muodossa. Helmikuussa 2019 Verke lanseerasi kolmesta osiosta koostuvan digitaalisen nuorisotyön verkkokurssin Teachable-alustalle. Tavoitteena oli tarjota niin nuorisotyön ammattilaisille kuin alan oppilaitoksille mahdollisuus tutustua digitaalisen nuorisotyön perusteisiin, käytäntöihin ja digitalisaation vaikutuksiin. Itseopiskeluaineisto on ollut suosittu niin nuorisotyön organisaatioiden kuin oppilaitosten keskuudessa, mistä osoituksena on se, että verkkokurssilla on ollut kahden vuoden aikana yli 700 rekisteröitynyttä käyttäjää.

Vuoden 2019 toinen suuri panostus oli Innoboksin lanseeraus ja jalkautus. Jo SomeJamin ja SomeCampin alkuajoista asti Verkessä oli huomattu tarve erilaisille konsepteille ja työkaluille, jotka tukisivat uudenlaisten innovaatioiden syntymistä nuorisotyössä. Adobe Kickbox -innovointiboksin innoittamana päätettiin Verkessä luoda oma nuorisotyön innovointiboksi, joka sisältäisi kaiken tarpeellisen välineistön uusien ideoiden ja konseptien synnyttämiseksi. Konkreettisen boksin lisäksi toimijoille on tarjottu koulutusta ja sparrausapua boksin sisältöjen käsittelemiseen. Innoboksi on saanut suuren suosion paitsi Suomessa myös ulkomailla. Suosiosta kertoo, että Innoboksi on käännetty ruotsin ja englannin lisäksi muun muassa saksaksi ja liettuaksi.

Innoboksi mustalla pöydällä, taustalla vihreä sammalseinä
Innoboksi herätti kiinnostusta ja levisi myös Eurooppaan.

Uusi vuosikymmen, uudet haasteet

Verken ensimmäinen osaamiskeskuskausi sai huipennuksen, kun EU:n neuvosto hyväksyi marraskuussa 2019 päätelmät digitaalisesta nuorisotyöstä. Suomi toimi syksyn EU:n puheenjohtajamaana ja nuorisoalalla painopisteiksi oli nostettu nuorisotyön ja sen laadun edistäminen, nuorisotyöntekijöiden koulutuksen edistäminen sekä digitaalinen nuorisotyö. Digitaalisen nuorisotyön osalta Verke teki koko vuoden ajan tiivistä yhteistyötä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Opetushallituksen kanssa. Digitaalista nuorisotyötä koskevat päätelmät olivat paitsi merkittävä tunnustus Suomelle digitaalisen nuorisotyön edelläkävijyydestä myös osoitus valtiovallan pitkäjänteisestä työstä ja halusta panostaa nuorisotoimialan digitalisaatioon.

Pitkäjänteinen työ nuorisotyön digitalisaation eteen realisoitui maaliskuussa 2020, kun koronapandemia sulki koko maailman ja pakotti myös Suomessa järjestämään nuorisotyön palvelut uudella tavalla. Vaikka suomalaisessa nuorisotyössä kipuiltiin muiden maiden tavoin, oli Suomessa edellytykset nuorisotyön toimintojen uudelleenorganisoimiselle paremmat kuin ehkä missään muualla. Myös Verke pyrki omalla asiantuntemuksellaan tukemaan toimijoita verkkonuorisotyöllisten toimintojen käynnistämisessä ja kehittämisessä.

Vaikka vuosi 2020 oli haasteellinen, synnytti poikkeustila Verkessä myös liudan uudenlaisia konsepteja. Heti keväällä Verke tuotti runsaasti käytännön tukimateriaalia ja vinkkilistoja nuorisotyön organisaatioille, jotta toiminnot eivät lakkautuisi kokonaan. Samaan aikaan käynnistettiin Muutoksen tiellä -podcast ja Töissä verkossa -videosarja, joissa nuorisotyön ammattilaiset jakoivat omia kokemuksiaan korona-ajasta ja sen vaikutuksista nuorisotyön toimintoihin. Verke panosti myös verkkokoulutuksiin aloittamalla viikoittaisen Verke Live -koulutussarjan. Sekä Verken Youtuben että Discord-kanavan seuraajamäärät kasvoivat räjähdysmäisesti, mikä osoitti sen, että tuelle ja tukimateriaalille oli tilausta.

Toimintaympäristössä tapahtuneiden radikaalien muutosten ohella tapahtui Verkessä myös hallinnollinen uudistus. Uusi valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma oli astunut voimaan, mikä tarkoitti muutoksia osaamiskeskusrakenteessa. Verken kumppaniksi digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskukseen tuli mukaan Koordinaatti, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty tiiviisti jo Verken alkuvuosista lähtien. Uusi konsortiomalli on mahdollistanut uudenlaisia yhteistyömuotoja sekä selkiyttänyt eri toimijoiden tehtäväkenttää. Tällä hetkellä digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksessa työskentelee yhteensä kymmenen työntekijää, joista kahdeksan toimii Verkessä.

Verken työntekijät
Verken henkilöstö on muuttunut ja vaihtunutkin vuosien varrella, mutta iloinen tekemisen meininki on säilynyt aina.

Verken tultua kymmenen vuoden ikään on paljon ehtinyt tapahtua niin toimintaympäristössä kuin Verkessä sisäisesti. Henkilökuntaa on vaihtunut, toimipaikka on muuttunut ja Verken verkkosivut sekä visuaalinen ilme ovat uusiutuneet useaan otteeseen. Samaan aikaan Verke on vakiinnuttanut paikkansa nuorisotoimialalla ja ollut keskeisenä toimijana nostamassa nuorisotyön digitalisaatiota ja digitaalista nuorisotyötä nuorisopoliittiseen keskusteluun ja nuorisotyön arjen käytänteisiin eri puolilla Suomea. Toiminnan eteenpäinvieminen ei olisi ollut mahdollista ilman hyvää ja tiivistä yhteistyötä valtiovallan sekä koko nuorisotoimialan – kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja nuorisoalan oppilaitosten – välillä.

Koronapandemia on jälleen kerran osoittanut, että toimiala on ketterä ja kykeneväinen reagoimaan varsin nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Kun pandemiasta on siirrytty uuteen normaaliin, kohdistuu huomio myös laajemmin uuden vuosikymmen mukanaan tuomiin haasteisiin. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys jatkavat kulkuaan ja nuorisotoimialan tulee jatkaa kehittämistyötä näiden teemojen parissa. Verke pyrkii osaltaan viemään toimialan digitalisaatiota eteenpäin myös tulevina vuosina.

Kirjoittanut Heikki Lauha
kevät 2021