Hyppää sisältöön

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke toimi päätoteuttajana digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksessa vuosina 2020–2023.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti maaliskuussa 2020 kuusi nuorisoalan osaamiskeskusta, joista kaikki olivat useamman eri toimijan yhteenliittymiä. Osaamiskeskukset kehittävät ja edistävät nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti.

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen muodostivat vuosina 2020–2023 Helsingin kaupungin hallinnoima Verke ja Oulun kaupungin hallinnoima Koordinaatti. Verke toimi digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen hallinnoivana tahona ja vastasi osaamiskeskuksen toiminnasta opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Tutustu osaamiskeskuksen puolivälikatsaukseen täältä.

Digiosken neljä tavoitetta

Osaamiskeskuksen ydintehtävänä oli lisätä nuorisoalan kasvatuksellista osaamista digitalisaatioon liittyen sekä tukea nuorisoalaa kehittämään nuorisotyöllisiä palveluja ja toimintamuotoja, joissa hyödynnetään digitaalista mediaa ja teknologiaa.

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskukselle määriteltiiin valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa neljä tavoitetta. Niihin liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen jaettiin Verken ja Koordinaatin kesken seuraavasti nelivuotiskaudelle:

  • Keskeisimmät toimenpiteet:

    • Toteutetaan kohderyhmäkohtaisia koulutuksia sekä verkossa että kasvokkain.
    • Kehitetään oppilaitosyhteistyötä.
    • Tuetaan työyhteisöjä, myös johtoa, diginuorisotyön kehittämisessä.
    • Toteutetaan eurooppalainen vertaisoppimishanke.
    • Tuotetaan julkaisuja, itseopiskeluaineistoja ja videoita sekä muita digitaalisen nuorisotyön perus- ja erityisosaamista lisääviä materiaaleja.
    • Tehdään näkyväksi digitaalisen nuorisotyön menetelmiä.

      Tulosodotus: Digitaalista nuorisotyötä suunnitellaan, johdetaan ja toteutetaan strategisesti ja kokonaisvaltaisesti. Digitaalisuus on vakiintunut osaksi nuorisotyön rakenteita, toimintamuotoja ja koulutusta.

  • Keskeisimmät toimenpiteet:

    • Tuotetaan selvityksiä ja tutkimuksia digitaalisesta nuorisotyöstä.
    • Tuotetaan diginuorisotyön laadullinen vaikuttavuusselvitys.
    • Valmistellaan digitaalista nuorisotyötä koskeva osaamiskriteeristö.
    • Tuetaan tulevaisuuden ennakointia.
    • Levitetään ajantasaista tutkimustietoa nuorten digikulttuureista ja teknologian kehityksestä.
    • Tuetaan avoimen datan käyttöä nuorisotyön kehittämisessä.Tulosodotus: Digitaalisen nuorisotyön kehittäminen on ennakoivaa, perustuu tutkimustietoon ja vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Nuorisotyön eri sektoreiden kehittämisessä hyödynnetään monipuolisia tietoaineistoja, joita analysoidaan tekoälyn avulla.

  • Keskeisimmät toimenpiteet:

    • Edistetään innovatiivisten toimintamuotojen ja palveluiden kehittämistä digitaalisessa nuorisotyössä. 
    • Vahvistetaan nuorisotyöntekijöiden mediakasvatusosaamista. 
    • Lisätään nuorisotyöntekijöiden osaamista nuorten digisyrjäytymisen ehkäisyssä.
    • Tuetaan alan yhteiskehittämistä, muun muassa nuorille suunnatun verkkoneuvonnan ja -ohjauksen osalta. 
    • Kehitetään oppilaitosyhteistyötä.

      Tulosodotus: Digitaalisuuden mahdollisuudet ja riskit nuorisotyössä ymmärretään monipuolisesti. Nuorisotyöntekijät ovat medialukutaitoisia ja mediakriittisiä. Digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia käytetään nuorten harrastustoiminnassa monipuolisesti hyväksi. Nuorisotyössä ehkäistään digitaalisen kuilun syvenemistä.

  • Keskeisimmät toimenpiteet:

    • Tuotetaan tietoa ja materiaaleja ilmiöstä verkostomaisessa yhteistyössä.
    • Muodostetaan tilannekuva ilmiön laajuudesta ja muodoista käyttäen hyväksi myös olemassa olevaa tietoa.
    • Selkiytetään käsitteistöä.
    • Kehitetään toimintatapoja ja -malleja ilmiön torjumiseksi.
    • Ylläpidetään ja päivitetään tietoa somehoukuttelusta.

      Tulosodotus: Hallinnonalojen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on lisääntynyt. Yhteinen näkemys nuorten somehoukuttelun ennaltaehkäisemisen toimenpiteistä ja välineistä on selkiytynyt. Tietoa ilmiöstä on saatavilla kootusti ja sitä hyödynnetään.

Tavoitteet ja tehtävät eivät olleet laajuudeltaan yhteismitallisia, vaan ne sisälsivät toimenpiteiltään ja kestoltaan erityyppisiä asioita. Resurssit jaettiin tehtävien mukaisesti siten, että 4/5 kohdentui Verkelle ja 1/5 Koordinaatille. Henkilöstöresursseina tämä tarkoitti Verkellä 7 henkilötyövuotta, Koordinaatilla 2.

Osaamiskeskuksen toiminnan ydinkohderyhmää olivat tavoitteiden 1-3 osalta kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä työskentelevät:

  • nuorisotyötä toteuttavat ja kehittävät ammattilaiset
  • nuorisoalan johtajat
  • muut nuorille suunnattua työtä toteuttavat ja kehittävät ammattilaiset
  • nuorisotyön kouluttajat ja lehtorit

Muita kohderyhmiä olivat esimerkiksi virkamiehet ja päättäjät. Tavoitteen 4 osalta ydinkohderyhmä oli valtionhallinto ja tiettyjen toimenpiteiden osalta nuorisoala.

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus edisti nuorisolain 2§:n toteutumista esimerkiksi seuraavasti:

  • edisti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista digitalisaation näkökulmasta
  • toi toiminnassaan esiin sitä, miten digitaalista mediaa ja teknologiaa voidaan hyödyntää nuorten kasvun, itsenäistymisen ja yhteisöllisyyden tukemisessa
  • korosti digitaalisen kompetenssin merkitystä nuorten yhteiskunnalliselle toimintakyvylle
  • kehitti nuorisoalan toimijoiden kanssa sellaista harrastustoimintaa ja epämuodollisen vaikuttamisen keinoja, joissa hyödynnetään digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia
  • edisti nuorten omaehtoista toimintaa ja vastuurooleja diginuorisotyössä
  • edisti nuorten kasvu- ja elinoloja tukemalla nuorten muuttuviin tarpeisiin vastaavien teknologiaa hyödyntävien palvelujen kehittämistä