Materiaali 29.05.2017

Digitaalinen nuorisotyö kunnissa 2017 – alustavat kyselytulokset esimiesten osalta

Verken keväällä 2017 toteuttamassa kyselyssä oli ensimmäistä kertaa oma kysymysosionsa nuorisoalla esimiehenä toimiville. Vastaajia esimiesten kyselyyn oli 130. Asenteita ja työyhteisön ilmapiiriä koskevat kysymykset olivat samoja kuin työntekijöiden kyselyssä. Muutoin esimiesten kysymykset koskivat nuorisotyön resurssien kohdentamista, suunnitelmallisuutta, arviointia ja yhteistyötä. Tulokset ovat nähtävissä oheisen linkin takaa KUNTAKYSELY 2017_esimiehet. Kyselyn tuloksista julkaistaan varsinainen raportti syksyllä 2017.

Asenteet noudattelevat työntekijöiden kanssa samaa linjaa. Nuorten suosimista digitaalisista sisällöistä haluaa pysytellä kartalla valtaosa (96%) vastaajista. Vahvana nähdään myös kunnallisen nuorisotyön rooli digitaalisissa ympäristöissä (96%). Valtaosa vastaajista (88%) oli täysin tai osin samaa mieltä väitteen kanssa, että nuoret ovat taitavia digitaalisen median ja teknologian käyttäjiä. Kuten työntekijätkin, valtaosa esimiehistä (83%) koki, että nuorisotyön tulee tarjota nuorille muuta ajanvietettä ruudun tuijottamisen tilalle ja että nuoret viettävät liikaa aikaa digitaalisissa ympäristöissä (81%), Digitaalisia pelejä pitää hyvänä nuorisotyön välineenä jopa 82% esimiehistä.

Työyhteisöjään esimiehet kuvailivat hyvin myönteisesti digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen liittyvän ilmapiirin suhteen. Esimiehistä 92% ilmoittaa olevansa täysin tai osittain sitä mieltä, että työyhteisössä on kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri digitaalisen nuorisotyön suhteen ja sama vastausprosentti pätee myös uusien digitaalisen mediaa ja teknologiaa hyödyntävien toimintamallien ja palveluiden kokeilemisen suhteen. Työyhteisöissä nähdään olevan mahdollisuus osaamisen jakamiseen digitaalisen nuorisotyön suhteen (81%). Valtaosa vastaajista (75%) on täysin tai osittain sitä mieltä, että heidän työyhteisöissään on jaettu käsitys siitä, mitä digitaalinen nuorisotyö on. Esimiesten tuntuma digitaalisen nuorisotyön käsityksen yhteneväisyydestä eroaa jonkin verran työntekijöiden kokemuksesta, sillä vain noin puolet työntekijöistä (52%) koki työyhteisönsä käsityksen digitaalisesta nuorisotyöstä olevan yhteisesti jaettu.

Esimiehille oli tässä kyselyssä oma kysymyksensä digitaalisen nuorisotyön resurssien kohdentamisesta työyhteisöissä. Vastausten mukaan 47% vastaajien työyhteisöistä työntekijöille annetaan usein mahdollisuus vaikuttaa siihen, että käytettävissä olevat laitteet  ja välineet ovat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Samoin 42% työyhteisöistä mahdollistetaan usein työntekijöille erilaisten ohjelmistojen, sovellusten ja uudenlaisen digitaalisen teknologian hyödyntäminen työajalla. Työntekijöiden työaikaa varataan digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen usein vain neljäsosassa (26%) vastaajien työyhteisöistä, yli puolessa (59%) toisinaan. Nuoria ei myöskään osallisteta infrastruktuuriin, välineistöön ja muihin resursseihin kohdistuvien tarpeiden selvittämiseen kovin säännönmukaisesti, mutta jopa 74%:ssa työyhteisöistä niin oli tehty toisinaan. Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen digitaalisen nuorisotyön toteuttamiseen ja kehittämiseen oli vastaajien työyhteisöissä kohtalaisen harvinaista, 42% vastaajista ei ollut hakenut koskaan ulkopuolista rahoitusta.

Kysymykseemme digitaalisen nuorisotyön toteuttamista koskevien linjausten olemuksesta saimme yleisimmin vastauksen, että toimintaa eivät ohjaa mitkään strategiat tai toimintasuunnitelmat (35%). Seuraavaksi yleisimmin digitaalinen nuorisotyö oli sisällytetty nuorisotyön strategiaan tai toimintasuunnitelmaan (34%) tai käytössä oli kunnan yhteinen strategia digitaalisuudelle (32%). Erillinen strategia tai toimintasuunnitelma digitaalista nuorisotyötä varten oli käytössä vain 11% vastaajien työyhteisöistä.

Kartoitimme myös sitä, miten digitaalista nuorisotyötä suunnitellaan ja millaista tietoa suunnittelutyön tueksi kerätään. Viidesosassa (21%) työyhteisöistä selvitetään usein nuorisotyön hyviä käytäntöjä muilta ja kuunnellaan nuorten mielipiteitä osana digitaalisen nuorisotyön suunnitteluprosessia. Neljäsosassa (26%) työyhteisöissä hyödynnetään usein sidosryhmien osaamista digitaalisen nuorisotyön suunnitteluprosessissa. Yleisesti suunnitteluun liittyviä asioita ei tehdä kovin säännöllisesti ja valtaosa vastaajista ilmoittaakin, että edellä mainittuja asioita tehdään hänen työyhteisössään toisinaan. Jopa 61%:ssa vastaajien työyhteisöistä keskusteltiin toisinaan yhdessä digitaalisen nuorisotyön tavoitteista ja hiukan yli puolessa (55%) kerättiin toisinaan tietoa nuorten digitaalisen median ja teknologian käytöstä suunnittelun tueksi. Noin puolessa vastaajien työyhteisöistä kerättiin otettiin toisinaan huomioon yhdenvertaisuus (58%) ja esteettömyys (55%) jo digitaalisen nuorisotyön suunnitteluvaiheessa. Alle puolessa vastaajien työyhteisöistä (45%) kerättiin toisinaan tietoa digitalisaation vaikutuksista yhteiskuntaan suunnittelun tueksi.

Digitaalisen nuorisotyön arviointiin ja tavoitteenasetteluun liittyvistä toimenpiteistä yleisin vastaus oli, ettei mikään kyselyyn luomamme listan vaihtoehdoista kuvannut vastaajien työyhteisöä. Tämän vaihtoehdon valitsi 42% vastaajista. Seuraavaksi yleisimmin vastaajat kertoivat hyödyntävänsä arvioinnin tuloksia toiminnan kehittämisessä ja näkyväksi tekemisessä (28%). Neljäsosassa vastaajien työyhteisöistä otetaan nuoret mukaan digitaalisen nuorisotyön arviointiin palaute- ja tyytyväisyyskyselyillä ja digitaalisen nuorisotyön tavoitteiden toteutumista seurataan työntekijä- ja työyhteisötasolla.

Osaamisen kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä yleisimmin (61%) oli tarjottu työntekijöille mahdollisuus osallistua muiden järjestämiin digitaalista nuorisotyötä koskeviin koulutuksiin. Yli puolessa (59%) vastaajien työyhteisöistä oli myös pohdittu millaista digitaalisen nuorisotyön osaamista työyhteisö tarvitsee tulevaisuudessa ja 57%:ssa oli tarjottu työntekijöille mahdollisuus käyttää työaikaansa digitaalisen osaamisen päivittämiseen itsenäisesti. Alle puolessa (42%) työyhteisöistä oli järjestetty työntekijöille koulutusta digitaaliseen nuorisotyöhön liittyen. Vielä harvinaisempaa oli työyhteisön tämänhetkisen digitaalisen nuorisotyön osaamisen kartoittaminen (34%) tai osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen digitaaliseen nuorisotyöhön (7%).

Yhteistyötä digitaalisen nuorisotyön suhteen oli tehty yleisimmin muiden nuorisotyön yksikköjen tai toimintojen kanssa, kuten 71% vastaajista ilmoitti työyhteisönsä tekevän. Seuraavaksi yleisintä oli yhteistyö muiden kuntien toimijoiden (34%), perusopetuksen ja yleissivistävän koulutuksen (32%) tai kirjastojen kanssa (30%). Yhteistyökumppaneiden koettiin tuoneen toimintaan lisäarvoa erityisesti uusien näkökulmien (48%) sekä digitaalisen nuorisotyön sisällöllisen osaamisen (45%) muodossa.

Lisätietoja tuloksista heikki.lauha@verke.org


Teemat
Avainsanat