Materiaali 08.03.2017

Opinnäytetyö: Viestintäteknologioiden rooli nuorten maantieteellisesti erilaissa läheissuhteissa

Sosiologian pro gradu -tutkielmassa selvitettiin sitä, kuinka maahanmuuton ensimmäiseen ja toiseen polveen kuuluvat nuoret käyttävät viestintäteknologioita vuorovaikutuksessa maantieteellisesti erilaisissa sosiaalisissa suhteissaan. Tarkastelun kohteena olivat nuorten transnationaaliset suhteet omassa tai vanhempien lähtömaassa asuviin sukulaisiin sekä paikalliset perhe- ja kaverisuhteet.

Tutkimusaineisto koostui yhdentoista 16–20-vuotiaan maahanmuuttotaustaisen nuoren puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastattelut toteutettiin pari- ja yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, johon on liitetty myös teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten viestintäteknologioiden käytön tavat eroavat toisistaan maantieteellisesti erilaisissa läheissuhteissa. Paikallisissa perhe- ja kaverisuhteissa sosiaalista mediaa käytetään paljolti kasvokkaisten tapaamisten jatkeena ja arkisista asioista sopimiseen, kun taas transnationaalisissa sukulaissuhteissa sosiaalista mediaa käytetään suhteiden ylläpidon välineenä.

Viestintäteknologioiden avulla pyritään tuottamaan tunnetta läsnäolosta tilanteissa, joissa ollaan fyysisesti kaukana toisistaan. Tunne läsnäolosta kulkeutuu erilaisten sosiaalisissa suhteissa risteilevien liikkuvuuksien mukana, joihin tutkielmassa viitataan John Urryn määrittelemien liikkuvuuden muotojen kautta. Keskenään erilaisten sosiaalisten suhteiden luonteet ja niihin liittyvät sosiaaliset prosessit suuntaavat sitä, kuinka viestintäteknologioita käytetään näissä suhteissa vuorovaikutuksen välineinä. Viestintäteknologioiden tarjoamat mahdollisuudet eivät kuitenkaan tämän aineiston perusteella korvaa tarvetta kasvokkaiselle vuorovaikutukselle läheissuhteissa.

Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että nuorten viestintäteknologioiden käyttö erilaisissa sosiaalisissa suhteissaan on moninaista, ja että tunne toisen läsnäolosta on mahdollista saavuttaa sosiaalisen median kaltaisten välineiden avulla. Toisaalta huomataan, että viestintäteknologioiden monipuolisista ominaisuuksista huolimatta niiden avulla ei pystytä korvaamaan vastavuoroisuutta ja läheisyyttä, joka kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa saavutetaan. Nuoret käyttävät viestintäteknologioita osana arkeaan ja hyödyntävät niiden erilaisia ominaisuuksia eri tavoin riippuen siitä, minkälaisia tavoitteita liittyy tilanteeseen ja sosiaaliseen suhteeseen, jossa vuorovaikutus tapahtuu.

Linkosalo, Helmi: Viestintäteknologioiden rooli nuorten maantieteellisesti erilaissa läheissuhteissa (pdf)