Materiaali 17.12.2018

Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää yksityisyyden suojasta

Me jaamme itsestämme enemmän ja enemmän  sosiaalisen median palveluissa. Internet on loistava paikka löytää uusia asioita, jakaa tietoa ja verkostoitua. Ja mikä hienointa, se on helppoa ja ilmaista, se vaati vain välillä rekisteröinnin ja napin ok-napin painalluksen.  Mutta jotenkin tuntuu siltä, että minua valvotaan ja maksan muulla tavoin somen käytöstä?

– Ei ole olemassa ilmaisia palveluita, toteaa Elias Aarnio. On palveluita joissa ei ole rahallista vastiketta mutta näiden palveluiden hinta on se että käyttäjästä tehdään tuote. Käyttäjästä tehdään sillä tavalla tuote, että yksityisyyttä raotetaan siten että se käyttäjä profiloidaan ja sen verkosto profiloidaan. Jos sitä profiilia ei käytetä muuten niin sitä käytetään palvelun kehittämiseen ja mainostus tarkoitukseen. mainostajalle profiilin käyttäminen ei olekaan niin ongelmatonta mietitään esim että olet etsinyt kolesterolia alentavia ruoka-aineiden tietoja vuosikausia ja sitten yhtäkkiä mainostaja onkin sun henkivakuutusta myöntävä vakuutusyhtiö.

 

– Isoin kysymys on hyödyt vs. riskit, kertoo Sonja Soini, Pelastakaa Lapset. Sosiaalityössä kun puhutaan viranomaistyöstä niin yksityisyydensuoja on tiukka ja salassapito on tiukka, mutta esimerkiksi WhatsAppin käytöstä puhutaan paljon, koska se on se kiistatta se millä nuoret tavoittaa ja sosiaalityöntekijöiltä tulee paljon viestiä, että tämä on ensimmäinen kerta kun he voivat olla yhteydessä lapsiin ja nuoriin niin, että he myös vastaavat, mutta kun kyse on yksityisestä firmasta joka on ilmaiseksi käytössä, niin se tarkoittaa tiettyjä asioita ja siitä paljon puhutaan mihin se painottuu. Mutta toisaalta on lain mukaan oikeus lähettää kirjeitä, mikä kirjeiden yksityisyydensuoja tai tekstiviesti tai puhelun, sitä pitäisi viedä aika tarkalle tekniselle tasolle.

 

Jarno: Hei, se GDPR ei ole mikään iso elefantti, vaan sitä samaa mitä aikaisemmin, että tiedoista pidetään huolta. Whatsappin käytöstä ei itsestään synny henkilörekisteriä. Myös nuoren ikää WhastAppissa sinänsä ei tarvitse kysyä, koska nuoret ovat hyväksyneet jo palvelun ehdot. No niin, jatkakaa videon katsomista!”

 

Elias: – Sellainen peruskohta on että kun näitä palveluita otetaan käyttöön niin käyttöehdot ja niiden hyväksyminen tarkoittaa sopimuksen muodostamista. Siinä muodostuu ihan samanlainen sopimus kuin esimerkiksi ottaa vakuutuksen tai tilaa lehden tai antaa muuten suostumuksen. Se että tämmöinen muoti ettei niitä lueta niin se altistaa kaikenlaiselle että sopimusehdoissa voi olla kaikenlaista mitä ei tule ajatelleeksi että siellä voi olla. Siitä muodostuu tietynlainen riski.

 

Sonja: – Somekanavia jos käyttää niin iso vastuu on siinä että pysyy kartalla niistä yksityisyysasetuksista ja käyttöehdoista, sillä ne voi muuttua koska vain ja jos ammattilainen käyttää niin sitten pitää ottaa se aika että tietää mitä siellä on ja joka kerta miettiä mitä tämä tarkoittaa työni kannalta ja pitääkö käyttää eri tavalla, pitäisikö jotain muuttaa.

 

Elias: – Erotan kaksi käsitettä: tietoturvan ja tietosuojan. Tietoturvalla tarkoitan teknistä tietoturvaa, jonka pitää olla kunnossa ettei kukaan pääse sun koneelle, siinä on salasanat ja jne. Jos käsittelet nuorten tietoja, niin tottakai pitää olla näppislukon päällä kun haet kahvin, näin pois päin. Se on tietoturvaa, se voi olla ohjelmallista tai voi olla teknisiin laitteisiin littyvää. Sitten on tietosuoja, joka tarkoittaa henkilötietojen suojaamista ja käsittelyn oikeellisuutta. Mun mielesät nuorisotyössä tietosuoja on sellainen, että kun tekee töitä nuorten kanssa, niin jollain tapaa on hyvä olla ainakin itselle sellainen huoneen taulu, että mistä asioista puhun missäkin ja miettii, millä välineillä ja miten.

 

Jarno: No tarvitseeko niitä käyttöehtoja oikeasti lukea? Mä en ainakaan jaksa.

 

Elias: – F-secure oli laittanut julkiseen tilaan avoimen wlan hotspotin, ja pistänyt siihen hyväksyttäväksi käyttöehdot, jossa luki suurinpiirtein niin, että annan vanhemman lapseni ikuiseksi ajaksi orjatyöhön ja kumma klyllä, tai surkeaa kyllä, suurin osa käyttäjistä kyllä kun klikkasi ok.

 

Jarno, juonto: Mutta nyt olemme tarpeeksi kertoneet kaikenlaisita uhista ja voimme ottaa foliohatun pois päästä. Digitaalisuus on mahdollisuus. Digitaalisuus ei ole iso elefantti, se on mahdollisuus ja ei mikään outo juttu. Digitaalisuus olet sinä siellä Kouvolassa, Rovaniemellä, ja jopa Porissa katsomassa tätä videota ja oppimassa uutta.

 

Kuvitellaan tilanne jossa olet kuvannut nuorten riparileirillä tekemän teosto-vapaan kappaleen ja lataat sen ripariläisten Facebook-ryhmään. Olet juuri rikkonut palvelun käyttäehtoja. Luetaanpa vapaasti suomentamabi pätkä: Et voi käyttää videoita tuotteissamme musiikin kuuntelukokemuksen luomiseen Haluamme, että voit nauttia perheen ja ystävien lähettämistä videoista. Kuitenkin, jos käytät tuotteitamme videoita luodaksesi musiikin kuuntelukokemuksen itsellesi tai muille, videot estetään ja sivusi, profiili tai ryhmäsi voidaan poistaa. Tämä sisältää Live.

 

Sonja: Me ajatellaan digitaalista sosiaalityötä sillä että voidaan monipuolistaa niitä tapoja miten palveluihin voi päästä ja avun piiriin päästä. Ja saadaan palveluista avoimepia ja sitä kautta digitaalinen sosiaalityö voi tukea nuorten hyvinvointia että voidaan tarjota niitä palveluita oikeaan aikaan

 

Esimerkiksi viestinnän puolella Vantaan lastensuojelu rupesi käyttämään Instagramia ja kertomaan lastensuojelun palveluista ja se toimi niin älyttömän hyvin, että osoitti että se toimii vaivattomasti ja on kiinnostavaa, niin muutkin kunnat lähteneet mukaan, niin se on iso mullistus, että lastensuojelukin on somessa esillä

 

Jarno, juonto: Luottamus on aina kaiken ydin hyvälle vuorovaikutukselle. Myös nuoret miettivät kenen kanssa haluavat keskustella.

 

Sonja:  Puhuttiin siitä että miltä tuntuu jos ammattilainen olisi mukana tubessa verkkokeskusteluissa, niin aika kaikki sanoi että sen pitää olla uskottava, sen pitää olla näkyvissä selkeästi kuka on, mistä organisaatiosta, ja pitää olla linkit että pitääkö paikkansa. Nuoret on tosi tarkkoja että tieto luotettavaa.

 

– Klassinen vitsi on, että internetissä kukaan ei tiedä, että sä olet koira. ja tämä me ollaan nähty erityisesti sosiaalisessa mediassa, toteaa Antti Kettunen, Tieto.

 

Jarno, juonto: Miten me voisimme olla varmempia siitä mihin identiteettiämme hyödynnetään ja voisimme olla varma, ettei digitaalista minäkuvaamme revitä joka suuntaan? Pääsemmekö Epäluottamusverkosta jotenkin luottamusverkkoon?

 

Antti: – Se syy miksi verkossa voi olla anonyymi on se että identiteetiverkkoa ei ole ollut olemassa. internettiä ei ole rakennettu ihmistä varten, se on rakennettu tietokoneiden viestinvälitystä varten ja identiteettikerros on puuttunut täysin.

 

Jarno, juonto: Antti miettii muun muassa sitä miten identiteetin varmistamista voisi tehdä lohkoketjujen avulla. Lohkoketjuteknologia on tullut tutuksi bitcoinin kautta, mutta se on vain yksi osa lohkoketjun mahdollisuuksista, muita on esimerkiksi luotettava identiteetin hallinta. Rahasiirtojen ja myös identiteetin varmentamisessa luottamuksen takaajana on usein ollut pankki, nyt lohkoketju poistaa välikädet. Näin tämä teknologia voisi tuoda varmuutta meidän verkkominäämme.

 

Antti: – Eli digitaalinen identiteetti ei olekaan identiteetti, vaan se on täysin fragmentoitunut kasa informaatiota. Se mikä me nähdään lähimpänä meidän identiteettiä heittomerkeissä on se mitä me kerrotaan Facebookissa tai muualla somessa ja se on toisaalta aika turvatonta, se on sellaista mitä kukaan muu ei voi käyttää. Itse määrität mikä sun nimi on, mikä sun kuva on. voit olla Aku Ankka ja ei kukaan yritys ota vastaan sitä tietoa, ei se voi luottaa että pitää paikkaansa. tiedolla pitää olla luottamus.

 

–  Mutta jos me voitaisiin edes pikkasen pyytää vahvistettavaa tietoa, että mä voin luottaa että olet 13-vuotias, etkö 5kymppinen, ja tämä on se kauhuskenaario siellä, niin tämän takia tarvitaan sitä, tarvitaan jotain identieettityökaluja että voidaan saavuttaa luottamus myös ihmisten välisessä kommunikaatiossa.

 

– Tämmöinen mitä olen käyttänyt. mitä lohkoketju tulee tekemään, se tekee maailman taas pikkuisen pienemmäksi. Tulevaisuudessa me saatetaan tehdä samalla tavalla kuin tehdään luottamuksellista kaupankäyntiä Suomessa kävelemällä lähimarkettiin. me saatetaan tehdä sitä samalla tavalla maailman toiselle puolelle digitaalisesti ja uskon ettälohkoketjut ovat iso osa siinä ja tullaan näkemään lohkoketjujen vaikutukset vaikka ei itse tulla näkemään itse lohkoketjua. eli on ennen kaikkea verkko joka toimii taustalla ja mahdollistaa sen, että pääsemme lähemmäksi toisiamme, pystytään luottamaan toisiimme ja sitä kautaa voidaan sanoa, että maailma muuttuu paremmaksi, se muuttuu myös reilummaksi, voidaan olla varmoja siitä että kukaan ei käpälöi vaikka joitakin vaalitianteita. Kaikki on kiinni luottamuksesta ja kuten sanoin luottamus on ollut pitkään aikaan hukassa ja tämä on mielestäni se teknologia joka pystyy palauttamaan sen eri tavoin.

 

– Eli voisi kiteyttää näin, että internetistä on pitkään puuttunut luottamus ja nyt näillä teknologioilla voidaan saavuttaa se!

 

Jarno: Hei, voisitteko lopettaa sen seuraamisen siellä? Tai kohta mä pukeudun tähän tietosuoja-asuun! (Laitan folio-hatun päähän)  Moikka, näihin kuviin ja tunnelmiin.

 

– Lähtökohta tuolle suunnittelulle oli hämätä tekoälyä ja tekoälyn algoritmeja siitä miten se toimii, valvontakameroiden ja videoiden kanssa, niin siltä suojautuminen, kuvailee Jim Bergström, Vuoden nuori suunnittelija 2018.