Materiaali 17.10.2018

Mitä nuorisotyöntekijän tulisi tietää tekoälystä?

Videon käsikirjoitus

Koneäly, tekoäly, keinoäly tai miksi nyt sitä kutsutaankin, niin koneäly ei ole oikeastaan älykäs. Tekoäly on tietokone, ohjelman pätkä, joka jäljittelee ihmisen toimintaa, puhumista, kirjoittamista, kuuntelemista, ymmärtämistä, näkemistä. Vähitellen tekoäly jäljittelee ihmistä paremmin ja paremmin, ja auttaa meitä niin halutessamme.

– Koneet tulevat tekemään asioita, joita me teemme tänä päivänä ja tulee vapauttamaan meitä tekemään asioita jotka ovat hieman monimutkaisempia tai vaatii isomman kuvan hahmottamista. Mitä se tulee olemaan on mahdoton vielä sanoa, kertoo Tuomas Paasonen Futuricelta

Koneälyyn tuntuu liittyvään varsin usein kaksi ääripäätä. Joko koneäly pelastaa meidät varmalta tuholta tai sitten koneäly ottaa meidät orjiksi, valjastaa ihmiskunnan energiaksi ja tuhoaa ihmisyyden.

– Ensimmäinen asia on, että utopia tai dystopia ei tule olemaan sitä mitä koneäly on, vaan se on jossain siellä välissä. Se tulee tuomaan hyviä asioita, se tulee tuomaan pahoja asioita, mutta maailma ei tule olemaan pelkkää koneälyä.

– Toinen asia mikä on hyvä ymmärtää, että koneäly tekee tosi tarkkoja tehtäviä tällä hetkellä. Tämä selitettiin minulle niin että koneälyn on helpompi sanoa minulle, että onko kuvassa lammas vai ei kuin kuvailla kuvaa, että mitä kuvassa näkyy.

Koneäly vaikuttaa todella älykkäältä, mutta se tekee vain sille annettuja yksittäisiä tehtäviä. Koneäly on hyvä asioissa joissa on selkeät säännöt kuten autolla ajaminen: kulje tiellä, tunnista liikennemerkit, pysähdy punaisissa valoissa….

Kolmanneksi koneäly tarvitsee ihmisen, ainakin vielä.

– Jos katsotaan klassista koneälyesimerkkiä niin shakki-haasteessa ihmiset ja koneet ovat pelanneet vastakkain, niin on järjestetty myös turnaus jossa oli eri kombinaatioita: oli koneälyjä ja shakkimestareita ja oli ryhmiä, joissa oli useampi ihminen ja useampi koneäly. Itseasiassa turnauksen voitti ei paras koneäly eikä paras shakinpelaaja, vaan ryhmä jossa oli useampi keskinkertainen koneäly ja pari harrastajapelaajaa. Ja siinä koneet ovat hyviä luomaan eri skenaarioita, luomaan simulaatioita asioista ja ihmiset ovat hyvä näkemään isoja kuvia. Tässä on tietty ero.

Maailmanrauha on asia jolle kilistellään ehkä eniten tässä maailmassa. Mitä jos koneäly olisikin se rauhan sanan saattaja, rauhantuoja, rauhankone? Professori Timo Honkela on pohtinut juuri sitä miten kone voisi auttaa ihmiskuntaa luomaan rauhanomaisempaa maailmaa. Futurice ja Tuomas Paasonen on ollut mukana tutkimassa miten rauhankone voisi ihan oikeasti toimia. Yksi ulottuvuus olisi merkitysneuvottelu.

– Ajatus on on sinänsä se, että kone pystyisi tuomaan esiin sellaisia asioita mitä me ei tiedetä toisesta ihmisestä. Sellaisenaan merkitysneuvottelu on mahdotonta, se vaatisi liikaa tietoa, liikaa konetehoa, mutta perusajatukset siitä merkitysneuvottelusta voisi hyvin toimia. Nyt esimerkiksi USA:n politiikassa on vähän samaa ajatusta, Honkela käyttää tätä esimerkkiä kirjassaan. On tutkittu jälkiäteen demokraattien ja republikaanien puheita ja miten puhuu terveydestä, terveyden edistämisestä. Molemmat puhuvat, mutta tarkoittavat eri asioita sillä. Tällaisessa voisi ehkä käyttää.

No voisiko koneäly olla nuorten ja nuorisotyöntekijöiden välillä tulkkina?

– Suoraan kahdenkeskiseen kohtaamiseen en ehkä ensimmäisenä käyttäisi, mutta kun puhutaan että on enemmän tutkimus, taustoittava, millaista kieltä nuoret käyttää, millaista kieltä tietyn ikäpolven aikuiset käyttävät, tavallaan onko termistöä mistä puhutaan todella eri tavalla. Nuoret käyttää kieltä joka on ehkä nopeammin kehittyvää, kuin aikuisten kieli. Nettikeskustelut saattaisivat olla tosi hyvä lähde siihen että pystyttäisiin löytämään tällaisia terminologisia eroja, jotka vaihtuu tai että kieli kehittyy tiettyyn suuntaan, mikä olisi hyvä tietää nuorisotyöntekijän että täältä nousee tätä ja tätä.

Eikö olisikin ihanaa ymmärtää nopeammin ja helpommin toista? Toisaalta se voisi olla todella tylsää ja tuoda myös paljon väärinymmärtämisen mahdollisuuksia. Toisen ihmisen ymmärtäminen on paljon kahdenkeskistä suhteen muodostamista. Kuinka hyvin tunnen toisen taustan, tunteeko hän muita verkostostani, mitä hän on tehnyt, minkälainen ympäristö on tehnyt toisesta sen mikä hän on.  Koneäly voisi tuoda tätä tietoa näkyväksi ja auttaa meitä astumaan helpommin toisen saappaisiin. Voisiko sanoa, että keinoäly voisi tehdä meistä empaattisempia?

Tekoälyä kehittävät tällä hetkellä suuret yritykset, kuten Google ja Amazon. Miten voimme siis olla varma toimiiko tekoäly eettisesti ohjatessaan meitä tekemään päätöksiä? Ajaako isojen firmojen etu yksilön edun ohitse?

Jos siellä jokin kantava teema on nämä toimijat ja tahot jotka kehittää näitä järjestelmiä niin heitä motivoi luonnollisesti kapitalistisessa järjestelmässä itsekkyys ja voitontavoittelu, se on se koko pelin pontti. Se mikä nousee toistuvasti teemaksi tämän järjestelmän puitteiden takia on että yksilö muuttuu välineeksi josta lypsetään rajaa ja yksilön oikeudet yksilön hyvinvointi ei merkitse mitään, se voi pinnallisesti markkinoinnin ja tuotteiden markkinoille pistämisen takia esittää sellaisena, että tuote on tehty sitä varten että ihmiset voivat paremmin vaikka pääasiassa tehty sitä varten, että tuotteella voidaan tehdä rahaa, toteaa Michael Laakasuo.

Jotkut sanovat aikaamme myös tekoälyn vallankumoukseksi, jolloin koko ajan opimme ja löydämme uusia asioita missä tekoäly on hyvä. Pitkään luultiin, että autoa pystyy ajamaan vain ihminen.

– Muu esimerkki on, että tietokoneelle näytettiin valokuvia oikeista ihmisistä ja tietokone yhdisti niitä sillä tavalla ja loi kuvia ihmisistä joita ei ole olemassakaan. Ja oli aika yllättävä rajapyykki, missä kone tekee yhtäkkiä jotain jota ei oltu ymmärretty mitä kone voi tehdä, se on ollut aika näyttävä rajapyykki, kertoo Ella Bingham Aalto-yliopistosta.

Jos tekoäly jäljittelee ihmistä ja oppii meistä, niin oppiiko tekoäly olemaan myös luova?

– Siitäkin on esimerkkejä, että tekoäly on luonut räpmusiikkia, runoja, jotka eivät välttämättä ole kovin hyviä. Tekoälylle on näytetty olemassa olevaa räpmusiikkia, runoja, olemassa olevia tauluja, ja sitten se on monimutkaisen neuroverkkoalgoritmin avulla ruvennut luomaan uudenlaisia runoja, tauluja ja räpmusiikkia, joissa toistuvatr samanlaiset lainalaisuudet, kuin oikeissa runoissa, tauluissa ja räpmusiikissa.

Mihin sitten meidän tulee valmistautua? Mitä tekoäly vaatii tulevaisuuden työntekijältä?

– Kaikki eivät halua opiskella tietotekniikkaa, mutta hekin jotka eivät koe, että heistä tulisi tekoälyn suurasiantuntujoita, niin kaikkien silti olisi hyvä tietää edes pinnallisesti miten keinoäly toimii, koska melkein kaikki meistä jatkossa toimitaan koneen rinnalla kaverina. Koneelta puuttuu usein maalaisjärki, niin sen kanssa työskentely on erilaista kuin ihmisen kanssa. Se logiikka on erilainen ja se on hyvä oppia.

Kone tulee olemaan useamman työtoveri. Mutta koneet tekevät vielä yksittäisiä asioita ja kahden koneen tai koneen ja toisen väliin tarvitaan usein ihminen tulkitsemaan ja varmistamaan, että asiat tapahtuvat oikein. Varmaa on, että koneet tekevät asioita tarkemmin, nopeammin, ilman virheitä ja vielä halvemmin kuin mihin me ihmiset pystymme.

– Se tarkoittaa sitä, että meille ihmisille jää ihmisten asiat. Ihmisten kanssa oleminen. Sellaiset työtehtävät vähenevät, joissa ei tarvitsisi olla ihmisten kanssa. Tällä hetkellä on paljon asiantuntijatehtäviä ja suuri vaatimus työntekijälle on tarkkuus ja tiedollinen osaaminen, vaikkapa kirjanpitäjä tai arkistonhoitaja. Sellaisia kone tulee tekemään paremmin, sellaiset asintuntijatehvävät vähenevät.

– Sitten on sellaisia matalamman koulutustason tehtäviä, kuin varastossa hyllyjen täyttäminen tai rekkakuski, missä päällimmäinen vaatimus ei ole ollut olla ihmisten kanssa taitava, vaan on ollut eri vaatimuksia. Tietokone ja robotti tulevat nämäkin asiat hoitamaan ihmistä paremmin. En yhtään pelottele, että työt vähenee, että koneet tekevät meidän puolesta kaikki työt, mutta työtehtävät mitkä ihmiselle jäävät, ovat erilaisia kuin nyt, jotka vaatvati erilaista osaamista ja erilaista kouluttautumista.

Keinoäly tulee olemaan meidän rinnalla ja on hyvä ymmärtää sen logiikka. Ja että ihmisten kanssa oleminen korostuu. Tämä kuulostaa siltä mitä nuorten parissa työskentelevät jo nyt tekevät. Mitä siis nuorille olisi hyvä kertoa tekoälystä ja valmistaa tulevaan?

– Ehkä valmius muutokseen, valmius uuden kohtaamiseen ja itseluottamus, että kyllä sieltä jotain löytyy vaikka ei tiedä ihan tarkkaan mitä tulevaisuus mulle tuo. Tulevaisuus tuo mahdollisuuksia, joihin voin tarttua sellaisella rohkealla joustavalla asenteella. Kyllä musta tuntuu että nuoret ovat joustavia ja rohkeita, en ole siitä laisinkaan huolissani, paljon joustavampia kuin vanhemmat sukupolvet.