Materiaali 24.05.2017

Digitaalinen nuorisotyö kunnissa 2017 – alustavia kyselytuloksia

Verken 2017 kuntakyselyn ensimmäiset tulokset julki – varsinainen raportti luvassa syksyllä

Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme yhteensä 652 vastausta huhtikuussa tekemäämme digitaalisen nuorisotyön kyselyyn. Kysely lähetettiin sähköpostitse liki neljälle tuhannelle kunnallisen nuorisotyön ohjaajalle tai esimiehelle. Kysely oli kolmas laatuaan, joskin tämän vuoden kysely erosi edellisistä siten, että painopistettä on entisestään laajennettu kattamaan kokonaisvaltaisemmin digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä nuorisotyössä. Nuorisoalan esimiehille oli tässä kyselyssä omat kysymyksensä, joiden vastauksista on oma koosteensa.

Linkin takaa löytyvät PDF-muodossa ihka ensimmäiset tulokset nuoria työssään kohtaavien kyselystä: KUNTAKYSELY 2017_nuorten parissa toimivat.Tuloksia on mahdollista saada myös tutkimus- tai kehittämistyön tueksi. Vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi emme kuitenkaan voi luovuttaa yksittäisten kuntien vastauksia sellaisenaan. Mikäli aineisto kiinnostaa, ota yhteyttä heikki.lauha@verke.org.

Kyselyn tuloksia on monelta osin ilo lukea. Kiinnostus nuorten digitaalisia kulttuureja kohtaan on vahvaa. Valtaosa vastaajista (96%) on täysin tai osittain sitä mieltä, että kunnallisen nuorisotyön tulee toimia digitaalisissa ympäristöissä ja että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää enemmän myös kasvokkaisessa nuorisotyössä (70%). Vastaajista 76% näki digitaaliset pelit hyvänä nuorisotyön välineenä. Toisaalta reilusti yli puolet vastaajista (70%) on sitä mieltä, että nuoret viettävät liikaa aika digitaalisissa ympäristöissä ja reilu valtaosa (89%) kokee, että nuorisotyön tulisi tarjota nuorille muuta ajanvietettä ruudun tuijottamisen tilalle.

Kyselyn valossa vastaajien työyhteisöt näyttäytyvät myönteisessä valossa digitaalisen nuorisotyön kehittämisen kannalta. Reilusti yli puolet vastaajista (73%) on täysin tai osin sitä mieltä, että heidän työyhteisössään on kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri digitaalisen nuorisotyön suhteen ja että niissä ollaan valmiita kokeilemaan uusia digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja ja palveluita (76%). Valtaosassa (81%) vastaajien työyhteisöistä tunnistetaan jossain määrin yhteiskunnan digitalisaation mukanaan tuomat vaikutukset nuorten elämään ja yli puolessa (61%) digitaalisen nuorisotyön rooli nuorten kasvun tukemisessa. Jonkin verran häkellyttävä tulos on, että vain hiukan yli puolet vastaajista (52%) kokee, että heidän työyhteisössään on jaettu käsitys siitä, mitä on digitaalinen nuorisotyö.

Kartoitimme kyselyssä sitä, minkälaisia digitaalisen nuorisotyön toimintamuotoja nuorten kanssa toimivat vastaajat ovat käyttäneet viimeisen 3kk aikana. Kyselyyn laatima listauksemme ei ole kaikenkattava toiminnan muotojen suhteen, mutta siinä on pyritty huomioimaan laajasti erilaisia välineellisen, sisällöllisen ja toiminnallisen hyödyntämisen tapoja. Tulokset osoittavat, että digitaalisen median ja teknologian hyödyntäminen nuorisotyössä painottuu edelleen vahvasti yhteydenpitoon ja sosiaalisessa mediassa viestimiseen, eli sosiaalisen median välineelliseen hyödyntämiseen. Sosiaalista mediaa hyödynnetään todella paljon markkinoinnissa (83%) ja tiedon jakamisessa (67%). Toiminnallisista hyödyntämistavoista yleisin on digitaalisuuteen liittyvistä teemoista keskusteleminen nuorten kanssa. Tätä toimintamuotoa oli hyödyntänyt viimeisen 3 kuukauden aikana 56% vastaajista. Nuorten osallistaminen digitaalisuuteen liittyvässä toiminnassa on vielä melko vähäistä, alle viidesosa (13%) vastaajista oli mahdollistanut nuorten toimisen kerho-ohjaajina, 17% oli mahdollistanut nuorten digitaalisiin kulttuureihin liittyvän tapahtuman tai tarjonnut julkaisukanavan nuorten mielipiteille ja mediatuotoksille (14%). Muut toiminnalliset tai sisällölliset hyödyntämisen muodot, kuten pelaaminen netissä, blogien tekeminen, koodaaminen tai tekninen värkkääminen ovat edelleen tämän kyselyn valossa melko harvinaisia.

Digitaaliseen nuorisotyöhön käytetyistä palveluista ja sovelluksista sähköposti jatkaa edellisten kyselyiden tapaan voittokulkuaan päivittäisessä ja viikottaisessa käytössä. Seuraavaksi suosituimmat palvelut eivät myöskään tuota yllätystä edellisiin kyselyihin peilaten: viestipalvelut, Facebook, Instagram ja organisaation omat sivut ovat luetellussa järjestyksessä yleisimmin käytössä olevia palveluita. Tämän listan jälkeen seuraavana on vuorossa Snapchat, jonka käyttö onkin luonnollisesti yleistynyt sitten vuoden 2015, jolloin koko palvelusta tuskin tiedettiin. Välinekannassa merkittävin muutos on tapahtunut älypuhelinten osuudessa, joka on edelleen kasvanut sitten viime kyselyn. Nykyään valtaosalla (85%) on omassa käytössään älypuhelin, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 62%. Älypuhelinten osuuden kasvu heijastelee mitä luultavimmin Tablet-laitteiden osuuteen, joita ei ole lainkaan käytössä yli puolella vastaajista (53%).

Reilusti yli puolet vastaajista kokee, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa nuorisotyössä käytettäviin palveluihin ja sovelluksiin (84%) ja välineisiin (68%). Valtaosalla (84%) on myös mahdollisuus ehdottaa ja kokeilla uusia digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntäviä toimintamuotoja. Kuitenkin hiukan pienempi osa (69%) vastaajista saa käyttää työaikaansa digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen.  Vähiten vaikuttamismahdollisuuksia vastaajilla on toiminnan infrastruktuuriin, kuten verkkoyhteyksiin ja palomuureihin.

Vastaajien arviot omasta osaamisesta erilaisilla digitaaliseen nuorisotyöhön liittyvillä osa-alueilla olivat vaihtelevia. Yli puolet vastaajista arvioi osaamisensa erinomaiseksi tai hyväksi nuorten kannustamisessa kriittiseen mediatulkintaan (71%) ja kuvien käyttöön ja kuvaamiseen liittyvien oikeuksien ja rajoitusten tuntemuksessa (67%). Liki puolet arvioi osaamisensa hyväksi tai erinomaiseksi myös nuorten digitaalisen kulttuurien ja verkkokäyttäytymisen tuntemuksessa ( 50%), yhteiskunnan digitalisoitumisen huomioimisessa nuorisotyön tavoitteissa ja käytännöissä (45%) sekä digitaalisen median ja teknologian sisällyttämisessä omaan työhönsä sen tavoitteiden mukaisesti (47%). Mainittujen osa-alueiden tärkeydestä ja jatkuvan kehittymisen tarpeesta kertonee se, että samat aiheet olivat myös kärkipäässä niissä teemoissa, joista vastaajat halusivat oppia lisää. Heikoimmaksi vastaajat kuvasivat osaamisensa digitaalisen pelien hyödyntämisessä nuorisotyössä, jonka suhteen osaamisensa arvioi hyväksi tai erinomaiseksi 15% vastaajista. Kuitenkin 11% vastaajista vastasi haluavansa erityisesti kehittää pelien hyödyntämiseen liittyvää osaamistaan.

Valtaosa vastaajista (83%) on täysin tai osittain samaa mieltä väitteen kanssa, että heidän osaamisensa digitaalisessa nuorisotyössä on kehittynyt viime vuosina. Kuitenkin vain 46% vastaajista kokee osaamisensa olevan tarvittavalla tasolla. Reilusti yli puolet (69%) vastasi, että työnantaja mahdollistaa osaamisen päivittämisen työajalla. Valtaosa vastaajista (79%) on hankkinut osaamisensa pääosin nuorten käyttämiin verkkopalveluihin ja -yhteisöihin tutustumalla. Kuitenkin puolet vastaajista oli vähintään osittain sitä mieltä, että tarvitsisi enemmän tukea osaamisensa kehittämiseen esimieheltä. Viimeisen vuoden aikana nuorten digitaalisiin kulttuureihin tai digitaalisen median ja teknologian käyttöön liittyvään koulutukseen oli osallistunut 41% vastaajista.

Vastausten valossa digitaalisen nuorisotyön toteuttaminen ei ole yleisesti kovin suunnitelmallista. Suurin osa vastaajista (69%) käyttää digitaalista mediaa ja teknologiaa nuorisotyössä sen enempää suunnittelematta. Mikäli digitaaliselle nuorisotyölle on asetettu tavoitteita, ne ovat useimmiten työntekijän itsensä asettamia, kuten vastaajista 59% ilmoittaa tekevänsä. Alle puolet vastaajista (45%) oli täysin tai osittain sitä mieltä, että kokee tietävänsä mitä häneltä odotetaan digitaalisen nuorisotyön osalta pohjautuen organisaation tavoitteisiin, strategioihin tai ohjeistuksiin. Riittävän selkeiden tavoitteiden puute mainittiin myös useimmiten merkittävimpänä digitaalisen nuorisotyön toteuttamista haittaavana tekijänä (62%). Muita eniten vastattuja hankaloittavia tekijöitä olivat työajan (51%)  ja teknisen osaamisen (49%) riittämättömyys.


Teemat
Avainsanat