Materiaali 20.11.2013

Internetin käyttö kunnallisessa nuorisotyössä (2013)

Kuinka paljon verkkoa käytetään nuorisotyön tekemiseen? Minkälaiset edellytykset verkkonuorisotyön tekemiseen on? Verken toteuttaman kyselyn loppuraportti.

Verke toteutti keväällä 2013 kuntien nuorisotyöntekijöille kyselyn internetin käytöstä nuorten parissa tehtävässä työssä. Kyselyyn tuli kaikkiaan 888 vastausta yhteensä 249 kunnasta. Kuntakyselyn tulokset on julkaistu raportin muodossa, jonka on tuottanut Verken korkeakouluharjoittelija Sylvia Hyry.

Raportissa tarkastellaan internetin käyttöä nuorisotyössä seitsemän teemakokonaisuuden kautta, joita ovat: työntekijöiden asenteet ja käsitykset, internetin käyttö, välineistö ja resurssit, ohjeistukset ja mittarit, tietotaito ja osaaminen, kehittämiskohteet ja haasteet sekä tulevaisuudennäkymät.

Kuntien nuorisotyöntekijät suhtautuvat pääosin myönteisesti internetin hyödyntämiseen nuorisotyössä. Kyselyyn vastanneista 92 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä internetiä nuorten parissa tehtävässä työssä. Useimmiten internetiä käytetään tiedottamiseen ja markkinointiin sekä yhteydenpitoon nuorten kanssa. Internetin palveluista eniten hyödynnetään yhteisöpalveluita ja sähköpostia. Keskeisimpinä ongelmina internetin käytössä pidetään välineistön, työajan ja oman osaamisen riittämättömyyttä.

Vahvimmiksi osaamisalueikseen nuorisotyöntekijät kokevat internetissä tapahtuvan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen sekä internetin käyttöön liittyvän ammattietiikan ja menetelmälliset erityispiirteet. Keskeisimpinä osaamisen kehittämisen kohteina pidetään sosiaalisen median työkalujen nuorisotyöllistä hyödyntämistä ja mediasisältöjen tuottamista.

Sukupuolten väliset erot internetin nuorisotyöllisessä käytössä näkyvät selkeimmin digitaalisten pelien osalta: miehistä 41 prosenttia kokee oman digitaaliseen pelaamiseen liittyvän osaamisensa hyväksi, kun naisilla vastaava prosenttiluku on 14. Naiset puolestaan kokevat osaamisensa jonkin verran miehiä paremmaksi internetissä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa.

Merkittävimmät alueelliset erot näyttäisivät selittyvän pikemminkin kuntien koolla kuin sijainnilla. Pienissä kunnissa työntekijöillä on käytössään enemmän henkilökohtaista työvälineistöä. Keskisuurissa ja suurissa kunnissa puolestaan on keskimääräistä useammin asetettu työntekijöille internetin käyttöön liittyviä ohjeistuksia ja tunnuslukuja.