Materiaali 06.03.2015

Hyvä käytäntö: Virtuaalinen tiedeTET

Virtuaalinen tiedeTET on uusi tapa toteuttaa yläkoulun työelämään tutustuminen. Verkkoon rakennetussa ohjausympäristössä yläkouluikäiset nuoret toteuttivat viikon aikana minitutkimuksen tiede- ja tutkimusalan ammattilaisten johdolla.

TET-viikon osallistujat saattoivat olla eri puolilta Suomea ja työelämään tutustuminen toteutettiin kokonaan etätyöskentelynä. Tiede- ja tutkimusalaan tutustumisen lisäksi nuoret oppivat etätyöskentelytaitoja, ryhmätyötaitoja, oman työn suunnittelua sekä tiedon hankkimista ja kriitistä arviointia. Virtuaalisen tiedeTETin pilotin rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Kohderyhmä

Yläkoululaiset, toisen asteen opiskelijat, työelämä

Tavoitteet

Työelämään tutustuminen (TET) on pakollinen osa peruskoulun opintoja. Nuorten mahdollisuus tutustua erilaisiin aloihin vaihtelee kuitenkin muun muassa heidän asuinpaikkansa mukaan. Virtuaalisen tiedeTETin tavoitteena on laajentaa työelämään tutustumisen mahdollisuuksia koko maassa, erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Etätyönä toteutettava TET-jakso mahdollistaa tutustumisen monille nuorille vieraan tiede- ja tutkimusalan tarjoamiin uramahdollisuuksiin omasta kodista tai koulusta käsin. Tiedealan työhön tutustumisen lisäksi tavoitteena on kehittää nuorille tulevaisuuden työelämässä tarvittavia etätyö- ja ryhmätyötaitoja sekä tukea heitä oman työn suunnittelussa, tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja kriittisessä arvioinnissa.

Toteuttaminen

Virtuaalista tiedeTETiä pilotoitiin syksyllä 2014. TET-viikkoja toteutettiin seitsemän ja niiden aikana tiedeTETin suoritti 40 yhdeksäsluokkalaista 14 koulusta. Viikkojen aikana nuoria ohjasi 18 tiede- ja tutkimusalan ammattilaista, mentoria. Nuoria oli ryhmässä viikosta riippuen yhdestä kymmeneen.

TET-viikon aikana nuoret toteuttivat ryhmässä minitutkimuksen. TET-päivät muodostuivat viikon aikana aamupalavereista (klo 9~10), itsenäisestä työskentelystä ja iltapäiväpalavereista (noin klo 14~15). Palaverin aikana kaikki viikon osallistujat kokoontuivat verkon ohjausympäristöön kertomaan kuulumisiaan, jakamaan tehtäviä ja oppimaansa. Lisäksi nuoret bloggasivat tiistaistaista perjantaihin työskentelystään Tiede-lehden nettisivuilla olevaan blogiinsa. Viikon aikana nuoret haastattelivat myös jotain mentoreistaan hänen urapolustaan ja työstään.

Jokaisella viikolla oli mentoreiden yhdessä rajaama teema. Tämän pohjalta rajattiin alkuviikosta nuorten kanssa tutkimuskysymys, johon he lähtivät etsimään ryhmänä vastausta keräten tietoa mm. omasta elinympäristöstään ja mediasta. Pilotin teemoja olivat:

  • Millaisia mahdollisuuksia voisi tarjota uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva kuluttaminen?
  • Miten tietokoneita voi hyödyntää luonnontieteellisten ongelmien ratkaisemisessa?
  • Millaisia ovat lääkeaineiden monenlaiset vaikutukset, niin ihmiseen, luontoon kuin yhteiskuntaankin?
  • Millaista avaruustutkimusta Suomessa tehdään ja miksi?
  • Millainen voisi olla puhtaampi liikenteen tulevaisuus ja miten siihen päästään?
  • Mitä omalla kotipaikkakunnalla on tehty ilmastonmuutokseen liittyen?
  • Millainen tulevaisuus meitä odottaa bioaikana?

Nuoret saivat tiedeTETiin osallistumisestaan TET-todistukset. Niissä heidän työskentelyään arviointiin sanallisesti viidellä osa-alueella: oma-aloitteisuus, aktiivisuus, reippaus, täsmällisyys ja ryhmätyötaidot.

Resurssit

Virtuaalisen tiedeTETin teknisenä toteutusalustana toimi tarkoitusta varten rakennettu, avoimella lähdekoodilla toteutettu työskentelyalusta. Työskentely-ympäristössä kommunikointiin chatilla (sekä ryhmä että privaatti) sekä videopuheluominaisuudella. Jotta ryhmätyöskentely toimii parhaalla mahdollisella tavalla, on suositeltavaa, että kaikilla osallistujilla on käytössään nettikamera, kuulokkeet ja mikrofoni. Lisäksi ympäristöön oli upotettuna kaikkien käyttäjien yhteisesti muokattavissa GoogleDocs-tekstidokumentteja.

Virtuaalisen tiedeTETin pilottia koordinoi Taloudellisessa tiedotustoimistossa täysipäiväinen projektikoordinaattori. Hän tiedotti yhteistyön mahdollisuudesta sekä mentoroinnista kiinnostuneille että oppilaitoksille. Lisäksi hän järjesti mentoreille koulutusta nuorten ohjaamisesta etätyöympäristössä ennen TET-viikkojen alkua. TET-viikkojen aikana koordinaattori toimi pedagogisena ja teknisenä tukihenkilönä. Mentoreille ei maksettu pilotin aikana erikseen korvausta heidän ohjaustyöstään vaan he saivat käyttää nuorten ohjaamiseen työaikaansa. Opinto-ohjaajat toimivat koordinaattorin yhteistyökumppanina tiedottamalla tiedeTETin osallistumisen mahdollisuudesta omalla koulullaan ja tukemalla nuoria TET-jaksolle hakemisessa.

Kokemuksia

Nuorten kokemuksia Virtuaalisesta tiedeTETistä:

”Ainutlaatuinen ja erittäin monipuolinen. Sain aivan uutta kuvaa tiedealasta, mitä ennen en ole tullut edes ajatelleeksi.”
”Oli todella mukava kokemus ja toimi minulle. Haikeaa lähteä ja meinasin alkaa itkemäänkin. Tätä voisi kehittää työympäristön avulla.”
”Uskon, että opin sen aikana systemaattisempaa tiedonhakua, parempaa ajankäyttöä ja paljon muuta.”
Mentorien kokemuksia Virtuaalisesta tiedeTETistä:

”(Parasta oli) nuoret ja heidän asenteensa. Lisäksi hämmästyin siitä, että toiset heistä uskalsivat olla ihan omalla persoonallaan mukana.”
”Oli hienoa nähdä oppilaiden innostuvan tutkimusaiheestaan raportteja kirjoittaessaan.”
Yhtenä isona positiivisena asiana perinteiseen TET-viikkoon verrattuna nuoret kokivat työskentelyn ryhmässä eri puolelta Suomea tulevien nuorten kanssa.

Pilotin aikana esiin tuli myös kehittämisen kohteita. Uuteen tekniseen ympäristöön liittyviä lapsentauteja olivat muun muassa ohjausympäristön yhteensopivuusongelmat joidenkin koulujen ja yritysten palomuurien suojausten kanssa. Tällaisten ongelmien välttämiseksi vuoksi jatkossa kannattaa velvoittaa kaikki osallistujat osallistumaan lyhyeen tekniseen perehdytykseen ennen varsinaisen TET-viikon alkua. Pilotin aikana tähän oli mahdollisuus, mutta se ei ollut pakollista. Lisäksi nuoret toivoivat kehitettävän yhä enemmän koneelta pois vieviä tiedonkeruutehtäviä. Pilotin aikana huomattiin myös, että työskentelyn kannalta ihanteellinen ryhmäkoko oli noin 5-7 nuorta. Töiden tasaisen jakaantumisen kannalta on myös tärkeää, että jokaisella osallistujalla on käytössään oma kone, jolta hän osallistuu aamu- ja iltapäiväpalavereihin.

Arviointi

Pilottiin osallistuneet nuoret täyttivät kyselyn ennen pilottijaksoa ja sen jälkeen. Lisäksi mentoreilta ja opoilta kysyttiin viikon jälkeen kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Palautetta käytetään pilotin loppuraportissa jatkokehitysehdotusten pohjana sekä keväällä 2015 järjestettävän palautetilaisuuden työskentelyn pohjana.

Hyödyt nuorisotyön kannalta

Kokemukset Virtuaalisesta tiedeTETistä osoittivat, että työelämään tutustuminen on mahdollista toteuttaa mielekkäästi myös etätyöskentelynä. Menetelmää voisi jatkossa hyödyntää tiede- ja tutkimusalan lisäksi myös muiden alojen esittelyssä nuorille. Lisäksi Virtuaalisen tiedeTETin työskentelytapaa voi soveltaa nuorten osallistamiseksi toimintojen kehittämiseen antamalla heidän tutkia teemaa (esim. nuorten näkemyksiä aiheesta) ammattilaisten ohjauksessa. Työskentely-ympäristöä ja konseptia voisi soveltaa myös lukion TET-jaksoksi esimerkiksi työelämän kanssa tehtävän pitemmän projektityön toteuttamistapana. Näin työelämään tutustumisen mahdollisuudet laajenisivat entisestään valtakunnallisesti ja koulujen yhteys työelämään tiivistyisi. Koulujen ja työelämän tiivis yhteistyö sekä työelämään tutustumisen mahdollisuudet tukevat nuoria koulutus- ja uravalintojen tekemisessä.

Toteuttajataho

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Linkkejä

Virtuaalisen tiedeTETin esittelysivu: www.opetin.fi/virtuaalinen-tiedetet/
Pilottiin osallistuineiden nuorten Tutkijatarha-blogi Tiede-lehden sivuilla: www.tiede.fi/alue/tutkijatarha
Taloudellisen tiedotustoimiston kotisivut: www.tat.fi

Yhteistyökumppanit

Yhteistyössä:
Ilmatieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto
Turun yliopisto
Tiede-lehti
LUMA-keskus Suomi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Jyväskylän yliopisto
Neste Oil
Orion Pharma
Tampereen yliopisto
VTT
Vaasan kesäyliopisto

Pilottikoulut:
Hetan peruskoulu, Enontekiö
Mankkaan koulu, Espoo
Lyseonmäen koulu, Heinola
Vuoksenniskan koulu, Imatra
Kirkkoharjun koulu, Kirkkonummi
Anttolan yhteiskoulu, Mikkeli
Mikkelin lyseon koulu, Mikkeli
Riihenmäen koulu, Mäntsälä
Pohjankartanon koulu, Oulu
Saaren koulu, Pyhäjoki
Salmen koulu, Pyhäsalmi
Telakkakadun koulu, Suolahti
Jokirannan koulu, Ylivieska
Viitasaaren keskuskoulu, Viitasaari


Avainsanat