Materiaali 18.10.2015

Hyvä käytäntö: HypeCon-toiminta

Hyvinkään kaupungin nuorisopalvelut tarjoaa kaupungin nuorille maksuttomia ja tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia. Osana nuorisopalvelujen toimintaa kaupunki on järjestänyt vuodesta 2012 lähtien anime- ja pelikulttuuria yhdistävän HypeCon-tapahtuman.

Tapahtuman sisältö ja luonne tulevat kävijöiltä itseltään: suunnittelu tehdään sosiaalista mediaa hyödyntäen, ja suunnitteluun voi osallistua kaikki halukkaat ikään tai asuinpaikkaan katsomatta. Avoimen suunnitteluporukan lisäksi on muodostunut tiiviimpi conitea-työryhmä, joka vastaa tapahtuman yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. Hyvinkään nuorisopalvelut osallistuu tapahtuman järjestämiseen, mikä on mahdollistanut tapahtuman pitämisen maksuttomana ja ikärajattomana.

HypeCon-toiminnan tavoitteena on tarjota siinä mukana oleville nuorille mahdollisuus osallistua heitä kiinnostavan tapahtuman suunnitteluun, toteuttamiseen ja järjestämiseen sen kaikissa vaiheissa erityisesti sosiaalisen median välineitä apuna käyttäen. Toiminnan kautta pystytään tarjoamaan erilaiset kiinnostukset, taidot sekä sitoutumistasot omaaville nuorille juuri heille sopivia osallistumistapoja yhteisen päämäärän eli tapahtuman saavuttamiseksi. Nuorisotyön näkökulmasta toiminnan kautta pystytään nuoria kohtaamaan sähköisten välineiden avulla yhden päivän kestävän varsinaisen tapahtuman lisäksi koko vuoden jatkuvassa prosessissa. Nuorille myös tarjotaan mahdollisuuksia kehittää omia digitaalisia taitoja itse tapahtumassa, kun he pääsevät tuottamaan itsenäisesti tapahtuman verkkolähetystä.

HypeCon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Tähän asti tapahtuma on kohdistunut sisällöiltään erityisesti nuorten marginaalisiin harrastuksiin. Ensimmäisinä vuosina sisältö on ollut vahvasti animeen, mangaan ja erilaisiin peleihin liittyvää, ja tapahtuma onkin koonnut yhteen näiden aiheiden harrastajia eri puolilta Suomea. Alun perin pieneksi kerhojen päättäjäistapahtumaksi ideoitu päivä laajeni jo ensimmäisenä vuonna erityisesti sosiaalista mediaa hyödyntäneen tapahtumatuotannon kautta yhdeksi merkittävimmistä alueen nuorisotapahtumista. Vuonna 2015 tapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 1500 nuorta, minkä lisäksi Twitch-palvelun kautta lähetettyä suoratoistolähetystä seurasi satoja katsojia.

Toiminnassa käytetään apuna jo olemassa olevia nuorten ryhmiä, joiden avulla on käynnistetty toiminnan yhteinen suunnittelu sosiaalisessa mediassa. Koska kohderyhmän nuoret ovat aktiivisesti Facebookissa, on suunnittelualustana toiminut Facebookiin luotu ryhmäsivu. Sivuilla luoduissa erillisissä viestiketjuissa voidaan tapahtumaa suunnitella erilaisiin teemoihin liittyen: omia ketjuja on ollut esimerkiksi anime- ja mangaohjelmalle, puheohjelmalle, miniatyyripeleille ja julisteen suunnittelulle. Viestiketjuissa nouseviin ideoihin on tartuttu aktiivisesti työntekijöiden toimesta, pyrkien konkretisoimaan niihin liittyviä työtehtäviä ja jakamaan niitä osallistujien toteutettaviksi pienempinä osina. Esimerkiksi mainosvideota varten voidaan erikseen jakaa tehtäviksi taustamusiikin valinta tai teko, graafinen toteutus ja varsinainen käsikirjoitus, joihin kaikkiin voi halutessaan osallistua useampi nuori.

Työntekijöiden roolina on toimia tilanteen seuraajina ja puuttua nuorten keskinäiseen suunnitteluun vain tarvittaessa, sekä huolehtia asioista, joiden hoitaminen nuorten kautta olisi liian monimutkaista. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi tilojen sopimuksista huolehtiminen tai muut kaupungin sisäiset lupa-asiat. Työntekijät myös käynnistävät tiettyjen asioiden hoitamisen niiden ollessa ajankohtaisia; esimerkiksi julisteiden suunnittelulle luodaan tietty deadline, johon mennessä niiden tulisi olla valmiina.

HypeCon-tapahtumat on toteutettu erittäin pienellä budjetilla ja varsinaisia kuluja on tullut vain julisteiden ja paitojen painatuksesta sekä palkintojen hankkimisesta erilaisiin turnauksiin ja kilpailuihin. Tilojen osalta on käytetty kaupungin omia tiloja, joiden käytöstä ja kustannuksista on erikseen neuvoteltu kaupungin organisaatiossa. Tekniikkaa tai sisältöjä ei työntekijöiden tarvitse merkittävästi tuntea, sillä oleellisinta työtavassa on nuorten osallistaminen heidän vahvuuksiensa mukaan. Näin nuoret pystyvät toimimaan esimerkiksi verkkosivujen päivittämisen tai videokuvauksen osalta asiantuntijoina.

Toimintaa arvioidaan siihen osallistuvien työntekijöiden toimesta jatkuvasti koko vuoden kestävän prosessin ajan. Toimintatavan kautta pystytään tuomaan hyvin esiin sekä nuorten ryhmien että yksittäisten nuorten näkökulma, kun prosessin aikana varsinainen toteutus elää jatkuvasti nuorten toiveiden mukaan. HypeCon-tapahtumassa nuorilta kerätään palautekyselyillä heidän kokemuksiaan toiminnasta, sen sisällöistä, järjestelyistä ja tiloista. Saatuja tuloksia käytetään apuna seuraavan vuoden toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Nuorten kokemuksia HypeCon-toiminnasta

Osana HypeCon-toiminnan kuvausta haastattelimme viittä toiminnassa aktiivisesti mukana olevaa nuorta. Nuoret ovat iältään 19–28-vuotiaita. Kaikki haastateltavat ovat harrastaneet japanilaista populaarikulttuuria jo ennen HypeCon-toimintaan osallistumista, osa jo pitkän aikaa. Nuoret löysivät mukaan toimintaan kaverin tai muun tutun kautta.

Nuorten mukaan idea ensimmäisestä HypeCon-tapahtumasta oli alun perin vitsi, mutta ideaa lähdettiinkin viemään nopeasti eteenpäin. Vaikka ensimmäinen tapahtuma suunniteltiin ja järjestettiin pikaisella aikataululla, houkutteli se silti paikalle yllättävän suuren yleisön. Osallistujien määrä on kasvanut vuosi vuodelta, mikä on nuorten mielestä kivaa. Heistä on hienoa olla tekemässä tapahtumaa, joka painii samassa luokassa muiden suurten suomalaisten con-tapahtumien kanssa.

Aktiivisimpien osallistujien (conitea) kesken järjestetään kasvokkaisia tapaamisia pitkin vuotta pari kertaa kuukaudessa ja tapahtuma-ajankohdan lähestyessä hieman useammin. Nuorten mielestä olisi mukavaa, jos toiminta olisi säännöllisempää. Kaikille sopivien tapaamisajankohtien löytäminen on kuitenkin haastavaa ja lisäksi mukana olevan nuoriso-ohjaajan muut työt rajoittavat mahdollisuuksia järjestää säännöllisiä tapaamisia.

Facebookia käytetään toiminnassa paljon ja se on nuorten mukaan hyvä apuväline tapahtuman suunnittelussa. Siellä voi heitellä ideoita ja sen avulla pyritään pitämään huoli siitä, että kukin järjestämiseen osallistuvista nuorista hoitaa tehtävänsä sovitusti. Toisaalta kasvotusten sovituista asioista pidetään nuorten kokemuksen mukaan paremmin kiinni verrattuna Facebookin keskusteluissa sovittuihin. Jokaisella tapahtuman järjestämiseen osallistuvalla on oma vastuualueensa, mutta käytännössä kaikki tekevät vähän kaikkea, koska varsinaisia järjestäjiä on vähän.

Nuoriso-ohjaajan rooli toiminnan koordinoijana on nuorten mielestä erittäin tärkeä. Ohjaaja toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Hän järjestää suunnittelukokoukset, pitää kirjaa nuorten vastuualueista ja opastaa käytännön järjestelyissä. Nuoret kuvailevat, että ohjaaja on “tapahtuman äiti, mutta myöskin meidän äiti”, joka“tukee kaikilla mahdollisilla tavoilla”. Parasta toiminnassa on nuorten mielestä se, että saa olla osana niin isoa juttua: “Se fiilis kun näkee, kuinka sinne ryntää ne 1500 kävijää”. Positiivisen palautteen runsaus on myös lämmittänyt nuorten mieltä. Halu tehdä jotain hyödyllistä mutta samalla kivaa, sekä halu nähdä kuinka tapahtuma kehittyy vuosi vuodelta, ovat syitä sille, miksi nuoret ovat edelleen mukana toiminnassa. He eivät kaipaa muita aktiviteetteja osaksi toimintaa; tapahtuma ja sen järjestäminen ovat toiminnan ydin. Nuoret kokevat toiminnan tarjonneen heille uusia ja opettavia kokemuksia sekä onnistumisen elämyksiä.

Haasteeksi toiminnassa on nuorten mukaan osoittautunut se, että yhteistä aikaa tapaamisille on vaikeaa löytää. Tylsää on ollut, jos joku ei olekaan hoitanut hänelle yhdessä osoitettuja tehtäviä. Nuoret kokevat, että toiminnassa suurin tarve on saada mukaan lisää nuoria vastaamaan tapahtuman järjestelyistä.

Lisätietoja HypeCon-toiminnasta: http://www.hypecon.net/

Katso myös Mika Joensuun opinnäytetyö (yamk, 2014) aiheesta.

HypeCon-nuoria haastateltiin Verken raporttia varten.