Materiaali 26.05.2014

Hyvä käytäntö: Ehkäisevä päihdetyö sosiaalisessa mediassa

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä verkossa kuudella eri sosiaalisen median foorumilla. Keskustelut ovat vuorovaikutteisia teemakeskusteluja. Teemakeskusteluilla pyritään lisäämään päihdeilmiön ymmärrystä, päihteitä koskevia tietoja, vaikuttamaan asenteisiin, vahvistamaan päihdehaitoilta suojaavia tekijöitä sekä vahvistamaan yksilöiden päätöksentekokykyä. Eri sosiaalisen median foorumeilla on erilaiset käyttäjäryhmät, joten keskustelut kohdentuvat palvelun käyttäjien mukaan. Jokaisessa foorumilla toimitaan yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa.

Kohderyhmä

Toiminnan kohderyhmää ovat lapset, nuoret, nuoret aikuiset sekä aikuiset. Tässä kuvauksessa keskitytään erityisesti nuorille suunnattuun toimintaan.

Tavoitteet

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vaikuttaa päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on mennä niihin ympäristöihin, joissa lapset, nuoret ja aikuiset viettävät aikaansa. Toiminnan tarkoituksena on tuoda viihteellisin keinoin opetuksellista ja kasvatuksellista sisältöä internetiin. Toimimalla sosiaalisessa mediassa pyritään tarjoamaan ajankohtaista ja tutkittua päihteitä koskevaa tietoa, sekä kannustetaan ihmisiä ajattelemaan, keskustelemaan ja perustelemaan mielipiteitään ko. aihepiiriin liittyen.

Toteuttaminen

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Internet- ja mobiilityön yksikkö tuottaa keskusteluja useammassa eri sosiaalisen median foorumilla. Jokaiselle foorumille, eli toimintaympäristölle, on määritelty oma työskentelymallinsa, joka valitaan ja kehitetään palveluntarjoajaa kunnioittaen.

Toiminnassa on otettava huomioon se, että sosiaalisen median eri foorumien käyttäjät luovat usein omia tiiviitä yhteisöjään. Palvelukohtaisesti syntyy mm. omaa kieltä, yhteistä kulttuuria, hiljaisia sääntöjä sekä omia sisäpiirijuttuja. Foorumit ovat yleensä myös selkeästi suunnattu tietylle ikäryhmälle. Näitä foorumeihin liittyviä erityispiirteitä ja yhteisöllisyyttä tulee kunnioittaa, hyödyntää ja huomioida niin toiminnan suunnittelussa kuin toteuttamisessakin.

Teemakeskusteluja toteutettaessa keskustelu aloitetaan ennalta sovitulla teemalla. Keskusteluita varten foorumille tuotetaan keskustelunavaus, gallup-kyselyjä sekä muuta keskustelua herättävää sisältöä. Teemoihin liittyvät julkaistavat tekstit ja kyselyt käydään aina etukäteen läpi toisen työntekijän kanssa. Tekstissä käytetyn tiedon tulee pohjautua luotettavaan lähteeseen. Suunnittelun ja valmistautumisen tueksi on työntekijöille tehty keskustelunavauslomake, joka täytetään ennen teemakeskustelun aloittamista. Lomakkeesta käy ilmi keskustelun ”punainen lanka” eli se mitä halutaan viestiä. Lisäksi lomake sisältää linkkejä lähteisiin, lisätietoa aihepiiristä sekä keskustelua uuteen suuntaan avaavia näkökulmia. Keskusteluissa on mukana vähintään kaksi työntekijää.

Foorumeilla käytävissä ryhmäkeskusteluissa asioita ei pohdita ainoastaan henkilökohtaisten valintojen kautta, vaan esimerkiksi vanhemman, työnantajan tai opettajan näkökulmasta. Yhteisöistä pyritään muodostamaan nuorille turvallisia ja mukavia ympäristöjä keskustella vaikeistakin aiheista. Silti pääpaino on yhteisessä ja yleisessä, ei henkilökohtaisessa keskustelussa.

Henkilökohtaisempaa tukea tarvitsevat nuoret ohjataan muiden palveluiden piiriin. Palveluihin ohjaus tapahtuu tiedottamalla. Takeita siitä, että nuori hakeutuu palveluiden piiriin ei ole. Tavoitteena kuitenkin on, että nuoren kerrottua huolestaan foorumilla, se madaltaa kynnystä hakea apua myös muualta. Pääsääntöisesti nuori ohjataan hakeutumaan sellaiseen auttavaan verkkopalveluun, josta hän saa tukea juuri huoleensa liittyen. Mikäli sellaista ei löydy, etsitään nuorelle muita sopivia palveluita. Nuoren omngelman ollessa akuutti (esim. perheväkivalta, runsas pähteidenkäyttö), tehdään lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksen tekemisessä noudatetaan lastensuojelulain 25 §:n ilmoitusvelvollisuutta.

Jokaisella sosiaalisen median toimintaympäristöllä/ työskentelymallilla on EHYT ry:ssä oma vastuuhenkilö ja varavastuuhenkilö, jotka pitävät huolta toiminnan toteutumisesta. Lisäksi jokaiselle teemakeskustelulle nimetään vastuu- ja varavastuuhenkilöt, jotka vetävät keskustelua.

Toiminnassa noudatetaan Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (Nusuvefo) tuottamia verkossa tehtävän työn eettisiä ohjeita. EHYT ry on yksi Nusuvefon oerustajajäsenistä.

Resurssit

Toiminnalle on määritelty henkilöstöresurssit. Sosiaalisessa mediassa tehdään keskimäärin 20 työtuntia viikossa. Näistä vastaa yhteensä kolme työntekijää. Käytännössä työ on osittain jyvitettyä ja vuoden 2014 aikana sosiaalisessa mediassa toimii kuusi työntekijää. Uusia toimintoja avattaessa varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys.

Sosiaalisessa mediassa toimivat työntekijät ovat kaikki sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneita. Työntekijät ovat koulutukseltaan sosionomeja, yhteisöpedagogeja tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia. Työntekijän tulee tuntea sosiaalista mediaa ja sen toimintaperiaatteita. Työntekijän tulee myös osata käyttää tietokonetta ja erilaisia sähköisiä alustoja sekä osata ilmaista itseään kirjallisesti. Tarvittaessa työntekijöille järjestetään sisäistä tai ulkoista koulutusta edellä mainittujen taitojen saavuttamiseksi.

Jokaisella työntekijällä on oma työtietokone sekä työpöytä ja -tuoli toimistolla. Tarvittaessa työntekijä saa käyttöönsä erilaisia työntekoa ja ergonomisuutta tukevia välineitä, kuten rannetukia ja pehmustettuja hiirimattoja.

Kokemuksia

Anonyymius mahdollistaa parhaimmillaan hedelmällisen keskustelun. Verkkokeskusteluissa on mahdollista luoda erilainen maailma kuin reaalimaailman vastaavissa keskusteluissa. Nimimerkin takaa voi kertoa rohkeammin eriäviä mielipiteitä esimerkiksi alkoholin käytöstä, jolloin ryhmäpaine ei pääse vaikuttamaan mielipiteeseen. Toinen tilanne voi olla esimerkiksi luokka- tai pienryhmäkeskustelu, jossa ujon nuoren voi olla hankala osallistua keskusteluun. Keskustelussa nuoria tuetaan tuomaan omia näkemyksiään esiin ja erilaiset mielipiteet sallitaan, perusteluja pyytäen. Perustellessaan näkemyksiään, niin nuoret kuin aikuiset joutuvat samalla pohtimaan omia vaikuttimiaan ja niitä tekijöitä, joista mielipiteet kumpuavat. Internet ja anonyymit keskustelut mahdollistavat erilaiset identiteettikokeilut, jolloin nuoret voivat testata erilaisia mielipiteitä sekä miten ne otetaan muiden nuorten ja aikuisten taholta vastaan.

Mikä tekee toiminnasta merkittävää? Monilla nuorilla voi olla ”aikuisen kaipuu”, tarve haastaa ja jutella turvallisen aikuisen kanssa. Verkossa se onnistuu matalalla kynnyksellä, ja monelle asioista kirjoittaminen on luontevampaa kuin puhuminen. Markku Soikkelin mukaan vuorovaikutteiset menetelmät ovat vaikuttavampia kuin yhdensuuntaiseen vaikuttamiseen perustuvat. Kohderyhmän osallistaminen lisää vaikuttavuutta. Tiedon jakaminen ei yksin riitä, mutta vuorovaikutteisesti toimiminen sekä antamalla mahdollisuuden osallistua haastaa kognitiiviset toiminnot eri tavalla kuin yksisuuntainen tiedon jakaminen (Soikkeli 2011, 38). EHYT ry:n sosiaalisessa mediassa tekemä työ on juurtunutta, mutta se ei kuitenkaan jämähdä paikoilleen, vaan sitä uudistetaan jatkuvasti.

Arviointi

Toiminnan arvioinnissa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Määrällistä arviointia ovat erilaiset tunnusluvut kuten keskusteluun osallistuneet ja kyselyihin vastanneet. Laadullista palautetta kerätään säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakastyytyväisyyskyselyt antavat kohderyhmälle mahdollisuuden kertoa mielipiteensä toiminnasta. Heidän toiveitaan mm. teemojen aiheista otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa.

Jokaisen keskustelun jälkeen työntekijät täyttävät itsearviointilomakkeen, jossa arvioidaan keskustelujen vilkkautta ja laatua. Vilkkaudelle ja laadulle on määritelty omat kriteerinsä, jotka on mietitty jokaiselle toimintaympäristölle erikseen. Itsearviointien avulla työntekijät reflektoivat omaa toimintaansa. Itsearviointeja käydään säännöllisesti läpi tiimi- ja kehittämispalavereissa, ja toimintaa kehitetään niistä nousseiden palautteiden perusteella.

Myös keskusteluissa vierailleille asiantuntijoille lähetetään sähköinen palautekysely. Siinä kysytään yhteistyön onnistumista ja kokeeko vieras, että on saanut edustamansa tahon asiaa edistettyä vierailunsa kautta. Ehyt ry:n sosiaalisen median toiminnassa vierailee vuosittain useiden eri järjestöjen ja tahojen asiantuntijoita.

Sosiaalisessa mediassa tehtävästä ehkäisevän päihdetyön toiminnasta on tehty Laatutähti-kuvaus. Laatutähti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä työkalu ehkäisevän päihdetyön tekemiseen. Laatutähdellä kuvataan käytännön työn prosessit vaiheittain. Vaiheittaisen kuvaamisen avulla jokainen vaihe tulee huomioitua erikseen, joka mahdollistaa laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteutuksen. Prosessin vaiheet ovat 1) tietoperusta ja etiikka, 2) työn kohdentaminen ja suunnittelu, 3) resurssien varmistaminen, 4) viestintä, osallisuus ja yhteistyö, 5) toteutus ja uudistaminen, 6) levitys ja vakiinnuttaminen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013).

Hyödyt nuorisotyön kannalta

Verkko on nuorille ympäristö, jossa he viettävät aikaansa, tapaavat tuttuja, tutustuvat uusiin ihmisiin sekä etsivät tietoa. Internetin hyviä puolia on, että sen avulla kohdataan ja tavoitetaan niitäkin nuoria, joilla ei ole paljoa sosiaalisia suhteita kodin ulkopuoliseen maailmaan. Verkossa tehtävän työn voidaan ajatella täyttävän matalan kynnyksen kriteerit, jolloin nuoren on helppo osallistua toimintaan.

Verkkoyhteisöt ovat nuorille usein vanhemmista vapaata vyöhykettä, työntekijät voivat edustaa turvallista aikuista ja toimia aikuisina peileinä, johon voi heijastella erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia. Yhteisissä verkkokeskusteluissa opitaan lisäksi vuorovaikutustaitoja, keskustelukulttuuria sekä saadaan omasta käytöksestä palautetta; mikä on sopivaa käyttäytymistä ja mikä ei. Verkko on myös monella tapaa kansalaisaktiivisuuden harjoittelua, netissä opetellaan keskustelua ja vaikuttamista. Tavoite voi yhtä hyvin olla aikuisen läsnäolon tarjoaminen paikkaan, jossa sitä perinteisesti ei ole ollut. Tavoite voi myös olla hyvän keskustelukulttuurin ja mediakriittisyyden opettaminen. Vaikka keskustelussa harhauduttaisiin eri teille kuin alkuperäisessä suunnitelmassa on ollut tarkoitus, ei se välttämättä tarkoita, että keskustelu olisi epäonnistunut. Se voi palvella monia muita tarkoituksia. Esim. säästä puhumisellakin voi olla merkitys, jos se lisää viihtymistä, ja näin ollen sillekin pitää jättää tilaa. Näillä kaikilla tekijöillä voi olla merkityksensä nuorten rakentaessa itsetuntoaan ja tehdessään elämäänsä koskevia päätöksiä. (Matikainen, J. 2001 & 2008.)

Toteuttajataho ja yhteystiedot

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ryInternet- ja mobiilityön yksikön päällikkö Ilmo Jokinen, ilmo.jokinen@ehyt.fi, puh. 050 407 7188

Linkit ja lähteet

  • EHYT ry:n toiminta verkossa
  • Sosiaalisen median huoneentaulu vanhemmille
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2013. Ehkäisevän päihdetyön laatu.
  • Matikainen (2008) Verkko kasvattajana. Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta. Gaudeamus Helsinki University Press. Yliopistopaino: Helsinki.
  • Matikainen, J. (2001) Vuorovaikutus verkossa. Yliopistopainos. Palmenia kustannus: Helsinki.
  • Soikkeli ym. (2011) Se toimii sittenkin – kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. 1. painos. Helsinki: Unigrafia.

Avainsanat