Materiaali 19.09.2017

”Tulevaisuudessa digi uppoaa osaksi arkea” – Digitaalinen nuorisotyö kunnissa 2017

”Tulevaisuudessa digi uppoaa osaksi arkea” – Digitaalinen nuorisotyö kunnissa 2017 on järjestyksessään kolmas kuntien nuorisotyöntekijöiden digitaalisen median ja teknologian käyttöä kartoittava selvitys. Vuoden 2017 selvitys pureutuu edellisiä selvityksiä syvemmin digitali­saation vaikutuksiin nuorisotyössä. Selvityksessä on myös kartoitettu aiempaa laajemmin esimiesten kokemuksia digitaalisen median ja teknologian käytöstä.

Selvitys koostuu sekä määrällisestä (kysely) että laadullisesta (työpajat) aineistosta. Kyselyn otos koostuu 633 vastaajasta, joista 567 työskentelee nuorten parissa ja 130 toimii täysin tai osittain nuorisoalan esimiestehtävissä. Vastauksia tuli 192:sta Suomen 311 kunnasta. Selvityksen laadullinen osuus toteutettiin osallistavien työpajojen avulla. Työpajat toteutettiin neljällä erikokoisella paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Tulosten mukaan sekä työntekijöiden että esimiesten asenteet digitaalista nuorisotyötä kohtaan ovat myönteisiä ja nuorten digitaalisista kulttuureista ollaan kiinnostuneita. Jopa 96 % kyse­lyyn vastanneista kokee, että kunnallisen nuorisotyön tulee toimia digitaalisissa ympäristöissä. Samalla yli 70 % ilmoitti, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulee hyödyntää enemmän kasvokkaisessa kohtaamisessa.

Digitaalisen median ja teknologian käyttö on kunnallisessa nuorisotyössä ennen kaikkea älypuhelinten ja sosiaalisen median hyödyntämistä viestintään ja yhteydenpitoon. Työntekijöistä 95 % ilmoitti, että heillä on älypuhelin työkäytössään ja 81 % totesi käyttävänsä vähintään viikoittain WhatsAppin ja Messengerin kaltaisia viestipalveluja. Niin ikään Facebook on pitänyt pintansa, joskin sen suosio on hiipunut jonkin verran. Yksittäisistä palveluista eniten kasvua on tapahtunut Instagramin ja Snapchatin käytössä: 57 % työntekijöistä käyttää Instagramia nuorisotyössä vähintään viikoittain ja Snapchatia lähes neljäsosa. Myös pelien suosio on jatkanut kasvuaan. Kaiken kaikkiaan käytössä olevien sovellusten ja palvelujen kirjo on laajentunut.

Digitaaliseen mediaan ja teknologiaan liittyvät teemat näkyvät myös nuorisotyön sisällöissä. Reilusti yli puolet (56 %) työntekijöistä ilmoitti käyneensä viimeisen kolmen kuukauden aikana keskusteluja nuorten kanssa digitaalisuuteen liittyvistä teemoista. Vaikka moni työntekijä kannustaa nuoria hyödyntämään aktiivisemmin digitaalisen median ja teknologian mahdolli­suuksia, ei digitaalisuuden tavoitteellinen hyödyntäminen näy vielä kovin laajasti nuorisotyön toiminnoissa. Esimerkiksi teknologiseen värkkäämiseen, koodaamiseen, mediantuotantoon ja digitaaliseen pelaamiseen liittyvä ohjattu toiminta on edelleen melko vähäistä ja niihin liittyvissä osa-­alueissa koetaan heikompaa osaamista.

Keskeisenä haasteena digitaalisen nuorisotyön toteuttamiselle ja kehittämiselle nousi sekä työntekijöiden että esimiesten vastauksissa tavoitteiden uupuminen. Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 61 % mainitsi riittävän selkeiden tavoitteiden puuttumisen merkittävänä digi­taalista nuorisotyötä hankaloittavana tekijänä. Esimiehistä yli kolmasosa (35 %) ilmoitti, ettei organisaatiossa ole minkäänlaista digitaalista nuorisotyötä ohjaavaa suunnitelmaa tai strate­giaa. Lisäksi tavat arvioida tavoitteiden toteutumista vaihtelevat suuresti eri organisaatioissa.

Työntekijät kokevat jatkuvan kouluttautumisen ja osaamisen ylläpidon merkityksellisinä asioina. Kyselyn mukaan 74 % työntekijöistä ei koe saaneensa pohjakoulutuksestaan tarvittavia tietoja digitaalisen nuorisotyön toteuttamiseen. Valtaosa (83 %) kuitenkin kokee, että heidän henkilökohtainen osaamisensa digitaalisessa nuorisotyössä on kehittynyt viime vuosina. Osaamista kehitetään pääosin työajalla (69 %), mutta yli puolet (55 %) työntekijöistä kehittää digitaalisen nuorisotyön osaamistaan myös omalla ajallaan. Esimiehistä 42 % ilmoitti järjestäneensä työn­ tekijöille kuluneen vuoden aikana koulutusta digitaalisesta nuorisotyöstä, ja 83 % mainitsi huomioivansa digitaalisen nuorisotyön osaamisen uusien työntekijöiden rekrytoinneissa.

Esimiehistä yli puolet (52 %) ilmoittaa, ettei omassa työyhteisössä ole kerätty lainkaan suun­nittelun tueksi tietoa digitalisaation vaikutuksista. Reilu kolmannes (37 %) esimiehistä myös toteaa, ettei työyhteisössä ole kerätty koskaan tietoa nuorten digitaalisen median ja teknologian käytöstä. Noin joka kolmas esimies ilmoittaa työyhteisön tehneen yhteistyötä kuluneen vuoden aikana digitaalisessa nuorisotyössä joko muiden kuntien kanssa (34 %) tai oman kunnan sisällä opetustoimen (32 %) tai kirjaston (30 %) kanssa. Yhteistyön kautta on saatu ennen kaikkea uutta näkökulmaa ja sisällöllistä osaamista digitaaliseen nuorisotyöhön.