Blogi Suvi Tuominen 12.02.2018

Suvi Tuominen

Suvi työskentelee Verkessä vastaten muun muassa hallinnollisista kuvioista ja esimiestyöstä. Suvi on erityisen kiinnostunut tutkailemaan digitaalisen nuorisotyön vaikuttavuutta sekä teknologiakasvatuksen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Vapaa-ajalla hän nauttii monipuolisesta median kuluttamisesta sekä kissojen rapsuttelusta.

Profiiliin →

Verke digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksena

Viime aikoina on tarjoutunut monia erinomaisia tilaisuuksia pohtia digitaalisen nuorisotyön syvintä olemusta. Viime vuosia on nimittäin leimannut kaksi poikkeuksellisen isoa Verken toimintaan ja substanssiin liittyvää prosessia, joista molemmat ovat kuluneina viikkoina saavuttaneet jonkinlaisen välietapin.

Ensimmäinen iso pyörä lähti pyörimään noin kolme vuotta sitten, kun tuli tieto nuorisolain päivittämisestä ja nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusten kirjaamisesta lakiin. Pitkään oli kysymysmerkki, mitä tämä tarkoittaisi Verken kannalta. Luimme tarkasti luonnoksia uudesta nuorisolaista, valtioneuvoston asetuksesta sekä valtion nuorisopoliittisesta kehittämisohjelmasta ja kirjoitimme lausuntoja kaikissa mahdollisissa vaiheissa.

Olimme mielissämme, että tulevien nuorisoalan osaamiskeskusten toiminnalle asetettiin laissa ja asetuksessa kriteerejä, jotka linjasivat osaamiskeskusten toimintaa olematta kuitenkaan liian kahlitsevia. Otimme ilahtuneena vastaan myös valtion nuorisopoliittisen kehittämisohjelman, jossa teknologinen kehitys huomioitiin muun muassa nuorten työelämätaitoja koskien, ja digitaalinen nuorisotyö oli nostettu yhdeksi kolmesta kansainvälisen toiminnan kärjestä. Digitaalinen nuorisotyö oli listattuna myös yhtenä painopistealueena, johon nimettäisiin yksi tai useampi nuorisotyön osaamiskeskus.

Verke haki valtionapukelpoisuutta digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskukseksi ja tuli valituksi. Kaksivaiheinen hakuprosessi pakotti työyhteisömme pohtimaan Verken ydintavoitteita ja -toimintoja useaan otteeseen. Peilasimme Verken toimintaa tuoreeseen nuorisolakiin ja valtion nuorisopoliittiseen kehittämisohjelmaan ja jäsensimme toimintaamme niiden mukaisesti. Vaikka sanojen viilaaminen hakulomakkeen merkkimääriin sopiviksi vaati kärsivällisyyttä, oli se samalla myös hyödyllinen harjoitus tavoitteiden, toimenpiteiden, odotettujen tulosten ja mittareiden muotoilusta lyhyeen, mutta silti konkreettiseen muotoon.

Toinen pitkähkö prosessi käynnistyi toukokuussa 2016, kun Verkeä pyydettiin nimeämään edustaja Euroopan komission asiantuntijaryhmään. Ryhmän tehtävänä oli pohtia suosituksia digitaaliselle nuorisotyölle sekä pohjustaa digitaalisen nuorisotyön koulutusmoduuleja. Ryhmä työskenteli intensiivisesti noin 1,5 vuoden ajan, ja lopputulema julkaistiin helmikuun alussa. 20 eri maan nuorisotyön asiantuntijan kanssa työskentely auttoi ymmärtämään digitaalisen nuorisotyön erilaisia lähtökohtia ja pakotti pohtimaan myös omaa näkemystä digitaalisuuden ja nuorisotyön suhteesta.

Ryhmän merkittävin tuotos onkin mielestäni yhteisesti hyväksytty digitaalisen nuorisotyön määritelmä, jonka hiomiseen käytimme kohtuullisen paljon aikaa. Julkaisun listaamat osaamistarpeet ja hyvät käytännöt osaltaan konkretisoivat sitä, mistä digitaalisessa nuorisotyössä on kysymys. Digitaalinen nuorisotyö on käsitteenä hyvin tuore, eikä siitä ole vielä olemassa perustavanlaatuisia määritelmiä, joten tämä julkaisu tulee todella tarpeeseen. Toisaalta tiedän jo nyt, että julkaisu tulee vanhenemaan nopeasti – digiteknologia kehittyy niin rivakasti, että digitaalisen nuorisotyön määritelmää ja osaamistarpeita tulisi jo pian päivittää. Asiantuntijaryhmän määritelmä digitaaliselle nuorisotyölle kuuluu näin:

Digital youth work means proactively using or addressing digital media and technology in youth work. Digital youth work is not a youth work method – digital youth work can be included in any youth work setting (open youth work, youth information and counselling, youth clubs, detached youth work, etc.). Digital youth work has the same goals as youth work in general, and using digital media and technology in youth work should always support these goals. Digital youth work can happen in face-to-face situations as well as in online environments – or in a mixture of these two. Digital media and technology can be either a tool, an activity or a content in youth work. Digital youth work is underpinned by the same ethics, values and principles as youth work. Youth workers in this context refer to both paid and volunteer youth workers.

Asiantuntijaryhmän laatimat digitaalisen nuorisotyön toimenpidesuositukset oli tarkoitettu pohjaksi Euroopan unionin neuvoston päätelmille, jotka julkaistiin marraskuussa 2017. Tällöin puheenjohtajamaana ollut Viro ottikin asiantuntijaryhmän tekemän pohjatyön hyvin huomioon, ja laajensi päätelmissä digitaalisen nuorisotyön näkökulmaa nuorisotyön älykkääseen kehittämiseen (smart youth work). Yksinkertaistettuna: siinä missä digitaalisen nuorisotyön määritelmässä korostuu nuoren ja nuorisotyöntekijän välinen kohtaaminen, smart youth work kattaa sen lisäksi teknologian käyttämisen nuorisotyön kehittämistyössä. Smart youth work ei oikein käänny suoraan suomeksi, mutta ajatus tämän ”älynuorisotyön” takana on pohtimisen arvoinen. Ehkä tarvitsisimmekin uuden käsitteen digitaalisen nuorisotyön rinnalle kuvaamaan digitalisaation kokonaisvaltaista hyödyntämistä niin nuorisotyössä kuin sen kehittämisessäkin.

Digitaalisaation ripeälle kehitykselle on hyvin kuvaavaa, että myös siihen liittyvä terminologia muuttuu nopealla syklillä. Esimerkiksi vain pari vuotta sitten Verken nimi oli vielä Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus. Verkkonuorisotyö, verkkoperustainen nuorisotyö ja digitaalinen työote ovat termejä, joilla on kuvattu teknologian ja nuorisotyön välistä suhdetta, ja kaikille näille termeille on edelleen paikkansa. Teknologian kehittyessä sen hyödyntämisen tavat ovat kuitenkin nopeasti monipuolistuneet, joten rinnalle tarvitaan uusia termejä, ja jollain termillä on pystyttävä kuvaamaan tätä kokonaisuutta. Tällä hetkellä digitaalinen nuorisotyö on kattavin termi kokoamaan yhteen niin digitaalisen pelitoiminnan, verkkonuorisotyön, digitaalisen värkkäilyn, teknologiakasvatuksen, erilaiset nuorisotyölliset sovellukset ja niin edelleen. Emme kuitenkaan Verkessä ole lukittautuneet digitaalisen nuorisotyön käsitteeseen, vaan seuraamme valppaana teknologian kehittymistä ja muutamme suuntaamme (ja niitä termejä) sen mukaan.

Mitä tämä kaikki termien pohtiminen ja määrittely sitten tarkoittaa Verken toiminnalle? Ainakin sitä, että nyt on olemassa aiempaa vakaampi perusta, jolle toimintamme rakentuu. Digitaalisen nuorisotyön määritelmä ei ole enää meidän omasta päästä keksimämme, vaan kansainvälisen asiantuntijaryhmän hyväksymä. Valtion nuorisopoliittinen kehittämisohjelma linjaa digitaalisen nuorisotyön perimmäiseksi tavoitteeksi nuorten kasvun tukemisen medioituneessa ja alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa sekä toteaa, että digitaalinen nuorisotyö ei ole erillinen nuorisotyön menetelmä, vaan kaikkia nuorisotyön muotoja läpileikkaava teema. Tämä alleviivaa suuntaa, johon Verke on jo muutaman vuoden kulkenut: verkkonuorisotyön ohella keskitymme teknologiakasvatuksellisen toiminnan edistämiseen nuorisotoimialalla. Lisäksi niin Euroopan komission asiantuntijaryhmän työ kuin valtion nuorisopoliittinen kehittämisohjelma antavat pohjaa Verken kansainvälisen toiminnan kehittämiselle. Olemme myös luvanneet järjestää seuraavien kahden vuoden aikana vähintään yhden koulutuksen jokaisessa Suomen 19 maakunnassa, osaamiskeskuksilta kun edellytetään valtakunnallista toimintaa. Tarjoamme koulutuksia erityisesti sellaisille alueille, joilla emme ole hetkeen käyneet.

Tarkkaan hiotut tavoitteemme ja niihin liittyvät toimenpiteemme vuosille 2018-19 ovat:

Tavoite 1. Digitaalista nuorisotyötä koskeva ymmärrys ja osaaminen vahvistuu

  • Verke tuottaa, kerää ja levittää tietoa nuorisoalan digitalisaatiosta, nuorten digitaalisen teknologian käytöstä sekä digitaalisen nuorisotyön menetelmistä ja hyvistä käytännöistä.
  • Verke tarjoaa koulutusta, konsultaatiota ja tukea nuorisoalan toimijoille.
  • Verke lisää nuorisoalan oppilaitosten valmiuksia nuorisotyöntekijöiden digitaalisen osaamisen vahvistamisessa.

Tavoite 2. Rakenteet tukevat digitalisaation edistymistä nuorisoalalla

  • Verke tukee nuorisoalan organisaatioita digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä.
  • Verke edistää digitaalisen nuorisotyön vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia.
  • Verke tukee opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä muuta valtionhallintoa informaatio-ohjaustoiminnassa.

Tavoite 3. Nuorisoalalla syntyy digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntäviä innovaatioita

  • Verke edistää nuorisoalan innovaatiotoimintaa yhteistyöverkostoissa ja kehittämiskumppanuuksilla.
  • Verke osallistuu digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Tarkemmat toimenpiteet vuodelle 2018 voi lukea toimintasuunnitelmastamme. Toimimme digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksena vähintäänkin nykyisen valtion nuorisopoliittisen kehittämisohjelman kauden ajan eli vuoden 2019 loppuun asti. Digitaalinen nuorisotyö kehittyy tällä hetkellä niin huimaa vauhtia ja kysyntä Verken palveluille on niin suurta, että uskon vakaasti tarpeen digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskukselle säilyvän vähintään seuraavankin nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nelivuotiskauden ajan. Viimeistään siinä vaiheessa onkin taas aika tarkistaa Verken suuntaa – ja sitä digitaalisen nuorisotyön käsitettä.

 

PS: Jos verkkonuorisotyön / digitaalisen nuorisotyön historia kiinnostaa enemmänkin, tässä lukuvinkki: Teoksessa Kenen nuorisotyö? (toim. Hoikkala ja Kuivakangas 2017) on digitaalisen nuorisotyön historiasta ja tulevaisuudennäkymistä kertova artikkeli ”Minne menet, digitaalinen nuorisotyö?” (Lauha, Tuominen, Merikivi, Timonen) sivuilla 218-228.

Digitaalinen nuorisotyö kiinnostaa Euroopassa

Suvi Tuominen / 25.10.2016

Hur används digitala medier i ungdomsarbetet on tio år?

Suvi Tuominen / 15.06.2015

How will youth work use the digital media in ten years’ time?

Suvi Tuominen / 15.06.2015
Lisää blogeja →

Suvi Tuominen