Blogi Noora Lehtonen 13.06.2019

Noora Lehtonen

Olen kognitiotieteen maisterivaiheen opiskelija, psykologian kandidaatiksi (B.Sc) valmistuin Wienissä. Työskentelen tutkimusvustajana Moralities of Intelligent Machines -tutkimusprojektissa, ja minua kiinnostaa ihmisten suhtautuminen digitalisaatioon. Gradussani keskityn ystävyystutkimukseen. Kevään 2019 vietin Verkellä kuntakyselyn analyysien parissa.

Profiiliin →

Teknologiakasvatuksella digitaidot haltuun – digiosaaminen kehittyy samalla sekä nuorilla että nuorisotyöntekijöillä

Verken maaliskuussa 2019 toteutetun kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiota käsittelevän kuntakyselyn tulokset ovat nyt julki. Minulla oli ilo olla mukana matkalla ja vastata tulosten analyyseista. Kiitos siis kaikille 1250:lle kyselyyn vastanneelle! Teidän avullanne saavutimme edustavan joukon nuorisotyön ammattilaisia ympäri maan.

Kyselyllä kartoitettiin nuorisotyössä käytössä olevia digitaalisia palveluita ja toimintoja sekä työyhteisöjen käytäntöjä. Olimme kiinnostuneita vastaajien digitalisaatioon ja digitaaliseen nuorisotyöhön suhtautumisen lisäksi työyhteisöjen ilmapiiristä ja kehittämisestä. Kyselyssä vastaajat pääsivät myös arvioimaan digiosaamistaan eri vinkkeleistä.

Digitaalisten toimintojen hyödyntäminen nuorisotyössä voi olla hyvin monenlaista: yhteydenpitoa nuoriin somen kautta (tätä vastasi toteuttavansa jopa 91 % vastaajista), digitaalisen median hyödyntämistä nuorten ryhmäyttämisessä (25 %) tai vaikkapa digitaaliseen pelaamiseen liittyvää ohjattua toimintaa (19 %).

Nuorisotyön keskeinen tehtävä nuorten digitaalisen osaamisen vahvistaminen

Nuorten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja osaamisen kannalta yhteiskunnan digitalisaation huomioiminen olisi tärkeää myös nuorisotyössä. Meidän kaikkien on osana yhteiskuntaa harjoitettava digitaalista lukutaitoa ja ymmärrettävä digitalisaation vaikutuksia ja erilaisten teknologioiden roolia elämässämme.

Jopa joka toinen kyselyyn vastannut nuorisotyöntekijä piti nuorten digitaalisen osaamisen vahvistamista yhtenä nuorisotyön keskeisimmistä tehtävistä. Toisaalta vastaajista joka kolmannen oli vaikea hahmottaa digitaalisen nuorisotyön hyötyä. Lähes kaikki (95 %) vastasivat haluavansa pysyä kartalla digitalisaation ja teknologian kehityksestä. Nuorisotyöntekijöiden suhtautuminen nuorisotyön digitalisaatiota kohtaan näyttää otolliselta maaperältä nuorten teknologiaosaamista ajatellen.

Nuorisotyöntekijöiden oma digitaalinen osaaminen ei tästä näkökulmasta ole merkityksellistä esimerkiksi ainoastaan nuorten tavoittamiselle digitaalisuutta hyödyntäen, vaan oma osaaminen antaa pohjaa ohjaukselle ja keskusteluille nuorten kanssa. Millaisia mahdollisuuksia some tarjoaa nuorelle, entä mitä haasteita? Kuinka suhtautua kehittyviin teknologioihin? Mitä kaikkea tekoäly tuo tullessaan? Entä millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan?

Kun tarkastellaan digitaalista osaamista, niin lähes 90 % vastasi ymmärtävänsä mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia digitalisaatiolla on. Kolmannes koki tuntevansa uusia digitalisaatioon liittyviä teknologioita ja puolet olevansa hyvin perillä nuorten digitaalisista kulttuureista ja verkkokäyttäytymisestä. Nuorisotyöllisistä taidoista erityisesti nuorten kriittisen media- ja informaatiolukutaidon (77 %) ja nuorten verkkovuorovaikutustaitojen vahvistaminen (61 %) sekä mobiililaitteiden hyödyntäminen nuorisotyössä (63 %) olivat vahvan osaamisen alueita. Nuorten digitaalisen luovuuden ja itseilmaisun vahvistamisessakin lähes puolet koki osaamisensa hyväksi, samoin kuin oman teknisen osaamisensa.

Teknologiakasvatus nuorisotyön toiminnoissa

Vain neljännes kyselyyn vastanneista nuorisotyöntekijöistä koki olevansa hyvä nuorten teknologiataitojen vahvistamisessa. Tämä on hieman yllättävää edellä olevien vahvojen osaamisalueiden valossa. Mitä siis tarkoitamme puhuessamme teknologiakasvatuksesta? Miten vuoden 2019 nuorisotyössä tuetaan nuorten luovuutta ja teknologisia taitoja teknologiakasvatuksellisella toiminnalla?

Kyselystä selvisi, että lähes 80 % oli keskustellut nuorten kanssa digitaalisuuteen liittyvistä teemoista ja 40 % selvitellyt nuorten keskinäiseen somevuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Reilu neljännes oli kannustanut nuoria omaehtoiseen sisällöntuotantoon. Vastaajista 8 % oli järjestänyt nuorten digitaalista osaamista tai mediataitoja edistävää kerhotoimintaa tai tarjonnut mahdollisuuden teknologiseen värkkäilyyn, eli maker-toimintaan tai koodaamisen harjoitteluun. Päätin katsoa tarkemmin tuloksia niiden vastaajien osalta, jotka toteuttavat teknologiakasvatusta tarjoamalla nuorille mahdollisuuden maker-toimintaan tai koodaamiseen toiminnassaan.

Teknologiakasvatuksellista toimintaa nuorille järjestäneet nuorisotyöntekijät olivat hieman nuorempia ja työskentelivät useammin suuressa kunnassa kuin muut kyselyyn vastanneet nuorisotyöntekijät. Työmuotona heillä oli useammin kulttuurinen nuorisotyö ja verkkonuorisotyö. Hieman yllättäen teknologiakasvatuksellista toimintaa järjestävät vastaajat tekivät useammin myös nuorten työpajatoimintaa. Yllättäen sen vuoksi, että kaikkien vastaajien tasolla työpajatoimintaa tekevät vastaajat kertoivat toteuttavansa työssään vähemmän digitaalisia toimintoja. Näyttäisi siltä, että työpajatoiminnassa on joiltain osin ja alueittain otettu koppia nuorten teknologiataitojen vahvistamisesta, mikä on positiivinen viesti nuorten työelämätaitoja ajatellen.

Nuorille teknologiakasvatuksellista toimintaa järjestäneet vastaajat olivat hyödyntäneet laajemmin digitaalisia toimintoja. He olivat muita vastaajia useammin paitsi tarjonneet nuorille käyttöön välineistöä, mutta myös kannustaneet nuoria omaehtoiseen sisällöntuotantoon, kuten vloggaamiseen tai bloggaamiseen. He olivat myös kannustaneet nuoria osallistumaan tapahtumien tai palveluiden markkinointiin ja järjestäneet pelaamiseen liittyvää ohjattua toimintaa. Nuorille järjestettiin myös muita useammin digitaalista osaamista tai mediataitoja edistävää kerhotoimintaa ja nuorilla oli mahdollisuus toimia kerho-ohjaajina toisille nuorille digitoiminnassa.

Teknologiakasvatus ja digiosaaminen

Vahvemmat teknologiataidot näkyivät osaamisen itsearvioissa, sillä uudet teknologiat olivat teknologiakasvatusta toteuttavilla tutumpia ja tekninen osaaminen sekä ohjelmointitaidot olivat vahvemmat. Tämä näkyi myös nuorisotyöllisessä digiosaamisessa. He kokivat taitonsa esimerkiksi nuorten digitaalisen luovuuden ja itseilmaisun, kriittisen media- ja informaatiolukutaidon sekä nuorten teknologiataitojen vahvistamisessa paremmiksi kuin muut kyselyyn vastanneet nuorisotyöntekijät. Heidän kokemuksensa mahdollisuudesta vaikuttaa työyhteisön digitaalisen nuorisotyön kehittymiseen olivat lisäksi muita vastaajia positiivisemmat. Toisaalta he kuitenkin tunnistivat muita useammin haasteeksi työlleen sen, ettei työyhteisö kannusta digitaalisuuden hyödyntämiseen. Teknologiakasvatuksen järjestäminen näkyi myös kouluttautumisessa, sillä huomattavasti suurempi osa teknologiakasvatuksellista toimintaa järjestäneistä vastaajista oli osallistunut edellisen vuoden aikana digitalisaatiota käsittelevään koulutukseen (58 %) verrattuna muihin (38 %) kyselyn vastaajiin.

Teknologiakasvatuksellisen toiminnan näkökulmasta digitaalisen nuorisotyön hyödyt näyttäytyivätkin hyvin moninaisina:

”Tehdään nuorten kanssa asioita, jotka heitä kiinnostaa. Etenkin digipelaaminen on tällä hetkellä niin mahtava tapa ottaa kontaktia nuoriin. Some ja teknologiakasvatus ovat myös olennaisia nuorten tulevaisuutta silmällä pitäen.”

”Jotta mielenkiinto säilyy käsitöihin, olisi syytä pohtia tarvetta modernisoida tekniikoita. Ei poista perustaitojen harjoittelua ja lisää töiden monipuolisuutta.”

”Mahdollistaa nuorten työllistymisen paremmin kun digiosaaminen kohdentuu hyödylliseen toimintaan. Digitaalisuus on asia, joka näkyy työssäni siten, että sen ympärille kokoonnutaan tekemään yhdessä muiden kanssa. Se tuo siis olennaisesti lisäarvoa työlleni. Se ei ole vain väline, vaan myös osa tekemisen syvempiä rakenteita.”

Teknologiakasvatuksellista toimintaa työssään toteuttavat vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissaan monipuolisesti osaamistarpeistaan. Toiset kaipasivat tietoa ja ymmärrystä uusista digitaalisista ilmiöistä ja teknologioista, kuten lohkoketjuista, robotiikasta ja VR:stä. Koodaamisen oppiminen selvästi kiinnosti ja moni kaipasi modernia lähestymistapaa käsitöihin. Vastauksissa nousi esille kiinnostus esimerkiksi 3D-mallinnuksen, -printtauksen ja laserleikkauksen opetteluun.

Digitaalisen luovuuden ja itseilmaisun mahdollisuudet nuorisotyössä tulivat esille sisällöntuottoa koskevissa osaamistarpeissa, kuten videokuvaamisessa, animaatioissa ja blogeissa. Myös ryhmätyöskentelyssä haluttiin hyödyntää digitaalisuutta ja samalla kaivattiin hyviä käytäntöjä esimerkiksi digitaalisen pelaamisen vetämisestä ja valmennuksesta.

Teknologiakasvatus tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa vastaajat halusivat käyttää uusia digitaalisia teknologioita paremmin hyödykseen nuorisotyössä ja saada digitaalisuuden sujuvammin osaksi päivittäistä työtään. Eräs vastaajista kuvasi tätä hybridiympäristönä, jossa perinteinen ja digitaalinen nuorisotyö toimii käsi kädessä. Toiset eivät niinkään haikailleet uusia taitoja, vaan kaipasivat enemmän tukea työympäristöltään nykyisten digitaalisten toimintojen suhteen. Toiveena mainittiin myös nuorten saaminen mukaan vaikuttamaan digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien kautta.

Lähes joka neljäs teknologiakasvatuksellista toimintaa työssään toteuttanut vastaaja koki haasteeksi sen, ettei työyhteisö kannusta digitaalisuuden hyödyntämiseen nuorisotyössä. Eräs vastaaja toi esille kysymyksen, kuinka saada esimiehet kiinnostumaan teknologioista. Kuinka työyhteisö voisi tukea paremmin teknologiakasvatuksellista toimintaa?

Samalla on syytä huomata, että kaikista vastaajista kaksi kolmesta vastasi, että työyhteisössä ollaan valmiita kokeilemaan uusia digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja ja palveluita. Lähes yhtä moni koki, että työyhteisössä kannustetaan digitaalisen osaamisen kehittämiseen ja että työyhteisössä on kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri digitaalisen nuorisotyön suhteen. Aika hyviä lukuja analyysin tehneen silmin.

Jos kiinnostuit tuloksista tarkemmin, käy lukemassa kyselyn tuloksista tehty raportti!

Noora Lehtonen