Blogi Veera Värtinen 08.05.2019

Veera Värtinen

Veera työskentelee Verkellä suunnittelijana ja vastaa Verken viestinnästä. Hän päivittää muun muassa sosiaalisen median kanavia, tekee sisällöntuotantoa, koordinoi Verken blogia, kirjoittaa uutisia ja tiedotteita sekä hoitaa tapahtumaviestintää. Veera on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi (VTM) ja tutkinut gradussaan sosiaalista mediaa ja kulutusta.

Profiiliin →

Sosiaalisen median mainosmaailma – tunnetko sinä millaista mainossisältöä Instagramissa on?

Sosiaalinen media on tullut ihmisten arkeen jäädäkseen. Se on paikka, jossa vietämme aikaa useita tunteja päivässä. Monet esimerkiksi avaavat sosiaalisen median sovellukset heti ensimmäiseksi herättyään ja päivän päätteeksi selaavat somekanavat läpi ennen nukkumaanmenoa. Some siis rytmittää ihmisten arkea ja on monille tärkeä osa arkielämää. Koska ihmiset ovat päivästään niin suuren osan mobiilissa ja verkossa, on luonnollista, että myös mainokset ovat rantautuneet katukuvasta, televisioista ja sanomalehdistä sosiaaliseen mediaan ja internetiin.

Sosiaalisessa mediassa näkyvä sisältö on hyvin monipuolista, joten siellä esiintyviä mainoksiakin on moneen lähtöön. Olen tutkinut somen mainosmaailmaa ja nuorten aikuisten suhtautumista sosiaalisen median mainoksiin pro gradu -tutkimuksessani. Gradussani haastattelin 18–23-vuotiaita nuoria naisia heidän kulutustottumuksistaan ja suhtautumisestaan sosiaalisessa mediassa esiintyviin mainoksiin ja sisältöihin. Nuoret aikuiset kertoivat haastatteluissa saavansa inspiraatiota somen sisällöistä ja samalla he kokivat, että sisällöistä tulee otettua vaikutteita myös omaan tyyliin ja pukeutumiseen.

Monelle yritykselle some on loistava kenttä saada oma tuote tai palvelu näkyviin ja kohdentaa sitä halutulle yleisölle. Helppouden lisäksi sosiaalisessa mediassa mainostaminen on paljon halvempaa kuin esimerkiksi printtimainonta. Tämän vuoksi mainoksiin törmääkin melko useasti sosiaalisessa mediassa.

Tutkielmassani keskityin tarkastelemaan erityisesti Instagramin mainosmaailmaa. Instagramissa mainokset voidaan karkeasti jakaa 1) ostettuihin mainoksiin ja 2) vaikuttajamarkkinointiin. Ostetut mainokset näkyvät käyttäjälle hänen feedissään tai esimerkiksi sivuston sivubannerissa. Ostettujen mainoksien mainossisällöt ovat usein kohdistettu käyttäjän kiinnostuksen kohteiden ja selaushistorian mukaan. Oletko joskus esimerkiksi etsinyt halpoja lentoja, sen jälkeen avannut Facebookin ja kyseisen matkakohteen lentotarjoukset ovat ilmestyneet sivubanneriin? Niinpä! Varmasti jokainen Facebookin käyttäjä on kokenut vastaavaa.

Toinen Instagramin mainonnan muoto, vaikuttajamarkkinointi tai sisältömarkkinointi, on puolestaan niin kutsuttua “sisältöön upotettua” mainontaa. Tuttavallisemmin sitä voisi kutsua tuotesijoitteluksi tai suositteluksi. Vaikuttajamarkkinoinnissa somen seuratuimmat käyttäjät, eli somevaikuttajat, mainostavat yritysten tuotteita ja/tai palveluja omissa kuvissaan. Vaikuttajamarkkinointi on siis syntynyt suosittujen somekäyttäjien ympärille.

Sosiaalisessa mediassa suositut sometähdet pystyvät luomaan seuraajien kanssa syviäkin sidoksia avaamalla omaa arkea ja viestiominaisuuksien myötä seuraajilla on mahdollisuus kommunikoida somettajien kanssa. Sidoksen myötä vaikuttajilla on nimensä mukaisesti vaikutusvaltaa seuraajiinsa ja siten heidän sometilinsä ovatkin oivallisia mainospaikkoja yrityksille. Oletkin saattanut kuulla viime vuosina puhetta vaikuttajista ja influencereista. He ovat niitä, joilla on paljon seuraajia somen kanavissa ja siten vaikutusvaltaa laajempaan ihmisjoukkoon. Monet yritykset tekevät yhteistyötä  vain niiden somettajien kanssa, joilla on kymmeniä tai satojatuhansia seuraajia. Viime aikoina on kuitenkin ruvettu puhumaan myös mikrovaikuttajista, jolloin seuraajamäärän ei tarvitse olla niin suuri, vaan tärkeämpää on löytää somettaja, jonka yleisö on yritykselle sopivin.

Somemainonnan yleistyttyä on siellä esiintyvälle mainonnalle luotu myös omat linjaukset ja ohjeet kuluttaja-asiamiehen toimesta. Somevaikuttajien tulee Suomessa merkitä mainossisältö selkeästi mainokseksi. Merkintää varten Instagram on luonut oman ominaisuuden, jota suosituimmat somevaikuttajat voi käyttää. Tällöin merkintä mainoksesta tulee pienellä tekstillä kuvan yläpuolelle käyttäjänimen alle ja siinä lukee ”Maksettu kumppanuus käyttäjän XX kanssa”. Tämän lisäksi mainos tulee merkitä mainokseksi kuvatekstin alussa. Kuvateksti voi silloin alkaa esimerkiksi Mainos tai ”Kaupallisessa yhteistyössä” tekstillä. Yhteistyötä saatetaan monesti korostaa myös hashtageilla, eli aihetunnisteilla, jolloin kuvatekstin lopusta voi bongata esimerkiksi tunnisteet #ad #yhteistyö tai #collaboration. Pelkkä hashtag ei kuitenkaan ole riittävä merkintä mainoksesta. Aloittelevia somettajia kannattaakin opastaa tutustumaan yhteistyömerkintöihin. Voit lukea aiheesta lisää Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Vaikuttajamarkkinoinnin yleistymistä on helppo ymmärtää. Uutta tuotetta ostaessasi kumpaa sinä kuuntelisit mielummin? Sisarukselta tuntuvaa samanikäistä ja samassa maassa asuvaa henkilöä vai lehden sivuilla näkyvää Hollywood-mallia? Moni nuori kokee somevaikuttajat läheisiksi ja heidän kanssaan syntyy kaverillinen suhde, jolloin heidän mielipiteitään ja suosituksiaan myös kuunnellaan. Nuoret, erityisesti Z-sukupolvi, kuuntelee muutoinkin paljon enemmän kavereita ja tuttavia kuin auktoriteettiasemassa olevia. Suomalaisen kyselyn mukaan monelle nuorelle tärkein idoli ei olekaan enää perinteisesti laulaja tai urheilija, vaan sometähti, kuten esimerkiksi tubettaja.

Tunnistatko sinä milloin kyseessä on vaikuttajamarkkinointi? Osaatko kertoa nuorelle kuinka sisällön voi tunnistaa mainokseksi somessa?

On tärkeää oppia tunnistamaan sosiaalisessa mediassa esiintyviä mainoksia ja tiedostaa millä tavoin sosiaalisessa mediassa meihin voidaan vaikuttaa. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa esimerkiksi löydettiin vahvoja yhteyksiä sosiaalisen median käytön ja vegaaniruoan yleistymisen välillä. Sosiaalisen median voidaan siis sanoa jo vaikuttavan meidän kulutuskäyttäytymiseen ja siellä näkyvät trendit ja ilmiöt ennustavat esimerkiksi kulutustapojen muutoksia.

Oletko sinä keskustellut aiheesta nuorten kanssa? Ovatko nuoret kertoneet miten he suhtautuvat sosiaalisen median mainoksiin? Tutkija Don Tapscott (2010) on kirjoittanut kuinka nettisukupolvi tunnistaa mainokset vanhempia ikäluokkia nopeammin, sillä he ovat eri tavalla tottuneet niihin. Mainoksia siis tunnistetaan sukupolvittain hieman eri tavalla. Tähän vaikuttaa varmasti myös mediakasvatus ja jokaisen medialukutaidot.

Kannustankin rohkeasti avaamaan Instagramin ja selaamaan seuratuimpien somevaikuttajien sisältöjä ja siellä esiintyvää mainontaa, jotta se tulee sinulle tutuksi.

Jos sinulla jäi kysyttävää, laita sähköpostia: veera@verke.org!

Kuviteltu yhteisöllisyys ja "social proof" vaikuttavat kulutukseemme – miten sosiaalisessa mediassa voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä?

Veera Värtinen / 04.09.2019

Lukuvinkkejä kesäpäiville osa III – mediakasvatus

Veera Värtinen / 31.07.2019

Lukuvinkkejä kesäpäiville osa II – digitalisaatio ja sosiaalinen media

Veera Värtinen / 24.07.2019
Lisää blogeja →

Veera Värtinen