Nuortennetti.fi, jonka parissa me molemmat kirjoittajat osittain työskentelemme, on nimensä mukaisesti nettisivusto nuorille. Nuortennetti kattaa nettisivun lisäksi myös omat somekanavat. Nuortennetti tavoittaa kuukausittain suuren määrän nuoria, jotka etsivät tietoa ja tekemistä netistä. Sivuillamme käy 50 000–60 000 kävijää kuukausittain ja viime keväänä kävijämäärät olivat yli 70 000/kk. Pienoinen lasku kävijämäärissä tänä syksynä on johtunut esimerkiksi teknisistä haasteista, joiden vuoksi Nuortennetti on ollut kaatuneena moneen otteeseen.
Nuortennetistä löytää esimerkiksi aikuisten kirjoittamia tietotekstejä ja tehtäviä erilaisista teemoista, kuten esimerkiksi koulu ja työ, media, ihmissuhteet, seksuaalisuus ja kiusaaminen. Nuorilla on mahdollisuus osallistua itse Nuortennetin tekemiseen tuottamalla sisältöä sivuille yksittäisinä mediatuotoksina tai lähtemällä mukaan vapaaehtoiseksi Nuortennetin toimittajaksi. Näiden vaihtoehtojen lisäksi Nuortennetti tarjoaa keskustelupalstan ja ryhmächatin vertaistukeen sekä Lasten ja nuorten puhelimen, chatin ja kirjepalvelun yksilötukeen nuoruutta koskevissa kysymyksissä ja tilanteissa.
Nuortennetillä on kuitenkin eräs hämmentävä piirre. Emme suinkaan taistele kävijöistä toisten palveluiden, vaan oman keskustelupalstamme kanssa. Tämä piirre johtuu siitä, että suuri osa kävijöistä päätyy Googlen kautta suoraan keskustelupalstallemme, lukee ja kirjoittaa viestejä ja sen jälkeen poistuu sivustolta käymättä lainkaan Nuortennetin muiden sisältöjen parissa. Tämän ongelman taklaamiseen olemme seuraavaksi tarttumassa strategiamme mukaisesti.
SomeCampilla etsimässä ratkaisua
Kiinnostuimme Verken SomeCampista lähtökohtaisesti siksi, että halusimme löytää ideoita ja jopa mahdollisen ratkaisun haasteeseemme Nuortennetin osalta. Päätimme osallistua nuorisotyöllinen botti ja sosiaalisen median kampanja nuorille -ryhmiin, jotta saisimme kahden osallistujan voimin suurimman mahdollisen hyödyn. Tausta-ajatuksena Nuortennettiin mahdollisen botin rakentaminen tulevaisuudessa sekä sosiaalisen median hyödyntäminen Nuortennetin mainostamisessa.
Mikä on sitten SomeCampin tarkoitus? Miksi sinne pitäisi mennä? Jokainen varmasti joutuu perustelemaan menoaan omalle esihenkilölle, työkaverille tai vähintään itselleen, miksi käyttäisin työaikaa tällaiseen? Meillä nousi seuraavia ajatuksia SomeCampin tavoitteista:
- Kehittää työntekijöitä ammatillisesti
- Tutustua uusiin nuorisotoimijoihin ja verkostoitua heidän kanssaan
- Löytää uusia toimintamalleja omaan työhön
- Kehittää omaa työtään
- Saada uutta virtaa omaan työhön
Ajattelimme löytävämme uusia toimintamalleja ja verkostoituvamme sekä saada uusia näkökulmia katsoa omaa työtä. Jälkeenpäin koemme enemmän tehneemme aivotyötä oman työn suhteen kuin mitään edellä mainittuja. Puheenvuorot Campissa eivät suoranaisesti kaikki liittyneet työhömme emmekä kokeneet saavamme niistä irti kovinkaan paljoa. Kuitenkin jälkeenpäin huomaamme niiden antaneen tilaa aivoihin uusille ajatuksille ja oman työn kehittämiseen.
Ryhmätöiden lähtökohdat
Nuorisotyöllinen botti -ryhmässä tarkoituksena oli nimensä mukaisesti rakentaa botti ohjaamaan nuorta oikean tiedon äärelle ja palvelussa eteenpäin. Meillä on ollut Nuortennetissä haaveena löytää ratkaisu, joka auttaisi nuorta liikkumaan sivustolla ja löytämään juuri sen tiedon mitä hän etsii, ja myös jotain sellaista mitä ei ehkä itse osaisi edes etsiä. Tällä hetkellä botti tuntuu sellaiselta ratkaisulta, joka voisi vastata meidän toiveisiimme ja oli todella mielenkiintoista päästä mukaan rakentamaan bottia.
Botin rakentamiseen saatiin valmis aineisto Koordinaatin Nuortenelämä.fi-palvelusta. Koordinaatti oli kerännyt nuorten esittämiä kysymyksiä ja ammattilaisten vastauksia kysymyksiin ihmissuhteet-teemasta. Kysymykset ja vastaukset työstettiin pienemmissä ryhmissä botille syötettäväksi aineistoksi. Materiaalista purettiin auki muun muassa mitä nuori oikeastaan viestissä kysyy, mikä on ammattilaisen vastauksen ydin ja millä muilla tavoin nuori voisi kysyä samaa asiaa botilta. Nuorisotyöllinen botti rakennetaan IBM:n kehittämän tekoälyn, Watsonin, päälle.
Somekampanjan ryhmässä puolestaan tuli aluksi selvittää nuorten ajatuksia vaikuttamisesta ja sen perusteella lähteä pohtimaan itse kampanjaa. Käytimme pienryhmässä monipuolisesti eri menetelmiä ja tutkimme esimerkiksi keskustelupalstoja aiheesta, haastattelimme 15 nuorta ja teimme gallupin, johon vastasi yli 100 nuorta. Tämän perusteella huomasimme, että nuoret kokevat vaikuttamisen mahdollisuudet melko vieraiksi ja että kiusaamiseen vaikuttaminen nousi esille useamman kerran. Tarkoituksellisesti pidimme teeman hyvin laajana, jotta emme itse vaikuttaisi nuorten vastauksiin.
Näistä kokemuksista saimme ainakin varmuutta sille, että teemme Nuortennetissä usein oikeita ratkaisuja, kun otamme nuoret mukaan suunnitteluun jo hyvin alkuvaiheessa tai monet asiat lähtevät heidän aloitteestaan liikkeelle.
Eettisiä valintoja ryhmätöiden edetessä
Botin rakentaminen oli täysin uutta, joten työskentelytapojen löytämisessä meni hetki. Näin mekaaninen työskentely eroaa muutenkin niin paljon mediakasvattajan työarjesta, mutta toisaalta hyvin samanlaisia eettisiä pohdintoja me käymme Nuortennetin puolella. Jos rakentaisin bottia hyvin teknisestä näkökulmasta, työskentely olisi hyvin mekaanista ja mahdollisesti nopeaakin, mutta nuorisotyön silmin tarkasteltuna botin rakentaminen ei ollutkaan niin yksinkertaista. Yksinkertaisetkin kysymys-vastaus –parit pistivät pohtimaan voinko tiivistää asian vai jääkö jotain olennaista ulkopuolelle, joka vaikuttaa botin toimintaan? Entä jos eteen tulee tilanne, jota en ole huomioinut vastausten ja asiasanojen määrittelyssä? Voiko botti neuvoa väärin?
Yksi hankalimmista tilanteista oli nuoren kysymys opettajaan ihastumisesta ja olisiko mahdolliselle suhteelle jotain esteitä. Kysyjä oli 18-vuotias, joka ymmärrettävästi vaikuttaa siihen, miten ammattilainen on vastannut kysymykseen. Mitä, jos alaikäinen oppilas kysyisi samaa asiaa? Voisiko täysi-ikäiselle tarkoitettu vastaus lipsahtaa hänelle? Välillä tuntui mahdottomalta ajatukselta antaa IBM Watsonille valta vastata nuorelle, mutta samalla ajatus tuntui myös lohdulliselta: minulla on jotain sellaista, mitä tekoäly tarvitsee toimiakseen eettisesti.
Eettisesti ja reilusti toimiminen tuli esille myös somekampanjaa tehdessä. Somekampanjasuunnittelun edetessä teimme päätöksen tehdä muutaman esimerkkivideon. Videoihin tarvitsimme lahjakasta piirtäjää ja mieleeni tuli nuori vapaaehtoisemme, jonka piirustustaidot ovat huikeat. Kummempia pohtimatta otin yhteyttä häneen ja kysyin voisiko hän piirtää meille esimerkkikuvat muutamasta ideasta. Nuori otti homman vastaan ja päivässä minulla oli laadukkaat time-lapse -videot olemassa. Tässä vaiheessa kuitenkin tajusin, että koska kyseessä on vain esimerkkivideot, voi olla, että nämä videot eivät koskaan näe päivänvaloa suuren yleisön edessä. Tässä kohtasin eettisen ongelman. Olinko toiminut reilusti? Oliko nuori päässyt osalliseksi vai minä vain helpommalla, kun joku teki puolestani työn? Tiedän, etten siihen itse olisi kyennyt piirustustaidoillani, mutta silti. Teinkö oikein?
Tässä kohtaa suuret kiitokset Milla panoksestasi, jaamme videot ainakin Nuortennetissä!
Mitä jäimme kaipaamaan?
Camp järjestettiin aiemmista vuosista poiketen kokonaan verkon välityksellä. Zoomissa tulikin istuttua niin ryhmätyöskentelyhetkissä kuin Campin huipentavilla intensiivipäivillä. Koulutusten parasta antia on yleensä ohjelman lisäksi kaikki kohtaamiset muiden osallistujien kanssa. Tutustumista ja verkostoitumista olisimme kaivanneet lisää toteutukseen. Intensiivipäivillä taukoja oli mahdollista viettää muiden osallistujien kanssa Zoomin Breakout roomeissa, mutta ruutuähkyn takia pienet tauot ilman ruutua tulivat tarpeeseen. Opimme, miten tärkeää on kirjoittaa verkkototeutuksen käsikirjoitukseen mukaan tutustumista ja “jään rikkomista”, jolloin ryhmätyöskentelykin lähtee sujumaan helpommin ja kynnys osallistua on matalampi.
Haasteita osallistumiseen toi myös täysi kalenteri. Säännöllisten ryhmätapaamisten lisäksi tehtävää jäi tapaamisten ulkopuolelle, joille oli todella vaikea löytää aikaa. Haasteensa toi osallistujien erilaiset työajat. Talotyötä tekevä työskentelee usein iltaisin ja viikonloppuisin, kun suunnittelija työskentelee virka-aikaan. Yhteistä aikaa olisi voinut varata työskentelylle enemmän etukäteen. Sirpalemaiset hetket siellä täällä eivät riittäneet tehtävien tekoon.
Lähtökohdat yhteisiin keskusteluihin intensiivipäivillä olivat hyvin erilaiset eri osallistujilla. Organisaatiomme ja työnkuvamme ovat toisistaan poikkeavat ja esimerkiksi ihmisten osallistumismahdollisuudet oman työn suunnitteluun olivat todella erilaiset. Tämä aiheutti sen, että kaikki eivät pystyneet osallistumaan suunnitelmallisuudesta puhumiseen. Ajatus siitä, että en osaa kommentoida mitään, oli välillä vahva, kun oma työarki on hyvin erilaista osallistujien välillä.
Kotiinviemisiä
Jos intensiivipäivillä ihmisten erilaiset lähtökohdat aiheuttivat haasteita, niin ryhmätöitä tehdessä asia oli täysin päinvastoin. Erilaiset työnkuvat mahdollistivat pohdinnan monesta eri lähtökohdasta ja toivat ryhmätöihin monipuolisuutta, ajatusta paikallisesta ja valtakunnallisesta toiminnasta sekä konkreettisia työkaluja tehdä ryhmätyötä.
Pieni, mutta lämpöinen ele oli myös Verken lähettämä tee/kahvi -paketti, jonka saimme postitse tuomaan pitkiin seminaaripäiviin energiaa ja virkistämään mieltä ja kehoa. Tämä “suunnitelmallisuuden henkilökohtainen terävöittämisväline ja elintärkeä polttoaine” toi muiston kasvokkaisista kohtaamisista tällaisissa tilaisuuksissa.
Tärkeimpänä kotiinviemisenä SomeCampilta viemme mukanamme selkiytyneet ajatukset omaan työhön liittyen. Niin sanottu turha työ, joka ei suoranaisesti edistä omaa työtä, antaa tilaa uusille ideoille ja luo pohjaa pohdinnan jatkamiselle. Jäämme pohtimaan voiko osallisuuden mahdollistaminen kääntyä meitä vastaan vai löydämmekö ratkaisut haasteisiin, jotta osallisuus pysyy edelleen toimintamme vahvuutena.
