Nuorisotyö siirtyi verkkoon kertarysäyksellä

Koronaviruksen vaikutukset näkyvät nyt radikaalisti kaikkialla maailmassa ja Suomessa. Huoli ihmisten terveydestä ja tartunnan leviämisestä on juuri nyt päällimmäisenä, mutta nuorisotyön ammattilaisina kannamme myös erityistä huolta nuorten hyvinvoinnista tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Nuorisotyötä on usein kutsuttu ketteräksi toimialaksi. Mutta kuinka ketteränä nuorisotyö onkaan näyttäytynyt viimeisen parin viikon aikana?

Suomen hallitus ilmoitti 12.3.2020 ensimmäisistä rajoitustoimista, joilla pyrittiin estämään koronaviruksen leviäminen maassa. Hallitus muun muassa suositteli, että harrastustoimintaan osallistumista rajoitettaisiin. Rajoitustoimien jälkeen nuorisotoimialalla alkoi kiivas pohdinta siitä, miten nuorisotyön palveluja ja toimintoja tullaan seuraavina viikkoina järjestämään. Osa toimijoista ryhtyi saman tien siirtämään toimintojaan kokonaan verkkoon, osa puolestaan halusi odotella seuraavaan viikkoon hallituksen päätöstä poikkeuslakien käyttöönotosta. Seuraavan viikon alussa oli lopulta selvää, että kaikki nuorisotalot sulkeutuvat ja toimintoja siirretään verkkoympäristöihin.

Nuorisotyöllä pitkä kokemus verkkotyöstä ja -toiminnasta

Vaikka viime viikkojen kehityskulut ovat olleet nopeita ja dramaattisia, ei nuorisotyö ole onneksi joutunut rakentamaan toimintaansa nollasta. Suomalaisella nuorisotyöllä on moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen pitkä historia internetin ja sosiaalisen median hyödyntämisestä. Niin kuntien, järjestöjen kuin seurakuntien nuorisotyön toimijoille toteutetut kyselyt osoittavat, että WhatsApp, Instagram, Facebook, YouTube ja Snapchat ovat vuosien aikana vakiinnuttaneet paikkansa nuorisotyön kentällä.

Oli siis varsin luonnollista, että äkillisessä muutoksessa nuorisotyön organisaatioissa lähdettiin ensimmäisenä miettimään, miten jo tutuksi tulleiden palvelujen käyttöä voidaan tehostaa ja monipuolistaa. Tämä näkyy myös Allianssin toteuttamassa kyselyssä, jossa kartoitettiin nuorisotyön toimijoiden toimenpiteitä koronakriisissä. Verke kokosi heti kriisin alussa nettisivuille listan, jossa tarjottiin käytännön toimintavinkkejä etenkin Instagramin hyödyntämiseen. Moni toimija alkoikin saman tien hyödyntämään Instagramin toiminnallisuuksia luovasti ja nuoria osallistavasti.

Instagramin ohella myös TikTok herätti kovasti kiinnostusta nuorisotyöntekijöiden keskuudessa. Pääsääntöisesti lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettua sovellusta ladattiin viime vuonna WhatsAppin jälkeen eniten koko maailmassa. Palvelu on kasvattanut suosiotaan myös Suomessa etenkin alle 16-vuotiaiden keskuudessa. Viime aikoina on noussut paljon kriittistä keskustelua palvelun ikärajasta, tietoturvasta sekä palvelun käyttäjiin kohdistuneista kiusaamistapauksista ja häirinnästä. Nuorisotyöllisestä näkökulmasta on kuitenkin katsottu tärkeänä toimia niissä ympäristöissä, joissa nuoret muutenkin ovat.

Pari esimerkkiä TikTokista:

• Oulun Myllyojan nuorisotalo
• Tampereen Tesoman nuorisotila
• Sastamalan nuorisopalvelut

Nuorisotyö ottanut hetkessä Discordin omakseen

Kaikkein radikaalein muutos viimeisen parin viikon aikana on tapahtunut nuorisotyössä Discordin käyttöönotossa ja palvelun käyttötavoissa. Kuvaavaa on, että kun Verke toteutti keväällä 2019 edellisen kuntakyselyn, niin tulosten mukaan 40 kunnassa käytettiin Discordia nuorisotyössä ja kaikista nuorisotyöntekijöistä 8 % ilmoitti käyttävänsä palvelua omassa nuorisotyössään. Nuorisotyön ammattilaisten määrä on kasvanut palvelussa hetkessä räjähdysmäisesti, mikä näkyy esimerkiksi kuntien verkkosivuilla, joissa monissa on nyt listattuna Discord yhtenä nuorisotyön somekanavana muiden perinteisten somepalveluiden joukossa. Suosiota kuvaa hyvin sekin, että Verken Discord-palvelimen jäsenmäärä kasvoi viikossa kuudella sadalla. Monet uudet jäsenet toimivat kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa, joilla ei ole aiempaa kokemusta Discordin hyödyntämisestä.

Discordissa on lähdetty juttelemaan nuorten kanssa, mutta myös harrastettu erilaisia aktiviteetteja. Olemme kuulleet, että Discordissa muun muassa pelataan yhdessä The Sims -pelejä sekä hyödynnetään pelisivustoja, kuten Jackboxgamesia ja Skribbliota. On alustalla myös testattu niitä perinteisimpiä pelejäkin, kuten Aliasta, sekä järjestetty levyraateja. Discordia on myös hyödynnetty verkon ulkopuolisessa toiminnassa. Se on oivallinen kanava esimerkiksi ”yhteiseen ulkoiluhetkeen”. Discordin kautta keskusteluyhteys on pysynyt auki, vaikka jokainen ulkoileekin näinä aikoina itsenäisesti.

Myös valtakunnalliset toimijat tarjoavat verkossa palveluja nuorille

Organisaatioiden omien verkkopalvelujen ja -toimintojen lisäksi monet valtakunnalliset toimijat ovat tehostaneet toimintaansa. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran ja Punaisen Ristin ylläpitämä Sekasin-chat, Pelastakaa Lasten koordinoima verkkonuorisotalo Netari, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti sekä Koordinaatin ylläpitämä Nuortenelämä.fi ovat vahvistaneet nuorille suunnattuja palvelujaan. Kasvaneen kysynnän vuoksi toimijat myös hakevat aktiivisesti uusia nuorisotyön ammattilaisia keskustelemaan ja kohtaamaan nuoria palveluissaan. Nyt avautuukin oiva mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan verkkokohtaamisessa ja -ohjaamisessa, sillä toimijat tarjoavat mukaan lähteville hyvän perehdytyksen.

Somessa näkyy hyvin myös se, kuinka toimijat ovat tiivistäneet yhteistyötään ja keskinäistä verkostoitumistaan alueellisesti. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on koottu yhteen nuorisotyön toimijoiden palveluita ja hyviä käytäntöjä. On tärkeää, että koronakriisin jälkeenkin toimijat jakaisivat entistä aktiivisemmin tietoa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti omista nuorille suunnatuista verkkotoiminnoista ja -palveluista.

Mitä voimme oppia kriisistä tulevaisuuden nuorisotyötä ajatellen?

Vaikka juuri nyt on päällimmäisenä mielessä seuraavien viikkojen, kenties kuukausien aikana tapahtuva toiminta ja toimintojen pyörittäminen, on samalla hyvä arvioida tilannetta pitkällä tähtäimellä.

Lyhyellä aikavälillä olisi hyvä varautua muun muassa siihen, miten kesätoiminnot voidaan toteuttaa verkon kautta, jos poikkeustila jatkuu pitkälle kesään. Millaisia rooleja nuorille kesätyöntekijöille olisi tarjolla verkon yli tapahtuvassa toiminnassa? Nyt on samalla hyvä mahdollisuus kokeilla uusia palveluja ja toimintamuotoja, vahvistaa omaa ammatillista digiosaamista sekä verkostoitua verkon kautta muihin nuorisotyön ammattilaisiin ympäri Suomen. Ei siis kannata jättää mahdollisuutta käyttämättä, vaan olla aktiivinen esimerkiksi nuorisotyön toimijoille suunnatuissa someryhmissä (aloita vaikka liittymällä mukaan Verken Discord-kanavalle).

Osa toteutetuista verkkotoiminnoista todennäköisesti vähenee tilanteen normalisoituessa, mutta jotkut toiminnot saattavat jäädä osaksi perustoimintaa. Siksi on tärkeää myös reflektoida toiminnan toteutusta: Olisiko tämä toiminta sellaista, mikä tuottaisi normaaleissa olosuhteissa lisäarvoa kohderyhmällemme ja organisaatiollemme? Tavoitetaanko toiminnan kautta täysin uusia kohderyhmiä? Miten toimintamuotoa voisi jatkokehittää niin, että se yhdistäisi fyysisen ja digitaalisen toimintaympäristön luontevasti?

Tällä hetkellä kaikki nuorisotyölliset toiminnot keskittyvät vallitsevasta tilanteesta johtuen internetin ja sosiaalisen median palveluiden ympärille. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että nuorisoalan digitalisaatio ja digitaalinen nuorisotyö on paljon muutakin kuin verkkotyötä ja -toimintaa. Siksi on hyvä aina välillä muistuttaa itsellemme, että emme saa lukittautua katsomaan maailmaa ja tulevaisuuden nuorisotyötä vain tämän hetken pohjalta.

Jos sinulla on hetki ylimääräistä aikaa ja kaipaat mielen avartamista, käy lukemassa tuoreinta Mitä nuorisotyön tulisi tietää? -julkaisuamme tai tutustu julkaisun pohjalta tehtyyn tiivistettyyn verkkoversioon osoitteessa nuorisotyo2030.fi.