Blogi Anna Anttila 09.06.2014

Anna Anttila

Kirjoittaja toimii tutkijana Helsingin kaupungin Hyvä vapaa-aika -hankkeessa nuorisoasiainkeskuksessa (2013–2017. Aiemmin hän on tutkinut muun muassa lastenkulttuuripolitiikkaa, varhaisnuorten seurustelukulttuuria ja siihen liittyvää nettikirjoittelua nuortenpalstoilla, poikien kasvuun ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä netin asiantuntijapalvelussa sekä tyttöjen unelmia tulevaisuudesta.

Profiiliin →

”Mitä välii onks netissä vai face to face?!”

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa on käynnissä nelivuotinen hanke, jossa tutkitaan ja kehitetään laadukasta vapaa-aikaa yläkoululaisille (Hyvä vapaa-aika 2013–2017). Hankkeeseen osallistuu 12 koululuokkaa – kuusi ohjatun toiminnan kohdeluokkaa ja näille kuusi vertailuluokkaa. Tutkimukseen osallistuvat nuoret aloittivat peruskoulun seitsemännen luokan syksyllä 2013. Kohdeluokkalaisilla on koko yläkoulunsa (7.–9. luokan) ajan on oma nuoriso-ohjaaja, vertailuluokkalaiset osallistuvat vain tutkimukseen.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja ohjattu vapaa-aika vaikuttavat nuorten koulunkäyntiin ja peruskoulun jälkeisiin koulutusvalintoihin. Mutta mikä on hyvää ja laadukasta vapaa-aikaa: ovatko esimerkiksi netti, sosiaalinen media ja digitaaliset pelit laadukasta vai laadutonta vapaa-aikaa nuorille?

Yhtenä tutkimusaineistona ovat kyselyt, joita hankkeen nuorille teetetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Keväällä 2014 tehtyyn nettikyselyyn vastasi 163 nuorta. Kyselyiden avulla tarkastellaan nuorten vapaa-ajanviettoon liittyviä käsityksiä ja toiveita. Netin merkitys nuorten vapaa-ajalle on erittäin suuri. Eräs nuori kiteytti vastauksessaan, minkälaista olisi kaikkein kamalin kuviteltavissa oleva vapaa-aika, seuraavasti: ”ei konetta, ei puhelinta, ei kavereita.” Sen sijaan täydellistä vapaa-aika on erään toisen vastaajan mukaan se, kun ollaan ”…kavereiden, perheen ja tuttujen kanssa pitämässä hauskaa. Lukemassa kirjaa kotona tai tanssimassa Wiillä Just Dancea. Ja kun olen netissä kamujen kanssa.”

Kaikkein kivoimmaksi vapaa-ajaksi annetuista vaihtoehdoista joka neljäs vastaaja valitsi nimenomaan netin. Lisäksi lähes yhtä moni valitsi kivoimmaksi vapaa-ajan tekemisekseen yksin olemisen, jota moni tarkensi, että kivointa on olla yksin ja esimerkiksi ”pelata TF 2:sta” (Team Fortress 2) tai olla yksin ”…koneella, himas dataamassa” tai ”…netissä: Skypen ja WhatsAppin lisäksi Facebook, meow chatt/skype/kik/messenger/kakao talk jne.”. Yksin tai netissä olemista suositummaksi nuorten ykköstekemiseksi nousi useiden eri kavereiden kanssa ulkona oleminen.

Nettiä arvostavat vastaajat saavat arkisin viettää aikaa mielipuuhassaan: joka neljäs heistä on koulun jälkeen useimmiten netissä. Monet niistäkin nuorista, jotka vastasivat netissä olemisen sijaan olevansa koulun jälkeen useimmiten yksin kotona, tarkensivat: ”pelaan kotona kavereiden kanssa”, ”omas huonees koneella” ja ”himas lanittaa”. Niin ikään netissä tai yksin olemisen sijaan jossain muualla olevat nuoret tarkensivat olevansa esimerkiksi: ”kahden kaverin kanssa netissä tai ulkona.”

Toisaalta, yhteensä lähes kymmenesosa vastaajista piti kaikkein tylsimpänä vapaa-aikanaan sitä, jos joutuu olemaan netissä kavereiden kanssa. Syyksi sille, miksi kavereiden kanssa netissä oleminen on tylsää vapaa-aikaa, paljastui esimerkiksi se, että ”…oo liihan hidas kirjottamaan niin en ehi vastaamaan”. Tylsyyden maksimoituminen kohtaa nuoren silloin, kun hän joutuu olemaan yksin: yli puolet vastaajista valitsi yksin olemisen kaikkein tylsimmäksi vapaa-ajakseen.

Netti voi olla joillekin nuorille tärkein väylä ulkomaailmaan, jopa niin, että jokin harrastus on jäänyt hankkimatta nimenomaan siksi, että sitä ei voi tehdä omassa rauhassa tai siellä, missä milloinkin itse sattuu olemaan. Kaksi prosenttia vastaajista kertoi, ettei aina ole voinut harrastaa sitä, mitä haluaisi sen vuoksi, että kyseistä asiaa ei voi harrastaa kotona (esim. netissä), vaan pitäisi mennä jonnekin muualle. Kaiken kaikkiaan yleisin syy harrastuksen puuttumiselle tai este mieluisille harrastuksille kevään 2014 kyselyssä oli ajanpuute. Edellisen syksyn kyselyssä samoilla seitsemännen luokan oppilailla yleisin syy oli puute rahasta.

Nuorten vastausten mukaan keskeisin netin käytön muoto on ystävien kanssa oleminen; joko jutteleminen, pelaaminen tai esimerkiksi ystävien ottamien kuvien katselu ja kommentointi. Sen lisäksi netissä kuunnellaan musiikkia, katsellaan elokuvia ja tv:tä, luetaan lehtiä, kirjoitetaan blogeja ja piirretään. Netti on myös tiedonhankinnan väline ja se tukee muita harrastuksia:

”Kuuntelen Kpop musiikkia. harrastan sitä myös.se on mun pakkomielleXD kuuntelen joka päiva kpop biisejä ja katson tansseja ja opettelen niitä. meillä on kilapailut tulossa joten on tärkeää että mä vähän välii kattelen niit videoit sielt netistä ku mä harrastan sellasta kpop Cover dancee. ni se on niinku se sama tanssi mitä ne korealaiset tanssii siin ja me coverataan sitä. ja ja ja juttelen kavereitten kanssa,lataan musaa/kuvia,otan kuvia ja laitan nettiin.”

Netti poistaa välimatkat

Eräs Hyvä vapaa-aika -hankkeen kyselyyn vastannut kertoi, että kivointa vapaa-ajalla on olla kahdestaan kaverin kanssa ”facebookissä, koska hän asuu kotimaassa ja en voi puhua hänen kanssa muulla tavalla”. Nuorten kaveri- ja muu lähipiiri ei rajoitu vain yhteiseen kouluun tai yhteen asuinalueeseen. Hankkeen kaikista nuorista joka kuudes asuu säännöllisesti vähintään kahdessa eri osoitteessa. Näistä kaikki eivät ole Helsingissä, vaan joinakin päivinä kouluun tullaan esimerkiksi Lohjalta tai toisen vanhemman luokse matkustetaan vaikkapa Ouluun tai ulkomaille. Hankkeen kaikista nuorista reilu 40 prosenttia puhuu kotonaan muuta kuin suomea, ja ohjatun toiminnan kohteena olevista nuorista yli puolella kotikieli on joku muu kuin suomi. Ruotsia hankkeen nuorista ei puhu kukaan.

Netti mahdollistaa hankkeen nuorille yhteydenpidon heille läheisten, mutta ei päivittäin lähellä olevien ihmisten kanssa. Myös uusien tuttavuuksien solmiminen yli ajan ja paikan asettamien rajoitteiden on netissä mahdollista. Mainittakoon, että englanti on vastaajien suosituin koulun lukuaine. Runsas netinkäyttö konkretisoi englannin kielen osaamisen hyödyt ja huvit. Toiseksi suosituin oppiaine on matematiikka, ja taito- ja taideaineista suosituimmat ovat liikunta ja seitsemännellä luokalla uutena alkanut kotitalous.

Lähes kaikilla nuorilla on omat älypuhelimet, jotka kyselyn mukaan ovat myös netin käytön suosituimmat välineet. Nuoret tekevät netissä kaikkea samaa kuin muuallakin. Netillä ja niin sanotulla IRL-elämällä ei ole tarkkaa rajaa, jonka eri puolilla ajatukset ja teot noudattaisivat toisistaan täysin poikkeavaa logiikkaa – samat asiat ja ihmiset miellyttävät tai eivät miellytä sekä kasvokkain että netissä. Hankkeen kyselyä kouluissa tehtäessä monet seiskaluokkalaiset kommentoivatkin, että ”…mikä kysymys tää nyt on? Mitä välii onks netissä vai face to face?!”. Kysymykseen ”kerro, mihin ja minkä tekemiseen useimmiten käytät nettiä ja tietokonetta” vastattiinkin esimerkiksi ”dataamiseen ja sitä paitsi tää kysymys oli ihan tyhmä”. Siihen, onko netissä jotain tylsää, vastattiin muun muassa ”ei netissä oo mitään tylsää ja jos on sitä on tosi vähän”.

”Spelar det nån roll om man är på nätet eller face to face?!”

Anna Anttila / 09.06.2014

”What difference does it make if we are online or face to face?!”

Anna Anttila / 09.06.2014
Lisää blogeja →

Anna Anttila