Blogi Miro Jukka 31.08.2015

Miro Jukka

Kirjoittaja on melkein valmis sosionomi, someaktiivi, cosplayharrastaja, epelaaja ja hlbti-aktivisti.

Profiiliin →

Miksi vastustaja on homo?

Elektroninen urheilu on kansainvälisesti kasvava harrastus ja uusia joukkueita syntyy päivittäin. Pelaamisesta on tullut sosiaalinen harrastus, joka on erityisesti nuorten suosiossa. Elektronista urheilua voidaan verrata paljon perinteiseen urheiluun. Molemmissa lajeissa joukkueet luovat tiimihenkeä keskustelemalla keskenään, ja tiiviisti yhdessä pelaavat porukat ryhmäytyvätkin nopeasti. Elektronisessa urheilussa käytetään usein puheohjelmia, kuten Skype, TeamSpeak ja Ventrilo. Monet joukkueet harjoittelevat paljon yhdessä varsinaisten pelien ulkopuolella ja elektronisen urheilun kautta voi verkostoitua muiden pelaajien kanssa ja luoda ystävyyssuhteita. Näissä joukkueurheiluissa on myös yhteistä se, että joukkueilla on yhteinen vihollinen – homo.

Elektronista urheilua ja pelaamista pidetään yleensä poikien lajina ja myös maskuliinisena harrastuksena. Stereotypian mukaan pojat pelaavat sotapelejä, missä tarkoituksena on tappaa ja voittaa vastustaja, kun taas tytöt pelaavat eläin- tai sisustuspelejä, kuten EA Gamesin Sims -pelit. Pelimaailmassa kuvatut sankarit ovat usein raavaita miehiä ja naiset kuvankauniita. Pelimaailmaa voi sanoa vahvasti hetero- ja sukupuolinormatiiviseksi, jonne tuntuu mahtuvan vain miehiä ja poikia mukaan pelaamaan – niin siis heteroita sellaisia.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi Riot Gamesin julkaisemassa MOBA League of Legendsin pelaajista löytyy paljon nais- ja homopelaajia. Myös esimerkiksi Mass Effect -pelisarjasta löytyy hahmoja, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöön ja hahmoja joiden sukupuolta ei ole määritelty. Vaikka peleistä alkaa jo löytyä hahmoja moninaisesti ja pelaajatkin ovat muitakin kuin heteropoikia, sosiaalisen pelaamisen yhteydessä käytetty kieli on muodostunut stereotypioiden mukaisesti. Vastustajaa, joka on parempi pelaamaan, tai johon ei osu, kutsutaan usein homoksi.

”Taas toi homo väisti!”
”Mä oon muuten homo.”

Homosta on tullut yleinen haukkumasana ja on todennäköisesti yleisin, jota käytetään kouluissa. Homottelulla pyritään erottamaan joukosta ja tuomaan esiin jotain sellaista erilaisuutta, mikä ei olisi muka enemmistön mielestä suotavaa. Pelimaailmassa käytettävän kielen perusteella useat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat pysähtyvät miettimään, onko heillä sijaa joukkueissa tai pelaamassa. Onko homous jokin sellainen piirre tai asia ihmisessä, joka estää urheilun tai elektronisen urheilun?

Aikani kuunneltua, ja totaalisesti kyllästyttyäni, pelikavereideni homotteluun vastustajia kohtaan päätin kesken erään pelin avata kaapin. ”Mä oon muuten sit homo”, totesin rohkeasti ja tämän jälkeen kuunneltiin muutama liian pitkä sekunti hiljaisuutta. Kaikki olivat todella kiusaantuneita tilanteesta, koska ei kukaan aiemmin ollut ajatellut, mitä oli tullut sanottua moneen otteeseen useassa eri pelissä ja miltä se on saattanut tuntua henkilöstä, joka on homo.

”Niin, en mä siis millään pahalla.”

Usein ongelma homofobiselta kuulostavan kielenkäytön kanssa on se, että puhuja ei itse ymmärrä omaa vihapuhettaan kuulijan osasta. Erilaiset mielipiteet, vitsit ja omat pienen piirin jutut, ovat saattaneet olla puheessa jo pitkään, jolloin kuulijakunnan odotetaan ymmärtävän ”vitsit” tai ”heitot” omalla painoarvollaan. Ketään ei ole välttämättä tarkoitus loukata tai asettaa eriarvoiseen asemaan, mutta sanoilla on aina kuulijansa ja tekstillä lukijansa. Homofobinen kielenkäyttö, vaikka se olisikin tarkoitettu harmittomaksi vitsiksi, saavuttaa helposti lumipalloefektin pienessä porukassa. Mutta kuka katkaisee tämän kierteen?

Haukkumasana vai identiteetti?

Homous on seksuaalinen suuntautuminen, jossa ihminen kokee emotionaalista ja/tai fyysistä vetoa samaa sukupuolta olevaan ihmiseen. Homoilla tarkoitetaan yleensä miehiä, jotka ovat kiinnostuneet toisista miehistä. Kyse on siis osasta ihmisen identiteettiä – ei haukkumasanasta. Olen aina pitänyt omituisena homottelua. Oli sitten kyseessä ihminen tai asia, niin se voi olla homo. Eli siis, joidenkin ihmisten identiteettiin liittyvä asia voi tehdä heistä parempia tai huonompia ihmisiä?

Homottelusta vastuussa eivät ole seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Suomen kieli on hyvin rikas, josta löytyy muun muassa runsas lista erilaisia kirosanoja ja muita voimasanoja, ja meillä kaikilla on mahdollisuus käyttää sitä rikkaasti. Sen sijaan olemme vakiinnuttaneet kieleemme identiteetin merkitsemään ihmisten eriarvoisuutta. Homottelu – kohdistui se sitten ihmiseen tai johonkin muuhun – ei ole koskaan hyväksyttävää, eikä kenenkään tarvitse kuunnella sitä.

Kuvitellaan ryhmä ihmisiä, joista kaikki harrastavat jalkapalloa. Jokainen pelaaja pelaa sääntöjen mukaan, on rehti ja reilu pelikaveri myös vastustajia kohtaan. Pelin loputtua jokainen pelaaja käy kättelemässä vastustajajoukkueen pelaajia ja kiittää hyvästä pelistä. Pelin jälkeen vaihdetaan puhtaat vaatteet niskaan ja lähdetään kotiin. Joukkueesta osa kuuluu seksuaalivähemmistöön, osa sukupuolivähemmistöön ja osalla on eri etninen tausta. Missä kohtaa johonkin vähemmistöön kuuluva eroaa muista pelaajista?

Niinpä. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Miro Jukka / 12.04.2016

Varför är motståndaren homo?

Miro Jukka / 31.08.2015

Why is the opponent gay?

Miro Jukka / 31.08.2015
Lisää blogeja →

Miro Jukka