Blogi Tomi Dufva 08.10.2018

Tomi Dufva

Tomi Dufva (Taiteen Tohtori) toimii yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa, Taiteen ja Suunnittelun korkeakoulussa. Hän on erikoistunut kuvataidekasvatuksen uusiin käytäntöihin. Dufva toimii myös taiteilijana yhdistäen uutta mediaa perinteisiin menetelmiin. Hän on opettanut uutta mediaa, interaktiivista taidetta ja ohjelmointia varhaiskasvatustasolta aina yliopistoihin ja on Käsityökoulu Robotin perustajajäsen. Dufvan tutkimus keskittyy post-digitaalisen taidekasvatukseen, digitaalisuuden kehollisuuteen, taiteen, tieteen ja teknologian yhdistämiseen, ohjelmoinnin lukutaitoon, mediakasvatukseen, kriittiseen pedagogiaan, sekä tekoäly-ja koneoppimiseen liittyviin kysymyksiin.

Profiiliin →

Maker-kulttuuri 2018: kohti suvaitsevaisempaa ja monimuotoisempaa tekemistä?

Maker-kulttuuri tarvitsee kriittisempää otetta. Ei tulosteta muovisia vaaseja tai rakenneta vain robotteja: mietitään millaisia robotteja rakennetaan, miten 3D-tulostimella voi parantaa maailmaa ja miten luoda rikkaampaa maker-kulttuuria.

Yhtenä digitaalisen aikamme haasteista on laitteiden kertakäyttöinen luonne: kun älypuhelin vanhenee tai nelikopteri menee rikki joutaa se kaatopaikalle. Korjausohjeita on vaikea saada, ja korjauttaminen maksaa enemmän kuin uuden ostaminen.

Muutamia vuosia sitten maker-liike toi tekemisen kulttuurin uudelleen pinnalle. Yhdistäen uusia teknologioita, yhteisöllisyyttä ja vertaisoppimista maker-kulttuuri toi digitaalisen ajan näkökulman tee-se-itse-kulttuuriin avaten mahdollisuuksia laitteiden korjaamiselle sekä kekseliäälle uusiokäytölle. Maker-kulttuurin motto ”Jos et pysty avaamaan laitetta, et omista sitä” valoi rohkeutta ja uutta seikkailuhenkeä  digitaalisten laitteiden omistajuuteen. Maker-kulttuuri nostikin vahvasti esiin tekijöiden oikeuksia, esimerkiksi kuuluisalla “Maker’s bill of rights”:lla: julisteella, jossa korostettiin ohjelmien avoimuutta, oikeutta avata laitteita ja avointa tiedon jakamista.

Mahdollisuuksia kehittyviin maihin

Maker-kulttuurin myötä monet niin uudet kuin vanhatkin kädentaidot ovat saaneet ikään kuin uutta verta. Internetin mahdollistamat kansainväliset yhteisöt ovat antaneet sekä vertaistukea että uusia ideoita tekijöille.

Vaikuttavimpia nämä muutokset ovat olleet kehittyvissä maissa, missä maker-kulttuuri on tuonut uusia toimijuuden muotoja ihmisille. Erilaiset tekijät lapsista aikuisiin ovat suunnitelleet muun muassa 3D-tulostettavia proteeseja, kekseliäitä tapoja tuottaa sähköä tai muita elämänlaatua parantavia laitteita. (MacDonald 2016; Ekekwe 2015). Kiinassa maker-kulttuuri on auttanut luomaan uutta yritystoimintaa esimerkiksi avoimen lähdekoodin ja raudan muodossa (Lindtner & Li 2012; Lindtner 2015).

Uusi teollinen vallankumous jäikin vaisuksi

Varsinkin länsimaissa maker-kulttuuria on viime aikoina kuitenkin kritisoitu suppeudesta ja liian yksipuolisesta teknologiaan keskittymisestä. Maker-kulttuurin hypetys uutena teollisena vallankumouksena on jäänyt pitkälle markkinatalouden jalkoihin ja nyt maker-kulttuurin nimissä myydäänkin tuotteita jotka ovat hyvin kaukana tee-se-itse hengestä tai toimijuuden löytämisestä digitaalisella aikakaudella (Hertz 2015; Morozov 2014). Maker-kulttuuri yhdistetäänkin usein kirjaston tai koulun nurkassa lojuvaan 3D-tulostimeen, jonka muoviset tulosteet eivät ehkä sittenkään tuoneet haluttua tulosta.

Maker-kulttuuri on myös jättänyt monet vähemmistöt syrjään. Esimerkiksi Make-lehteä, yhtä maker-kulttuurin aloittajista ja äänitorvista on kritisoitu liiallisesta keskittymisestä robotteihin ja poikiin (Buechley 2014). Naisia tai värillisiä ihmisiä ei ennen tätä vuotta ole juuri nähty Make-lehdessä, vaan esiin on tuotu hyvin valkoista ja maskuliinista kulttuuria. Ekologisuus ja kierrätyskin ovat jääneet vähälle huomiolle, esille on nostettu yhä uusia tuotteita, joita voi ostaa.

Entistä monimuotoisempaan maker-kulttuuriin

Tämän vuoksi onkin aika uudistaa maker-kulttuuria. Garnet Hertz julkaisi tänä vuonna uuden Makers bill of rights:in (Hertz 2018), jossa hän haluaa nostaa teknisten oikeuksien – kuten avoimen lähdekoodin tai mahdollisuuden avata laitteita – rinnalle sosiaaliset, taloudelliset ja ideologiset oikeudet. Päämääränä on parantaa vähemmistöjen ja naisten mahdollisuuksia toimia maker-kulttuurissa.

Hertz näkee, että toimiakseen kokonaisvaltaisena kulttuurina maker-kulttuuri tarvitsee kriittisempää otetta: 3D-tulostinten lisäksi tarvitsemme keskustelua sekä monimuotoisia, luovia ja rohkeita ajatuksia. Ei tulosteta muovisia vaaseja tai rakenneta vain robotteja, vaan mietitään millaisia robotteja rakennetaan, miten 3D-tulostimella voi parantaa maailmaa, ja miten luoda rikkaampaa maker-kulttuuria. Ei osallistuta tapahtumiin joissa vain miehet esittelevät uusia innovaatioitaan tai ajatuksiaan, vaan vaaditaan tasa-arvoisempaa maailmaa. Suvaitsevaisempi ja monimuotoisempi tekijöiden kulttuuri luo rikkaampia ja mielikuvituksellisimpia keksintöjäkin.

Päivitettyjen oikeuksien avulla Hertz haluaa luoda maker-kulttuurista vastauksen jälkitotuudelliselle algoritmisen vallankäytön ja post-digitaalisuuden ajalle. Perusajatus pysyy silti samana: itse tekemällä pystymme ymmärtämään maailmaa ja luomaan siitä parempaa. Hertzin innottamana kehotankin kaikkia tekijöitä ja maker-tiloja luomaan entistä rikkampaa ja monimuotoisempaa tekijäkulttuuria!

Buechley, L., 2014. Eyeo 2014 – Leah Buechley, Available at: https://vimeo.com/110616469.
Ekekwe, N., 2015. Africa’s Maker Movement Offers Opportunity for Growth. Available at: https://hbr.org/2015/05/africas-maker-movement-offers-opportunity-for-growth [Accessed September 23, 2018].
Hertz, G., 2015. Conversation in Critical Making G. Hertz, ed., pp.1–102.
Hertz, G., 2018. The Maker’s bill of rights. monoskop.org.
Lindtner, S., 2015. Hacking with Chinese Characteristics: The Promises of the Maker Movement against China’s Manufacturing Culture. Science, 40(5), pp.854–879.
Lindtner, S. & Li, D., 2012. Created in China: the makings of China’s hackerspace community. interactions, 19(6), pp.18–22.
MacDonald, A., 2016. Changing lives in developing countries with 3D printed prosthetics | Ultimaker. ultimaker.com. Available at: https://ultimaker.com/en/stories/30886-changing-lives-in-developing-countries-with-3d-printed-prosthetics [Accessed September 22, 2018].
Morozov, E., 2014. Hackers, Makers, and the Next Industrial Revolution. newyorker.com. Available at: http://www.newyorker.com/arts/critics/atlarge/2014/01/13/140113crat_atlarge_morozov [Accessed January 29, 2014].

Tomi Dufva