Blogi Veera Värtinen 24.07.2019

Veera Värtinen

Veera työskentelee Verkellä suunnittelijana ja vastaa Verken viestinnästä. Hän päivittää muun muassa sosiaalisen median kanavia, tekee sisällöntuotantoa, koordinoi Verken blogia, kirjoittaa uutisia ja tiedotteita sekä hoitaa tapahtumaviestintää. Veera on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi (VTM) ja tutkinut gradussaan sosiaalista mediaa ja kulutusta.

Profiiliin →

Lukuvinkkejä kesäpäiville osa II – digitalisaatio ja sosiaalinen media

Kesäiset lukuvinkit jatkuvat tänään digitalisaation ja sosiaalisen median ympäriltä. Yhteiskuntamme kehittyy vuosi vuodelta ja teknologia sekä digitalisaatio ovat yksi keskeinen tekijä yhteiskunnassamme. Teknologian kehitys vaikuttaa myös nuoriin ja heidän tulevaisuuteensa, esimerkiksi työelämään. Työ muuttuu uuden teknologian myötä ja uusia töitä kehittyy nykyisten rinnalle. Jo tänä päivänä moni työllistää itsensä sosiaalisessa mediassa.

Monet asiantuntijat uskovat, että olemme siirtymässä jo kohti neljättä teollista vallankumousta. Puhetta on niin tekoälystä, älypölystä kuin roboteistakin. Tekoäly saattaa monen korvaan kuulostaa pelottavalle tulevaisuuden puheelle, mutta monesti olemme tekoälyn kanssa tekemisessä jo nyt päivittäin. Yritykset hyödyntävät meistä kerättyä dataa päättäessään mitä palveluita ja tuotteita he meille tarjoavat. Tekoäly on yksi yhteiskuntaa muuttavista digitalisaation kehityskuluista. Tekoälyn ymmärtämisestä ja sen käytöstä arjessa on kirjoittanut Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius Verken blogissamme keväällä.

Digitalisaatio tarkoittaa koko yhteiskunnan digitalisoitumista ja teknologian laajempaa käyttöönottoa. Koska se koskettaa kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, olisi tärkeää ymmärtää digitalisaatiota myös nuorisotyöllisestä näkökulmasta. Suosittelenkin lukemaan viimeisimmän julkaisumme Digitalisaatio ja nuorisotyö, minkä jälkeen tiedät paremmin miten digitalisaatio muun muassa muuttaa yhteiskuntaamme ja mitkä ovat tärkeimmät teknologiset kehityssuunnat tai ”megatrendit”, joista meidän tulisi olla tietoisia.

Nuorisotyö sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media, eli some, on yksi tutuimmista esimerkeistä teknologian kehityksestä ja yhteiskunnan digitalisoitumisesta. Some alkaakin olemaan jo hyvin arkipäiväinen asia suurimmalle osalle ihmisistä. Nuoret käyttävät kaikista ikäryhmistä eniten sosiaalista mediaa ja heille se on paikka, jossa kulutetaan aikaa, pidetään yllä kaverisuhteita, tutustutaan uusiin ihmisiin ja etsitään inspiraatiota ja tietoa. On tärkeä muistaa, että nuorelle some ei ole siis niinkään media vaan enemmänkin verkosto. Nuori rakentaa teini-iässä käsitystään itsestään ja maailmastaan, ja nykynuoret tekevät sen isolti sosiaalisessa mediassa. Tästä on kirjoittanut enemmän psykologi Satu Erola Verken blogissa.

Koska nuoret ovat somessa, niin miksei myöskin nuorisotyö olisi? Some on oivallinen nuorisotyöllinen kanava luoda keskustelua nuoren kanssa ja tehdä mielenkiintoista sisältöä nuorisotoiminnasta perinteisen tiedottamisen lisäksi. Otetaan esimerkiksi etsivä nuorisotyö, joka voi somen avulla hyvin tavoittaa nuoria. Johanna Huotari on tutkinut etsivän nuorisotyön mahdollisuuksia verkkoperustaisessa nuorisotyössä. Verken vuoden 2013 kuntakyselyn aineistoa hyödyntäneessä tutkielmassa selvisi, että etsivät nuorisotyöntekijät olivat melko hyvin niissä sosiaalisen median palveluissa, missä nuoretkin olivat. Silloin myös somessa tehtyyn etsivään nuorisotyöhön liittyi melko paljon huolia ja vaikeuksia. Nettityöhön käytettävät resurssit, kuten aika, osaaminen ja laitteisto olivat kyselyhetkellä hyvin vähäisiä. Vuonna 2019 tämä on varmasti edistynyt huomattavasti ja laitteet ovat parantuneet vuosien saatossa.

Somen lisäksi hyvä keskustelukanava nuorien kanssa on chatpalvelut. ”Chatissa tapahtuva kohtaaminen voi rohkaista kasvokkaiseen kohtaamiseen joko juttukumppaninsa tai muun nuoren tarvitseman palvelun edustajan kanssa.” kirjoittaa Sara Peltola blogissamme oman gradunsa pohjalta. Anonyymeissa chat-palveluissa nimettömyys mahdollistaa luottamuksen syntymisen nopeammin: kynnys leväyttää hyvin nopeasti auki rankkojakin henkilökohtaisia asioita on matala. Chat on siis yksi keino saada ensimmäinen keskusteluyhteys nuoreen ja ohjata hänet oikeiden palvelujen pariin.

Somesta on keskusteltu myös SomeCast-podcastissamme. Kuuntele esimerkiksi podcastin jakso #069, jossa käsiteltiin tykkäysten piilottamista Instagramissa. Somekeskustelua on käyty myös jaksossa #064.

Ensi kerralla lukuvinkit keskittyvät mediataitoihin ja mediakasvatukseen. Pysy siis kuulolla!

Lukuvinkkien ensimmäinen osa koski pelamista ja teknologiakasvatusta – tutustu vinkkeihin täällä.

Lukuvinkkejä kesäpäiville osa III – mediakasvatus

Veera Värtinen / 31.07.2019

Tekoälyä, somen vihapuhetta ja nuorten osallistamista – päivä SuomiAreenassa 2019

Veera Värtinen / 17.07.2019

Lukuvinkkejä kesäpäiville osa I – pelaaminen ja maker-toiminta

Veera Värtinen / 10.07.2019
Lisää blogeja →

Veera Värtinen