Blogi Veera Värtinen 10.07.2019

Veera Värtinen

Veera työskentelee Verkellä suunnittelijana ja vastaa Verken viestinnästä. Hän päivittää muun muassa sosiaalisen median kanavia, tekee sisällöntuotantoa, koordinoi Verken blogia, kirjoittaa uutisia ja tiedotteita sekä hoitaa tapahtumaviestintää. Veera on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi (VTM) ja tutkinut gradussaan sosiaalista mediaa ja kulutusta.

Profiiliin →

Lukuvinkkejä kesäpäiville osa I – pelaaminen ja maker-toiminta

Kesä paahtaa eteenpäin kovaa vauhtia ja moni lomaileekin nyt heinäkuussa. Mikä olisikaan siis parempi ajankohta tarttua kännykkään tai läppäriin ja istuutua kerrankin rauhassa alas ja tutustua Verken blogikirjoituksiin. Ota siis aikaa itsellesi ja tutustu syvemmin digitaalisen nuorisotyön kenttään näiden lukuvinkkien myötä.

Olen jakanut lukuvinkit kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa saat vinkkejä pelaamiseen ja maker-toimintaan liittyvistä kirjoituksista. Toisessa osassa vinkit keskittyvät digitaalisuuteen ja sosiaaliseen mediaan ja kuun lopuksi kurkistetaan vielä arkistojen aarteisiin medialukutaidon ja mediataitojen kirjoitusten myötä. Blogikirjoitusten ohella muistutan myös kuuntelemaan SomeCast-podcastiamme, jossa käsittelemme laajemmin digitalisaation ilmiöitä ja ajankohtaisia tapahtumia nuorisotyöllisestä näkökulmasta. Podcastin uudessa Henkilökuva-sarjassa syvennytään alan ammattilaisten työuraan ja avataan ovia nuorisotyön historiaan ja digitaalisen nuorisotyön syntyyn. SomeCastin normaaleihin ja Henkilökuva-jaksoihin voit tutustua esimerkiksi Soundcloudissa tai Spotifyssa.

Pelaaminen nuorisotyön välineenä

Pelaaminen ja e-urheilu ovat nousseet viime vuosina ansiokkaasti entistä enemmän esille ja puheenaiheeksi myös nuorisotyössä. Pelaamisen tiimoilta järjestetään paljon tapahtumia, kuten esimerkiksi heinäkuussa pidettävä Assembly ja erilaiset esports-turnaukset. Pelaamisella onkin paljon positiivisia merkityksiä nuorten elämään ja se toimii tärkeänä välineenä myös nuorisotyössä. Pelaamisen kautta on esimerkiksi mahdollista saada hyvä puheyhteys nuoren kanssa. ”Pelaaminen, ja ennen kaikkea digitaalinen pelaaminen, antaa aikuiselle kasvattajalle mahdollisuuden näyttää olevansa kiinnostunut nuoren maailmasta. Siitä, mitä nuori iltaisin (lue: öisin) tekee, ja minkälaisessa nettipelaajaryhmässä tai yksin hän pelaa. Ja kun on aidosti kiinnostunut siitä, mitä toinen ihminen tekee, hän yleensä myös avaa elämäänsä,”  kirjoittavat Matias Vauhkonen ja Sami Jylhä kirjoituksessaan Peleillä puheyhteys nuoreen Verken blogissa.

Miten pelaamista voisi sitten hyödyntää nuorisotyössä käytännössä? Ota mallia esimerkiksi Kuopiosta ja siellä järjestetystä Summer G4mes -pelileiristä. Leiri on muuten samanlainen nuorten kesäleiri kuin kaikki muutkin, mutta leiriä ja leiriläisiä yhdistävä teema on digitaalinen pelaaminen ja pelikulttuuri. Jos haluat puolestasi tutustua pelikulttuuriin ja pelaamiseen konkreettisesti syvemmin, niin suuntaa kohti kesäistä Tamperetta ja vieraile Suomen pelimuseossa. Museo esittelee monipuolisesti suomalaista pelikulttuuria ja kertoo, kuinka digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi ja kehittyi vuosien saatossa. Voit lukea museosta lisää tutkija Outi Penninkankaan blogikirjoituksesta.

Maker-toiminnalla vahvistetaan teknologiataitoja

Mitä maker on? Entä miten sitä voidaan hyödyntää nuorisotyössä? Kuulostaako tämän ihan heprealle vai onko se sinulle jo ihan tuttu juttu? Ei hätää, oli tilanne mikä tahansa! Verken materiaaleilla pääset kiinni siihen, mitä värkkäilytoiminta oikein on ja miksi siitä puhutaan nuorisotyön yhteydessä. Teknologiakasvatus on viimeisimmän kuntakyselymme mukaan hyödyllistä digitaitojen kehittymisen kannalta niin nuorelle kuin nuorisotyöntekijällekin. Tutustuessasi maker-toimintaan, vilkaise aluksi alkuvuonna ilmestynyt Maker-toiminta nuorisotyössä -julkaisu, niin saat kattavamman käsityksen maker-toiminnasta ja sen hyödyntämisestä nuorisotyössä. Jos kokonaisen julkaisun lukeminen ei kuitenkaan juuri nyt innosta, kurkista muutamiin kirjoituksiin sieltä. Tutustu esimerkiksi Mikko Dufvan kirjoitukseen maker-kulttuurista vuonna 2018. Jos haluat syvemmän näkemyksen maker-kulttuurin historiasta ja sen kehityksestä, voit puolestaan lukea Heikki Pullon blogitekstin suomalaisesta maker-kulttuurista aina 1990-luvulta lähtien.

Teknologiakasvatukseen liittyy monia osa-alueita, joista yksi on ohjelmointi. Suomalaisissa peruskouluissa alettiin opettamaan ohjelmointia osana matematiikan opetusta vuonna 2016. Ohjelmointia voi kuitenkin opettaa myös nuorisotyössä, sillä ohjelmoinnin opiskelu on tasa-arvoasia, sillä jos ymmärrys koodista keskittyy vain harvoille, myös valta on harvoilla. Ohjelmoinnin opiskeluun on myös monia muita hyviä perusteita. Tästä ja ohjelmoinnin opetuksesta Suomessa on kirjoittanut tutkija Minna Saariketo blogitekstissään Maailman rakentavat ne, jotka osaavat ohjelmoida?.

Teknologiakasvatus on siis tärkeässä osassa eriarvoistumisen estäjänä. Tätä korostaa myös suomalaisessa luovan teknologian yhteisö Mehackitissa työskentelevä Charlotta Liukas nostaen esille: ”Teknologian ymmärrys tulee eriarvoistamaan ihmisiä kenties enemmän kuin mikään muu sosioekonominen ulottuvuus nykyään.”  Nuorisotyö voi siis omalla toiminnallaan tukea nuorten teknologiaosaamista esimerkiksi juuri teknologiakasvatuksen avulla. Jos nuori innostuu teknologiasta ja teknologia-alasta voit ohjata hänet esimerkiksi Mehackitin pitämille teknologiakursseille tai tutustuttaa internetin kautta teknologiasivustojen ja -yhteisöjen pariin. Liukas on omassa blogikirjoituksessaan vinkannut muutaman hyvän vinkin, jotka löydät täältä.

Innostuitko maker-kulttuurista, mutta et oikein tiedä mistä aloittaa? Voit meidän kautta vuokrata tarvittavan välineistön ja sitä kautta testata ja toteuttaa värkkäilyä omalla työpaikallasi. Tarkista kalenterista saatavuus ja tee tilaus vaikka samantien!

Ensi viikolla syvennytään lukuvinkeissä digitalisaatioon ja sosiaaliseen mediaan!

Sosiaalisen median mainosmaailma – tunnetko sinä millaista mainossisältöä Instagramissa on?

Veera Värtinen / 08.05.2019
Lisää blogeja →

Veera Värtinen