Blogi Sanna Lappalainen 18.08.2016

Sanna Lappalainen

Sanna (KM, opinto-ohjaaja) työskenteli projektipäällikkönä Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (#ERNOD). ERNOD-hankkeessa edistettiin nuorten yhdenvertaisuutta kehittämällä digitaalisia oppimiskäytäntöjä ja mediakasvatuksen menetelmiä, lisäämällä tiedonsaantia ja kouluttamalla nuorten kanssa työskenteleviä toimijoita. Lisätietoja hankkeesta: www.xamk.fi/ernod Sanna fanittaa kirjastoja ja missiona hänellä onkin formaalin, informaalin sekä nonformaalin oppimisen törmäyttäminen kirjastossa.

Profiiliin →

Digitaalista vertaisoppimista nuorisotyöhön

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus monialaisissa toimintaympäristöissä –hankkeessa (ERNOD) edistetään erityisnuorten osallisuutta, osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia osallisuuteen mediaa sekä digiajan kanavia hyödyntäen. Yksi hankkeen keskeisistä tehtävistä on vapaaehtoisuuteen pohjautuvan virtuaalisen opiskelutuen pilotointi Suomessa.

Pilotoinnissa sovelletaan tiedonhaun ja oppimisen tukemiseen suunnattua tanskalaista Lektier Online -mallia. Tanskassa virtuaalisen opiskelutuen kehitystyötä on tehty jo yli vuosikymmenen ajan, Suomessa ensimmäiset pilotit tehtiin keväällä 2016 ERNOD-hankkeen toimesta.

Kuva: Tuomo Mannonen

Kuva: Tuomo Mannonen

Lektier Online

Tanskassa jokaisella perusopetuksessa opiskelevalla lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada maksutonta virtuaalista läksytukea sitä varten kehitetyn Lektier Online -palvelun kautta. Palvelu on mahdollista ostaa myös 2. asteen oppilaitosten käyttöön. Loppuvuonna 2015 ERNOD-hanke järjesti benchmarkkaus-matkan Tanskan Århusiin, jossa sijaitsee yksi Lektier Online -palvelun call centereistä. Tuliaisina Tanskasta toimme hyviä käytäntöjä ja ideoita digitaalisen vertaisoppimisen edistämiseksi Suomessa.

Lektier Online -palvelua koordinoi Århusin yliopiston kirjasto, mutta itse opiskelutuen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Läksytukea antavat vapaaehtoiset ovat pääasiassa eri alojen yliopisto-opiskelijoita, joille järjestetään sekä pedagogista että teknistä koulutusta vapaaehtoisena toimimista varten. Tällä hetkellä Tanskassa on noin 500-600 vapaaehtoista, joskin tarve olisi vielä suurempi. Vapaaehtoiset kokoontuvat antamaan läksytukea kirjastoissa sijaitseviin call centereihin, joita sijaitsee neljällä paikkakunnalla. Käytännössä läksytukea annetaan sitä varten kehitetyn sovelluksen avulla, joka mahdollistaa niin äänen, kuvan, valkotaulun kuin Google-dokumenttien jakamisen. Myös läksytuen koordinointi tapahtuu sovelluksen kautta.

Ensimmäiset kokeilut Suomessa

Keväällä 2016 ERNOD-hanke järjesti ensimmäiset virtuaalisen opiskelutuen pilotoinnit yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupunginkirjaston ja Kouvolan kaupunginkirjaston kanssa. Mukaan pilotointiin saimme ryhmän monikulttuurisen peruskoulun nuoria, joita tuettiin opinnoissaan virtuaalisen opiskelutuen kautta. Vapaaehtoiset kokoontuivat Mikkelin kaupunginkirjastolle antamaan virtuaalista opiskelutukea. Ennen pilotointeja vapaaehtoisille järjestettiin kick off –tilaisuus, jossa perehdyttiin muun muassa verkko-ohjauksen ja monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteisiin.

Virtuaalista opiskelutukea annettiin Skypen avulla. Mielenkiintoista ensimmäisissä pilotoinneissa oli se, että vuorovaikutus vapaaehtoisen ja nuoren välillä tapahtui pääasiassa video- ja ääniyhteyden välityksellä, kun taas Tanskassa läksytukea annetaan ensisijaisesti chatin välityksellä.

Useissa nuorisotyöhön liittyvissä tutkimuksissa (esim. Screenagers 2015) on havaittu, että kasvokkaisen ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan toiminnan yhdistäminen on vielä vähäistä. Virtuaalista opiskelutukea antaessa virtuaalinen ja kasvokkainen vuorovaikutus kerrostuvat: vapaaehtoiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja verkon välityksellä myös nuorten kanssa. 

Kuva: Sanna Lappalainen

Kuva: Sanna Lappalainen

Vapaaehtoistyön hyödyt

Vaikka virtuaalinen ohjaus ei ole paikkaan sidottua toimintaa, kokivat vapaaehtoiset nuoret tärkeäksi sen, että he kokoontuivat samaan paikkaan tukea antamaan. Vapaaehtoisista muodostui yhteisö, joka jakoi ajatuksia, kokemuksia ja vinkkejä. Virtuaalinen ohjaus ei ollut monelle entuudestaan tuttua, joten yhteisö lievitti myös mahdollista jännitystä sekä tarjosi mahdollisuuden yhteiselle reflektiolle. Yhteisellä kahvihetkellä oli suuri merkitys yhteisöön kiinnittymisessä. Sama havainto tehtiin myös Tanskassa Lektier Online -mallin kehitystyön alkuvaiheessa, jolloin kokeiltiin vapaaehtoistyön tekemistä kotoa käsin. Tällöin havaittiin, että vapaaehtoistyöhön sitoutuminen oli heikkoa, kun läksytukea annettiin kotoa käsin.

Ensimmäisissä pilotoinneissa vapaaehtoisina toimi joukko yhteisöpedagogiopiskelijoita. Vapaaehtoisten mukaan omakohtainen kokemus virtuaalisesta ohjauksesta antoi itseluottamusta ja varmuutta verkko-ohjaukseen, mikä syvensi ymmärrystä myös digitaalisen nuorisotyön mahdollisuuksista. Nuorisoalan koulutukseen sisältyvät verkko-ohjauksen teoriaopinnot saivat vapaaehtoistyön kautta käytännön kosketuspintaa. Lisäksi opiskelijoiden oli mahdollista liittää vapaaehtoistyö osaksi yksittäistä opintojaksoa tai vapaavalintaisia opintoja.

Vapaaehtoistyö koettiin myös palkitsevana, kuten esimerkiksi eräs vapaaehtoisena toiminut kuvasi: ”Virtuaalinen opiskelutuki madaltaa kynnystä kysyä apua ja vahvistaa nuoren itsetuntoa. Etenkin positiivinen palaute suomen kielestä maahanmuuttajataustaisen nuoren tapauksessa tuntui rohkaisevalta ja innosti nuorta puhumaan.” Vaikka lähtökohtaisesti tukea annetaan opintoihin, voi kohdatuksi tuleminen edistää myös esimerkiksi kotoutumista ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta.

Pilotointien ohessa keskustelimme myös vapaaehtoisten roolista. Vapaaehtoisten ei tarvitse olla opetuksen eikä ohjauksen ammattilaisia. Riittää, että vapaaehtoisella on tahtoa yhteiseen oppimiseen ja tiedonhaun opastamiseen. Vapaaehtoinen on tsemppari ja rinnallakulkija, joka oppii prosessin aikana myös itse. Maahanmuuttajia opastaessa vapaaehtoisella on myös tärkeä rooli vaikeiden sanojen ja käsitteiden avaamisessa sekä havainnollistamisessa.

Myös monikulttuurisen peruskoulun opiskelijoilta saatu palaute oli kannustavaa: 100 % pilotointiin osallistuneista nuorista koki virtuaalisen ohjauksen hyödyllisenä ja halusi osallistua virtuaaliseen ohjaukseen myös jatkossa.

Kuva: Tuomo Mannonen

Digitaalisen vertaisoppimisen mahdollisuudet nuorisotyössä

Ensimmäiset virtuaalisen opiskelutuen kokeilut ovat olleet innostavia. Pilotoinnin myötä on vahvistunut ajatus siitä, kuinka nuorten matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämisen rinnalla on maaperää myös digitaalisten vertaisoppimiseen pohjautuvien työtapojen ja toimintamallien kehittämiselle. Digitaalisen vertaisoppimisen myötä edistetään myös nuorten osallisuutta ja aktiivista toimijuutta.

Myös kirjastot toimivat luontevana julkisena toimintaympäristönä vertaisoppimiselle. Useissa selvityksissä (esim. Kirjasto updated 2016) on havaittu, kuinka nuoret tulevat kirjastoon yhä enemmän opiskelemaan ja työskentelemään joko yksin tai yhdessä. Kirjastot nähdään elämän tukikohtina, joista saa palveluja, ohjausta ja neuvontaa opintoihin ja työnhakuun sekä ylipäätään elämään. Virtuaalisen opiskelutuen malli istuu hyvin myös näihin nuorten toiveisiin tarjoamalla mahdollisuuden yhteiselle tekemiselle, vertaisoppimiselle ja yhteisöihin kiinnittymiselle. Yksilökohtaisen oppimisen tuen lisäksi olisi hyvä laajentaa kokeiluja myös ryhmäohjaukseen, jolloin vertaisuus opintojen ja ylipäätään elämän voimavarana vahvistuisi entisestään.

Syksyllä 2016 ERNOD-hankkeessa jatketaan virtuaalisen opiskelutuen kokeiluja Mikkelissä, Kouvolassa, Oulussa ja Joensuussa. Mikäli haluat kokeiluihin mukaan, ota yhteyttä Sannaan (sanna.lappalainen@mamk.fi).

Digitala kunskaper och mediekompetenser gör ungas röster hörda

Sanna Lappalainen / 16.08.2017

Digi- ja mediataidot saavat nuoren äänen kuulumaan

Sanna Lappalainen / 16.08.2017
Lisää blogeja →

Sanna Lappalainen