Blogi Dana Cohlmeyer 22.03.2017

Dana Cohlmeyer

Dana Cohlmeyer is currently completing a PhD at the University of Edinburgh. Her thesis, Contemporary Youth Work, Digital Possibilities: investigating the influence of IT on the nature and purpose of youth work explores youth work online and offline to better understand youth work in a digital society.

Profiiliin →

Digitaalisen nuorisotyön tarkoituksen määrittely, ymmärtäminen ja oikeutus

Jos pyydät tusinaa nuorisotyöntekijää määrittelemään digitaalisen nuorisotyön, saat tusinan verran vastauksia. Jos pyydät heitä miettimään yhtäläisyyksiä kasvokkaisen toiminnan ja digitaalisen toiminnan välillä, saat jälleen monenlaisia vastauksia. Kun lopuksi esität kysymyksen ”Onko se nuorisotyötä?”, saat varmoja ”Totta kai” -vastauksia sekä epäröiviä ja epämääräisiä ”Noh…” -vastauksia, ja jostain niiden välimaastosta löytyy syy tämän tekstin kirjoittamiseen.

Olen akateeminen tutkija ja työhöni vaikuttavat omat kokemukseni teknologian käytöstä nuorten parissa työskennellessä. Siksi minua viehättävät edellä esitetyn kaltaiset kysymykset. Kun aloitin jatko-opintoni viisi vuotta sitten, löysin hyvin vähän akateemista kirjallisuutta, jossa tutkittaisiin teknologian ja digitaalisten ympäristöjen käyttöä nuorisotyössä. Sen sijaan löysin erilaisia organisaatioille suunnattuja Facebookin käyttöä käsitteleviä artikkeleita sekä parhaiden käytäntöjen kuvauksia ja sosiaalisen median ohjeistuksia, joissa painotetaan enemmän brändinhallintaa ja tietoturvaa kuin sitä, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää nuorten aktivoimiseen. Niinpä laadin oman alustavan määritelmäni, joka sisälsi digitaalisen nuorisotyön tarpeen ja päämäärät, jotta sain jotenkin jäsenneltyä ajatukseni. Käytän määritelmästä nykyisin jalostetumpaa versiota lähtökohtana väitöstutkimukselleni, jonka aiheena on teknologian vaikutus nuorisotyön luonteeseen ja tarkoitukseen.

Väitän, että digitaalisen nuorisotyön määrittelyyn sisältyy neljä keskeistä elementtiä: 1) miten digitaalisella nuorisotyöllä vahvistetaan nuorten osallisuutta, 2) millaisia osa-alueita digitaaliseen nuorisotyöhön kuuluu, 3) mitä digitaalista nuorisotyötä tekeviltä edellytetään ja 4) mikä on digitaalisen nuorisotyön tehtävä. Digitaalisessa nuorisotyössä on ennen kaikkea kyse nuorten osallisuuden vahvistamisesta digitaalisilla tavoilla nuorisotyön perinteitä ja ihanteita noudattaen. Digitaaliseen nuorisotyöhön liittyvät digitaaliset ympäristöt (yhteisöpalvelut, verkkopeliyhteisöt, tietyn tarkoituksen tai kiinnostuksen kohteen ympärille muodostuneet yhteisöt jne.) sekä digitaaliset laitteet, joita tarvitaan joko kokonaan verkossa tapahtuvaan toimintaan tai digitaalisen ja fyysisen toiminnan yhdistämiseen (esimerkiksi tablettien käyttö nuorisotilassa videoiden kuvaamiseen, editoimiseen ja verkkoon lataamiseen). Digitaalisen nuorisotyön tekeminen edellyttää työntekijöiltä kolmen asian ymmärtämistä: mitkä tavoitteet ja ihanteet ohjaavat nuorisotyötä, millaisia asioita ja ilmiöitä nuoret kohtaavat verkossa ja sen ulkopuolella sekä mitä nuoret itse ajattelevat digitaalisessa yhteiskunnassa elämisestä ja työskentelystä. Lopuksi, digitaalisen nuorisotyön tehtävänä on vahvistaa nuorten toimijuutta niin fyysisissä kuin digitaalisissa ympäristöissä.

Mielestäni nuorisotyöntekijöiden on tärkeää ymmärtää, miten digitaalinen nuorisotyö sopii osaksi kasvokkaista työtä, ja nähtävä näiden kahden työskentelytavan väliset teoreettiset ja käytännön yhtäläisyydet. Työskennellessäni nuorisotyöntekijöiden kanssa huomaan usein, että näiden yhtäläisyyksien löytäminen on aluksi hankalaa. Herättelen ajatuksia seuraavalla toteamuksella: ”Internet on paikka, ei asia. Se on olemassa paikkana samalla tavalla kuin paikallinen nuorisotalo tai kadut, joissa jo teet nuorisotyötä.” Vaikka toteamuksessa ei varsinaisesti huomioida digitaalisten laitteiden ja ympäristöjen hyödyntämistä kasvokkaisessa toiminnassa, autan sen avulla työntekijöitä hahmottamaan selvän yhteyden heidän nykyisen työnsä ja digitaalisen nuorisotyön välillä. Se helpottaa keskustelua ja auttaa heitä ymmärtämään, miten omaa ammattitaitoa voi hyödyntää digitaalisessa nuorisotyössä. Työntekijöiden auttaminen oman työnsä tarkastelussa onkin yksi digitaalisen nuorisotyön hahmottamiseen vaikuttavista seikoista. Aivan kuten työntekijä ei (toivottavasti) ryhdy työhön itselleen uudella aihealueella (esim. seksuaaliterveys, päihteiden väärinkäyttö) ilman, että hän ainakin lyhyesti miettii omaa suhdettaan aiheeseen, neuvoisin tekemään samoin digitaalisen median ja teknologian kohdalla: millaisia asenteita ja osaamista niihin liittyy niin henkilökohtaisella kuin ammatillisella tasolla.

Lopuksi väitän vielä, että digitaalisen nuorisotyön päämäärät perustelevat sen tärkeyden ja välttämättömyyden osana nuorisotyötä nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka seuraavat viisi päämäärää liittyvät ensisijaisesti digitaalisuuteen, niiden saavuttamisesta on hyötyä nuorille myös digitaalisten ympäristöjen ulkopuolella. Digitaalisen nuorisotyön tärkeimmät päämäärät ovat: 1) nuorten digitaalisten taitojen kehittäminen, 2) nuorten digitaalisen kansalaisuuden ja osallisuuden tukeminen, 3) digitaalisen kahtiajaon murtaminen ja digitaalisuuden ulkopuolelle jäämisen vähentäminen erityisesti valmiiksi haavoittuvissa yhteisöissä sekä 4) nuorten tukeminen verkkoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tehokkaassa hallinnassa verkossa. Tavoitteena on myös 5) tarjota nuorille tukipalveluita monenlaisiin pulmiin.

Olen tässä artikkelissa puoltanut voimakkaasti digitaalista nuorisotyötä. Se ei kuitenkaan ole edistysaskel, johon ei liittyisi haasteita. En voi tässä perehtyä niihin kaikkiin, mutta on olemassa kolme seikkaa, joita haluan korostaa niiden vääjäämättömyyden vuoksi. Ensinnäkään digitaalinen nuorisotyö ei tuo ihmeparannusta kaikkeen, se ei ole paras ratkaisu kaikkiin toimintoihin eikä se vastaa kaikkien nuorten tarpeisiin. On olemassa ja tulee aina olemaan nuoria, jotka eivät voi tai halua olla nuorisotyöntekijöiden kanssa tekemisissä tällä tavalla. Emme voi jättää näitä nuoria ulkopuolelle vain siksi, että digitaaliset ratkaisut ovat helppoja ja tehokkaita. Toisekseen on olemassa hyvin suuri vaara, että kun taloudesta vastaavat päätöksentekijät toimivat säästöpaineiden alla, digitaalisuudesta tulee ratkaisu jonkin sijaan eikä jonkin rinnalle. Yhä suurempaa osaa julkisista palveluista ollaan siirtämässä verkkoon siitä huolimatta, että on olemassa suuri joukko nuoria, joilla ei ole valmiuksia toimia digitaalisissa ympäristöissä. Kolmantena seikkana ovat digitaalisen yhteiskunnan haasteet ja pelot yleisesti. Näitä ovat esimerkiksi valvonta, henkilötietojen kaupallistaminen, unohdetuksi tulemisen mahdottomuus (huolimatta EU:n nykyisistä, rajoitetuista prosesseista, joissa siihen pyritään) sekä nuorisotyöntekijöiden ammattitaito, sillä he saattavat ”digitaalistaa” nuoria, joiden taidot eivät riitä ymmärtämään digitaalisuuteen liittyviä haasteita ja hallitsemaan tehokkaasti riskejä ja mahdollisuuksia.

Olen kirjoituksessani esittänyt omat akateemiset ja käytännönläheiset näkemykseni digitaalisesta nuorisotyöstä. Nuorisotyöntekijöinä olemme sitoutuneet perusperiaatteeseen, jonka mukaan meidän on tarkoitus työskennellä nuorten kanssa siellä, missä he ovat fyysisesti, henkilökohtaisesti ja emotionaalisesti läsnä. Jos haluamme toimia siten digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa nuoret eivät enää tee eroa online- ja offline-elämän välillä, meillä on ammatillinen velvollisuus tehdä digitaalista nuorisotyötä. Moni työntekijä näkee vaivaa kehittääkseen ammattitaitoaan verkkoon liittymättömissä nuorten asioissa. Mielestäni niin tulee tehdä myös verkkoon liittyvien asioiden osalta. Näin nuoret voivat edelleen tarttua niihin nuorisotyön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja palveluihin, jotka vastaavat parhaiten heidän omia tarpeitaan ja mielenkiinnon kohteitaan – ovat ne sitten verkossa tai sen ulkopuolella.

Artikkeli on julkaistu suomeksi teoksessa Kohti digitaalista nuorisotyötä (toim. Lauha & Tuominen, 2016). Artikkeli on kirjoitettu alun perin englanniksi otsikolla ”Digital Youth Work: defining, understanding, and justifying its purpose”.

Digital Youth Work: defining, understanding, and justifying its purpose

Dana Cohlmeyer / 22.03.2017
Lisää blogeja →

Dana Cohlmeyer