Arkisto

Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivoja rakentamassa

28. syyskuun 2015

Seitsemän hengen suomalaisdelegaatio lähti toissa viikolla kohti Skotlannin maaseutua. Kokoonnuimme kahdeksi päiväksi keskustelemaan digitaalisesta nuorisotyöstä ja sen kehittämisestä skotlantilaisten kollegoiden kanssa. Puitteet olivat kohdillaan: seminaaripaikkana toimi Skotlannin Boys’ Brigaden päämaja Carronvale House, joka muistutti idyllisyydessään brittiläisten tv-draamojen sisäoppilaitoksia. Carronvale House sijaitsee Larbertissa, joka on Glasgow’n ja Edinburghin puolivälissä.

Suomesta matkaan lähti verkeläisten Suvin ja Heikin lisäksi Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset ry:stä, Piia Aspegren Ehyt ry:stä sekä kuntien edustajina Annika Sabell Turusta, Jarmo Laitinen Oulusta ja Kimmo Hölkki Lappeenrannasta. Skotlannin puolelta edustajia oli niin ikään järjestöistä (LGBT Youth Scotland ja Tollcross YMCA) ja kunnista (Clackmannanshire, Falkirk ja Shetland Islands). Järjestävänä tahona toimi Verken lisäksi YouthLink Scotland.

Kira Weir LGBT Youth Scotlandista kertomassa järjestön digitaalisen median käytöstä.
Kira Weir LGBT Youth Scotlandista kertomassa järjestön digitaalisen median käytöstä.

Kahden päivän seminaarille oli asetettu kaksi konkreettista tavoitetta: 1) organisaatioiden toiminnan ja hyvien käytäntöjen esittely sekä 2) skotlantilaisten Digitally Agile National Principles -suuntaviivojen läpikäynti sekä pohtiminen, miten ne soveltuisivat suomalaiseen kontekstiin.

Mitä on digitaalinen nuorisotyö?

Aloitimme seminaarin pohtimalla, mitä on digitaalinen nuorisotyö. Aiheeseen meidät johdatti Edinburghin yliopistossa tutkijana toimiva Dana Cohlmeyer, joka tarkastelee väitöskirjassaan digitaalisen teknologian mahdollisuuksista nuorisotyössä.

Eri maissa digitaalista mediaa ja verkkoa hyödyntävää nuorisotyötä toteutetaan hyvin eri tavoin. Tämä näkyy myös nuorisotyön käsitteistössä. Siinä, missä Keski-Euroopassa aihetta lähestytään enemmän verkkoturvallisuuden näkökulmasta, on Iso-Britanniassa verkkovälitteisellä nuorten tukemisella jo melko pitkä perinne. Skotlannissa on vuodesta 2012 lähtien pohdittu, miten kasvatus- ja nuorisoalalla voidaan hyödyntää paremmin uusia teknologioita ja digitaalista mediaa sekä vastata teknologisen kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Osana tätä kehitystä on skotlantilaisessa nuorisotyössä lähdetty lanseeraamaan termiä digitaalinen nuorisotyö.

Liz Green YouthLink Scotlandista jakamassa ajatuksia nuorten digitaalisen osallisuuden kehittämisestä.
Liz Green YouthLink Scotlandista jakamassa ajatuksia nuorten digitaalisen osallisuuden kehittämisestä.

Digitaalinen nuorisotyö on käsitteenä varsin uusi. Suomalaisessa nuorisotyössä digitaalista teknologiaa ja mediaa hyödyntävästä nuorisotyöstä on perinteisesti käytetty termejä verkkonuorisotyö, verkkoperustainen nuorisotyö tai virtuaalinen nuorisotyö. Viime vuosina keskusteluun on noussut myös termi digitaalinen työote, jolla on haluttu korostaa työntekijän ja digitaalisen teknologian välistä suhdetta sekä nuorisotyön tavoitteellisuutta teknologioiden käytössä.

Digitaalisella nuorisotyöllä voidaan oikeastaan viitata kaikkeen edellä mainittuun nuorisotyölliseen toimintaan. Mutta se on käsitteenä myös aiempia laveampi. Siinä, missä verkkonuorisotyö on terminä vakiintunut viittaamaan verkossa tapahtuvaan reaaliaikaiseen nuorisotyöhön ja toimintaan, pyrkii digitaalinen nuorisotyö huomioimaan myös kaiken sellaisen toiminnan, jossa digitaalinen teknologia ja digitaalinen media ovat jollain lailla mukana, mutta eivät välttämättä toiminnan keskiössä. Digitaalinen nuorisotyö tarkoittaa yksinkertaistettuna digitaalisen teknologian ja median hyödyntämistä nuorisotyössä.

Tutkija Cohlmeyer toteaa omassa digitaalisen nuorisotyön manifestissaan (Digital Youth Work Manifesto), että digitaalinen nuorisotyö rakentuu neljästä keskeisestä osa-alueesta, joita ovat nuoret, nuorisotyöntekijät, digitaalinen media ja digitaalinen teknologia sekä nuorisotyön eetos ja perusfunktiot (= youth work ideals). Hänen mukaansa digitaalinen nuorisotyö toteuttaa lähtökohtaisesti aivan samoja nuorisotyön tavoitteita ja tehtäviä kuin muukin nuorisotyö, mutta sen toteuttaminen edellyttää nuorisotyöntekijöiltä ymmärrystä ja osaamista paitsi nuorten digitaalisesta kulttuurista myös tietoisuutta omista digitaalisista taidoista ja niiden kehittämisestä. Digitaalinen nuorisotyö ei tee jaottelua kasvokkaisen ja verkossa tapahtuvan toiminnan välillä, vaan sen tavoitteena on vahvistaa nuorten toimijuutta kokonaisvaltaisesti teknologisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa.

Mitä digitaalinen nuorisotyö edellyttää?

Skotlannissa digitaalisen nuorisotyön kehittämistä varten on luotu kansalliset digitaalisen työn suuntaviivat ”Digitally Agile National Principles”, joiden tarkoituksena on ohjata digitaalisen työn strategista kehittämistä. Suuntaviivat koostuvat 9 eri toimintaperiaatteesta ja niitä ohjaavista käytännön suosituksista.

Strateginen kehittäminen on tärkeää erityisesti siksi, että organisaatioissa kuvitellaan helposti, että pelkästään henkilöstön koulutuksella, laitteiston hankinnalla, some-ohjeistuksilla tai arviointityökalujen kehittämisellä voidaan ratkaista teknologisen kehityksen mukanaan tuomat haasteet. Digitalisaatiossa kyse on kuitenkin paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin vain osaamisesta, resursseista tai johtamisesta – kyse on organisaation koko toimintakulttuurin kehittämisestä.

Digitally Agile National Principles ei ole kuitenkaan vain jälleen yksi korkealentoinen strategiapaperi, vaan se on eräänlainen organisaatioiden muistilista, joka sisältää myös itsearviointityökalun. Monet skotlantilaiset nuorisotyön organisaatiot ovatkin tehneet suuntaviivojen pohjalta itsearviointeja siitä, missä digitaalisen nuorisotyön osa-alueissa he ovat parhaiten onnistuneet ja missä heillä on eniten kehitettävää, oli kyse sitten tavoitteiden asettamisesta, resurssien kohdentamisesta, osaamisen vahvistamisesta tai vaikuttavuuden arvioinnista.

Näitä suuntaviivoja lähdemme nyt kehittämään suomalaiseen kontekstiin sopiviksi yhdessä Skotlannin reissussa mukana olleiden suomalaistoimijoiden kanssa.

Digitaalisen työn suuntaviivoja työstettiin päivien aikana ryhmissä.
Digitaalisen työn suuntaviivoja työstettiin päivien aikana ryhmissä.

Skotlannista paljon ammennettavaa Suomeen

Kaiken strategisen suunnittelun ohessa saimme kuulla seminaarissa myös hyviä käytännön esimerkkejä digitaalisen median ja teknologian nuorisotyöllisestä käytöstä.

Esimerkiksi Tollcross YMCA on hyödyntänyt live-lähetyksissään helppoa ja yksinkertaista Meerkat-sovellusta ja tuottanut sen avulla reaaliaikaista videomateriaalia nuorisotapahtumista. Live-lähetyksiä on toteutettu muun muassa niin, että nuorille on lähetetty Snapchatissa mainos vaikkapa nuorisotalon talokokouksen alkamisesta, ja kokouksia on voinut seurata suorana Meerkatin välityksellä. Nuoret ovat siten voineet helposti osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon etänä. Nuoret ovat myös itse tuottaneet lähetyksen puhelimillaan ilman kalliita ja monimutkaisia striimilaitteita. Meerkatia vastaava sovellus on esimerkiksi Twitterin Periscope, joka tosin eroaa siten, että siinä on mahdollista myös säilyttää striimit tietyn ajan.

Martin Summers kertomassa, miten Shetlandinsaarilla on hyödynnetty videoita osallistuvassa budjetoinnissa.
Martin Summers kertomassa, miten Shetlandinsaarilla on hyödynnetty videoita osallistuvassa budjetoinnissa.

Skotlantilaisten esityksiä kuunnellessa mieleen nousi väistämättäkin pohdinta siitä, tehdäänkö suomalaisessa nuorisotyössä toimintaa liian valmiiksi nuorille. Suomessa tulisikin kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten digitaalisen teknologian nuorisotyöllisellä käytöllä vahvistetaan nuorten erilaisia osallisuuden muotoja ja tuetaan nuorten omaehtoista toimintaa, itseilmaisua ja luovuutta.

Kyse on ehkä ennen kaikkea kulttuurisen ilmapiirin muuttamisesta, ei niinkään organisaatiorakenteista. Skotlantilaisia kuunnellessa perusperiaate tuntui olevan se, että nuorilla digitaalisen teknologian käytössä vain mielikuvitus on rajana. Luottamus nuoriin ja heidän kykyynsä ottaa haltuun oma tila ja tapa ilmaista itseään vaikutti paljon optimistisemmalta ja kannustavammalta kuin mihin meillä on totuttu. Suomessa on ollut taipumusta vähän kyyniseen ajatteluun, että nuoret eivät joko osaa tai heitä ei kiinnosta.

Toisaalta Suomi on ollut digitaalisessa nuorisotyössä monin tavoin edelläkävijänä. Esimerkiksi verkossa tehtävä ohjaustyö ja digitaalisten pelien nuorisotyöllinen hyödyntäminen olivat sellaisia teemoja, joista ulkomaiset kollegat olivat kovasti kiinnostuneita kuulemaan lisää. Myös digitaalisen nuorisotyön vahva arvostus valtionhallinnossa herätti ihastusta. Marraskuussa tarkoituksena onkin tutustuttaa skotlantilaiset tarkemmin suomalaisen nuorisotyön hyviin käytänteisiin, kun he tulevat vastavierailulle.

Teksti: Heikki Lauha & Suvi Tuominen

Piia Aspegren esittelemässä Ehytin verkkotyötä.
Piia Aspegren esittelemässä Ehytin verkkotyötä.

Verken ja YouthLink Scotlandin yhteisessä Erasmus+-hankkeessa pohditaan skotlantilaisten kehittämien Digitally Agile National Principles -suuntaviivojen soveltuvuutta Suomeen sekä jaetaan hyviä käytäntöjä digitaalisesta nuorisotyöstä. Hankkeen ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Skotlannissa syyskuussa, ja seuraava kokoontuminen on Suomessa marraskuussa. Jos organisaatiosi haluaa olla mukana testaamassa ja kehittämässä digitaalisen nuorisotyön suuntaviivoja, voit ottaa yhteyttä joko Suviin (suvi.tuominen@verke.org) tai Heikkiin (heikki.lauha@verke.org).

Katso kaikki blogikirjoitukset

Arkisto