Blogi Sanna Lappalainen 16.08.2017

Sanna Lappalainen

Sanna (KM, opinto-ohjaaja) työskenteli projektipäällikkönä Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (#ERNOD). ERNOD-hankkeessa edistettiin nuorten yhdenvertaisuutta kehittämällä digitaalisia oppimiskäytäntöjä ja mediakasvatuksen menetelmiä, lisäämällä tiedonsaantia ja kouluttamalla nuorten kanssa työskenteleviä toimijoita. Lisätietoja hankkeesta: www.xamk.fi/ernod Sanna fanittaa kirjastoja ja missiona hänellä onkin formaalin, informaalin sekä nonformaalin oppimisen törmäyttäminen kirjastossa.

Profiiliin →

Digi- ja mediataidot saavat nuoren äänen kuulumaan

”Kaikilla ihmisillä on minun mielestä mahdollisuus vaikuttaa eri asioihin. Se ei ole pelkästään poliitikkojen yksinoikeus vaan kaikkien ihmisten asia”, toteaa Erityisnuoret ja digiajan osallisuus –hankkeen toimintaan osallistunut Henri. Henri on aivan oikeassa: vaikuttaminen on jokaisen oikeus, jonka toteutuminen edellyttää tänä päivänä monenlaista osaamista. Hyvät media- ja digitaidot edistävät oman äänen kuuluviin saamista.  

Kuva: Ville Eerikäinen


Teknologia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistajana

Vaikka kehittyvän median ja digitalisaation myötä nuorilla on monenlaisia mahdollisuuksia vaikuttamiseen, kaipaavat nuoret kannustusta ja tukea mediankäytössä sekä siihen liittyvissä vaikuttamismahdollisuuksissa. Usean selvityksen mukaan (esim. Rahja 2013, OKM 2013) erityisesti näkö-, kuulo- ja kehitysvammaisten sekä maahanmuuttajanuorten mediankäytön tukemiselle on tarvetta. Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa mediakasvatusta kohdistettiinkin erityisesti niihin nuoriin, jotka muutoin mahdollisesti jäävät mediakasvatuksen katveeseen. Tavoitteena on ollut se, että jokaisella nuorella olisi yhtäläiset mahdollisuudet mediankäyttöön ja mediataitojen oppimiseen. Tämä tukee nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.

Hankkeessa erityisryhmien nuorten digiajan osallisuutta edistettiin järjestämällä mediavaikuttamistyöpajoja esimerkiksi oppilaitoksissa, kirjastoissa ja järjestöjen mahdollistamissa harrastustympäristöissä. Työpajatyöskentelyn tavoitteena on ollut erilaisten mediataitojen oppiminen, mutta yhtälailla myös median hyödyntäminen ilmaisun, vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen välineenä. Yhteisen tekemisen kautta nuoret ovat oppineet mediasta, sen käytöstä sekä siihen sisältyvistä vaikuttamismahdollisuuksista. Työpajoissa on syntynyt uuden osaamisen lisäksi myös monenlaisia mediasisältöjä, joiden kautta nuoret ovat kertoneet omasta elämästään, mielipiteistään ja vaikuttamistarpeistaan. Esimerkkejä tällaisista sisällöistä voit kurkata esimerkiksi täällä ja täällä sekä hankkeen päättöjulkaisusta.


Peilauspintana digitaalisen nuorisotyön suuntaviivat

Verken laatimien suuntaviivojen mukaisesti digitaalisella nuorisotyöllä voidaan monin tavoin edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Näiden suuntaviivojen mukaan nuoria tulee kannustaa vaikuttamaan heitä itseään koskeviin asioihin digitaalisen median ja teknologian avulla. Lisäksi tulee huomioida yhdenvertaisuus ja esteettömyys sekä tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua digitaalisen nuorisotyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa toteutetuissa yli sadassa mediavaikuttamistyöpajassa nämä suuntaviivat konkretisoituivat todeksi. Seuraavaksi peilaankin tehtyä hanketyötä näitä suuntaviivoja vasten.

  • Kannustaminen digitaalisen median ja teknologian käyttöön

Digitaalisessa nuorisotyössä avainasemassa on nuorten kannustaminen heitä itseä koskevien asioihin vaikuttamisessa digitaalisuutta ja teknologiaa hyödyntäen. Myös Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa havaittiin, kuinka tärkeässä asemassa kannustaminen on. Tätä kannustusta kaipaavat erityisryhmien nuoret, mutta yhtälailla myös nuorten kanssa työskentelevät. Vaikka suhtautuminen erityisryhmien mediataitojen edistämiseen on ollut pääasiassa myönteistä, olemme hankkeen aikana havainneet myös vastakkaisia ajatusmalleja. Yksittäisissä tapauksissa olemme törmänneet esimerkiksi tilanteisiin, joissa ajatellaan, ettei kehitysvammainen nuori voi käyttää mobiililaitetta, sillä laite voi rikkoutua. Nuorten kanssa työskentelevien asenteet, pelot ja heikko osaaminen sekä ymmärryksen puute saattavat toimia esteenä nuorten mediankäytölle ja mediataitojen oppimiselle.

Kannustaminen, kuten ylipäätään nuorten mediataitojen edistäminen, tapahtuu parhaimmillaan organisaatiorajat ylittävässä, monialaisessa yhteistyössä. Erityisryhmien nuorten mediakasvatus saatetaan kokea itselle vaikeaksi tai omaan työnkuvaan kuulumattomaksi asiaksi. Kun mediakasvatusta tehdään yhdessä, mahdollistaa tämä toisilta oppimisen, asioiden jakamisen ja oman osaamisen potentiaalin hyödyntämisen. Hankkeessa mediakasvatustyötä on tehty paljon esimerkiksi nuoriso- ja kirjastoalan toimijoiden yhteispelinä. Kirjastoalan toimijoiden vahva mediaosaaminen yhdistettynä nuorisoalan toimijoiden kohtaamisen ja ohjaamisen osaamiseen on edesauttanut sitä, että kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet mediankäyttöön ja mediataitojen oppimiseen sekä sitä myöten vaikuttamiseen. Eri alojen toimijoille on ollut helpottavaa, ettei kaikkea ole tarvinnut osata itse, vaan mediakasvatusta on voinut tehdä yhdessä.

  • Esteetön ohjaus edistää yhdenvertaisuutta

Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivojen keskiössä on yhdenvertaisuuden edistäminen ja turvaaminen. Yhdenvertaisuus on ollut myös Erityisnuoret ja digiajan osallisuus –hankkeen punainen lanka, sillä hankkeessa on edistetty erityisryhmien nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa myös digitaalisissa toimintaympäristöissä.

Hankkeessa mediakasvatusta on tehty ensisijaisesti ohjattuna työpajatyöskentelynä. Tässä työpajatyöskentelyssä yhdenvertaisuusperiaate on huomioitu esimerkiksi esteettömän ohjauksen myötä. Fyysisen esteettömyyden lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että mediakasvatuksellinen ohjaus on ollut kaikille nuorille saavutettavaa ja ymmärrettävää. Monessa tapauksessa tämä on tarkoittanut perusteellista ennakointia. Millaisia yksilöllisiä tarpeita työpajaan osallistuvilla nuorilla mahdollisesti on? Millainen tiimi tukisi parhaiten työpajan vetämistä? Onko ennakkotieto saatavilla kaikille ymmärrettävällä ja saavutettavalla tavalla? Tätä ennakointia on parhaimmillaan tehty yhdessä nuorten kanssa. Myös varsinaisessa työpajaohjauksessa on tarpeen huomioida esteettömyys. Kun esimerkiksi yhteistä kieltä ei ole tai kommunikoinnissa on haasteita, voidaan ohjauksen tukena hyödyntää muun muassa kuvatukea tai selkokieltä.

Nykyään pidetään lähes itsestäänselvyytenä, että kaikilla nuorilla on mobiililaite käytettävissään. Havaitsimme hankkeen aikana, ettei näin suinkaan aina ole. Yhdenvertaisuutta edistääkin myös se, että kaikille nuorille tarjotaan välineitä käyttöön. Tässäkin kirjastot ovat aarreaitta: kirjastoista löytyy niin välineitä kuin tukea mediataitojen treenaamiseen.

  • Nuoret mukaan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin

Verken laatimien digitaalisen nuorisotyön suuntaviivojen mukaan on tärkeää tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua digitaalisen nuorisotyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Myös Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa parhaat ideat ja toteutukset syntyivät, kun nuoret olivat itse suunnittelemassa heille suunnattua toimintaa. Esimerkiksi näkövammaisille nuorille suunnattua mediavaikuttamistyöpajaa suunnitellessa oli äärimmäisen tärkeää, että näkövammaiset nuoret saivat itse kertoa heidän mediankäytöstä ja siitä, millaisia mediataitoja he haluaisivat oppia. Tämä myös sitoutti nuoret mukaan tapahtuman toteuttamiseen.

Otettiinpa hankkeessa nuoret mukaan myös hankkeen päättöjulkaisun tekoon. Tämän yhteisen tekemisen tuloksen pääset kurkkaamaan täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-016-6

Hankkeessa on tehty myös arviointia yhdessä nuorten kanssa. Arviointia on toteutettu digitaalisuuden ja median tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen, joten yhteiset arviointituokiot ovat olleet tärkeitä yhteisen reflektion, mutta myös media- ja digitaitojen oppimisen kannalta. Myös arvioinnissa on ollut tärkeä kiinnittää huomiota toiminnan esteettömyyteen. Arvioinnissa on tarpeen mukaan käytetty esimerkiksi kuvapalautetta, mikä on mahdollistanut palautteenannon myös niille, jotka eivät mahdollisesti kykene sanoittamaan omaa mielipidettään.


Kohti digiajan osallisuutta

 Vajaan kahden vuoden hanketyön pohjalta voidaan todeta, että digiajan osallisuus on kaikkien nuorten mahdollisuus, mutta ei vielä itsestäänselvyys. Molemminpuolinen kannustus, yksilöllisten tarpeiden huomioiden ja yhteinen tekeminen aina suunnittelusta toteutukseen ja arvioimiseen edistävät sitä, että kaikilla nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet digitaalisissa toimintaympäristöissä toimimiseen. Hankkeessa mediakasvatusta kohdistettiin erityisryhmien nuoriin. Olennainen kysymys onkin, kuinka nämä nuoret saadaan vahvemmin mukaan kaikille nuorille yhteiseen toimintaan?

Hankkeessa mediakasvatustyötä on tehty ensisijaisesti ohjatun työpajatyöskentelyn myötä, mutta yhtälailla tärkeää on tukea ja kannustaa nuoria mediankäyttöön liittyvissä asioissa kaiken muun toiminnan ohessa. Kun nuoria tuetaan ja kannustetaan turvalliseen ja vastuulliseen mediankäyttöön, mediakriittisyyteen sekä mediasisältöjen tuottamiseen, edistetään nuorten itsensä ilmaisemista, omien mielipiteiden esille tuomista ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Digiajan osallisuus mahdollistuu yhteisen tekemisen kautta.

 

Digitala kunskaper och mediekompetenser gör ungas röster hörda

Sanna Lappalainen / 16.08.2017

Digitaalista vertaisoppimista nuorisotyöhön

Sanna Lappalainen / 18.08.2016
Lisää blogeja →

Sanna Lappalainen