VIIKON NÄKÖKULMA

Viikoittain julkaistavissa näkökulma-kirjoituksissa nuorisoalan toimijat jakavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan verkkonuorisotyöhön liittyvistä aihepiireistä. Kirjoittajina toimivat muun muassa nuorisotyöntekijät sekä alan asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat. Myös sinä voit ehdottaa kirjoitustasi tai aihetta viikon näkökulmaksi ottamalla yhteyttä Verken projektisuunnittelija Heikki Lauhaan (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ). Aihepiiriin liittyvään keskusteluun voit osallistua sivuston keskustelualueella eli Aukiolla.

maanantai, 12 toukokuu 2014 08:55

Miten yhteisösi sisällöt löytyvät verkosta?

Kirjoittanut 

Kuinka monta tuntia päivässä käytät tiedon hakemiseen? Entä kuinka usein turhaudut, kun et löydä tarvitsemaasi tietoa? Oletko törmännyt valituksiin siitä, miksi nuorisotyön erilaisten tapahtumien tietoja ei löydy mistään? Tai oletko joskus miettinyt miten sinun kannattaisi verkkosivuille laittamasi tieto muotoilla ja miten se pitäisi kuvata? Tiedätkö mitä on metadata, taksonomia, informaatioarkkitehtuuri tai avainsana? Tai mitkä hashtagit sinun kannattaisi lisätä oman materiaalisi perään?

Keväällä 2014 sain tehtäväksi kehittää Verken sivustolta löytyvää materiaalipankkia uuteen uskoon. Alkutilanteessa materiaalia ei juuri osattu etsiä. Yksi syy oli se, että materiaalipankilla ei ollut omaa hakua ja avainsanojen sisältö ei ollut kohdillaan. Materiaalin asiasanat olivat sekavia osin päällekkäisiä. Materiaalipankkiin tutustuessani, tulin samalla tutustuneeksi informaatioarkkitehtuurin maailmaan, josta tulisi kaikkien informaatiota tuottavien olla ainakin jollain tasolla tietoisia.

Informaatioarkkitehtuuri - taikasana täydelliseen tiedonhakuun?

Harva meistä ajattelee tietoa etsiessään, että vaikkapa Googlen hakukonealgoritmien lisäksi tiedon löydettävyyteen vaikuttaa suuri määrä muitakin tekijöitä. Verkkosivuston rakenteet, värit, käytetyt sanat ja jopa tiedon sijainti vasemmalla tai oikealla puolen sivua vaikuttaa tiedon löydettävyyteen suuresti. Hyvin toimivien verkkosivustojen taustalla on usein tarkasti mietitty informaatioarkkitehtuuri, eikä visuaalisesti näyttävä ulkoasu. Toisaalta on olemassa paljon hyvä esimerkkejä siitä, miten sekä sivuston ulkoasu että informaatioarkkitehtuuri on kohdallaan. Käypä katsomassa vaikka Yle areenan tai Elävän arkiston sivuja. Molemmat ovat malliesimerkkejä siitä, miten suuria tietomassoja pystytään jäsentämään ihmiselle mielekkäällä tavalla.

Informaatioarkkitehtuuri on pitkä ja vaikea sana. Sen sisälle piiloutuu suuri joukko alakäsitteitä ja vaikeasti ymmärrettävää teoriatietoa aina syvistä hierarkisista taksonomioista oikeankokoisen napin käyttöön verkkosivuston hakupalkissa. Samalla termi on kuitenkin helposti ymmärrettävissä. Talojen ja kaupunginosien arkkitehtuurilla pyritään luomaan kauniita ympäristöjä, joissa ihminen löytää helposti paikasta toiseen eksymättä ja hämmentymättä. Päätiet ja sivutiet sijoitetaan selkeästi näkyville ja ne osoitetaan tienviitoilla. Portaista tehdään oikean korkuisia niin, että jokainen ikään katsomatta pystyy niitä kipuamaan. Samalla tavoin informaatioarkkitehtuurin keinoin pyritään luomaan verkkoympäristöjä, joissa ihminen ei eksy ja ymmärtää helposti seuraavan askeleen suunnan. Mikään taikasana se ei ole. Samoin kuin talojen arkkitehtuurissa, voidaan myös informaatioarkkitehtuurissa mennä metrikaupalla metsään.

Informaatioarkkitehtuurista löytyy useita erilaisia tyylisuuntia. Täydellisesti toimivaa verkkosivustoa ei ole olemassa, sillä meidän ihmisten maut ja mieltymykset eroavat toisistaan. Suomessa toimiva sivusto voidaan kokea epäselvänä jo naapurimaissa, ja verkkosivustojen trendit vaihtuvat jatkuvasti. Mutta vaikka ulkoasu voi vaihdella suuresti, niin verkkosivustojen perusrakenteet – seinät, lattia ja katto – pysyvät melko muuttumattomina vuodesta toiseen. Internet on ollut olemassa jo niin kauan, että ihmiset ovat tottuneet etsimään tiettyjä elemettejä tutuista paikoista. Vai mitä mieltä itse olet? Mistä löytyy sivuston päänavigaatio? Entä sivuston sisäinen haku? Jos vastasit navigaation löytyvän sivuston ylälaidasta ja haun sivuston oikeasta yläreunasta, niin kuulut suurimpaan osaan väestöstä.

Verkkosivuston peruselementeistä tärkein tiedon löytymisen kannalta on navigaatiojärjestelmä. Verkkosivujen tienviitat ovat valikkojen tekstejä, joiden tulee olla yksiselitteisiä. "Tapahtumat" -otsikon alla tulisi olla tietoa tapahtumista, eikä otsikoksi kannata valita vaikkapa "Superextrahäppeningit". Vaikka hauskat valikkotekstit olisivat kuinka nokkelia, ne yleensä vain häiritsevät sivustojen nopeaa selailua ja tiedonhakua. Selkeä ja yksiselitteinen kieli on valttia verkossa, sillä ihmiset harvoin pysähtyvät lukemaan tekstejä tarkasti. Navigaation lisäksi tiedon jaottelu tulee olla sivulla selkeää. Samalle alueelle tai vaikkapa samalla värillä rajatut elementit koetaan kuuluviksi yhteen, vaikka ne eivät sisällöllisesti toisiinsa liittyisi. Pysty- ja vaakasuorien linjojen miettiminen on yhtä tärkeitä verkkosivuilla kuin talojen suunnittelussa.

Navigaatiojärjestelmän lisäksi tulisi pohtia tarkkaan sivustojen rakenteita. Itse asiassa sivustorakenne määrittelee monilta osin navigaatiojärjestelmän toimintaa. Onko järkevää rakentaa sivusto, jossa on enemmän kuin kolme tasoa? Vai olisiko rakenteen järkevä olla yksitasoinen? Riittäisikö yhteisön tarpeiden täyttämiseen vain yksi blogisivu? Jokaisen verkkosivuston tarpeet ovat yksilölliset, joten yleispäteviä vastauksia ei voi antaa. Tärkeää on pohtia, mitkä juuri minun tarpeeni ovat ja miten ne voisi täyttää kaikkein tehokkaimmin. Verkkomaailmassa lähes kaikki on jo keksitty, joten hyviä sivustoja etsimällä saa esimerkkejä myös omien tarpeiden täyttämiseen.

Miten se tieto sitten pitäisi kuvata?

Ihmiset eivät juuri lue verkkosivuja. Tietoa luodataan, selaillaan ja tietomassasta pyritään etsimään avainsanoja joihin tarttua. Vasta, kun on löydetty varmasti hyödylliseltä näyttävä tieto, siihen paneudutaan tarkemmin. Hakukoneet näyttävät tuloksissaan tyypillisesti 10-20 sanaa hakuehdot täyttäviltä sivuilta. Näiden sanojen avulla käyttäjä päättää, mille sivulle suuntaa seuraavaksi. Jos sisältö ei miellytä, niin selaimen back-nappia painetaan tiuhaan. Yritys ja erehdys -menetelmällä löydetään lopulta tiedon lähteille, jos löydetään.

Kirjoittamamme informaation tulisikin täyttää muutamia reunaehtoja, jos haluamme sen löytyvän helposti. Ensin kirjoituksemme ydin, eli tärkein asia minkä haluamme kertoa, tulisi ilmetä jo ensimmäisen 10 sanan aikana. Jos näin ei ole, niin tiedon etsijä ei välttämättä koskaan huomaa etsimäänsä sisältöä. Tieto hukkuu verkon informaatiovirtaan. Kannattaa siis unohtaa turhat kohteliaisuudet ainakin ensimmäisestä kappaleesta. Selailevaa tiedonhakua tukee myös oikeanlainen kieli. Mitä sanoja käyttäjä voisi etsiä kirjoittamastasi tekstistä? Millä sanoilla kirjoittamastasi aiheesta yleensä kommunikoidaan? Sisältyykö tekstiisi jotain tiettyä terminologiaa, jolla se eroaa muusta verkon sisällöstä? Jos osaat vastata näihin kysymyksiin, niin helposti löydettävän sisällön tuottaminen muuttuu heti vähän helpommaksi.

Mikä ihmeen #aihetunniste?

Lähes kaikissa verkkokirjoittamisen työkaluissa (blogit, some-palvelut, sisällönhallintajärjestelmät ym.) on mahdollisuus lisätä sisältöihin asiasanoja, tunnisteita tai avainsanoja – kavereiden kesken tageja. Lähes jokainen on kuullut #hashtageista (suom. aihetunniste), yhdestä asiasanojen muodosta, joka on lähtöisin pääasiassa Twitterin maailmasta. Erilaisilla tunnisteilla pyritään luomaan yhteyksiä sisältöjen välille ja helpottamaan tiedonhakua. Jokaisella nuorisotyötä tekevällä yhteisöllä tulisikin olla oma tunniste, jonka avulla verkosta löytyvää sisältöä olisi helppo hakea. Kun oman tunnisteen laittaa kaikkeen kirjoittamaansa sisältöön, niin lopulta nuoret, vanhemmat ja yhteistyökumppanit rupeavat etsimään tietoa tutulla sanalla. Ja jos hyvin käy, niin käyttämään samaa tunnistetta, kun julkaisevat omia sisältöjään. Lisäksi tunnisteiksi voi laittaa vaikkapa kaupungin, johon sisältö liittyy, maininnan tapahtumasta tai muita tunnisteita, jotka auttavat määrittelemään sisältöä.

Erilaisia tageja voi, ja pitää, tietysti käyttää myös muun kuin tekstisisällön kuvaamiseen. Erityisesti nuorten suosimassa Instagramissa hashtagien käyttö on käytännössa pakollista, jos haluaa omalle sisällölleen näkyvyyttä. Verkossa on olemassa suuri määrä erilaisia työkaluja hashtageilla merkittyjen sisältöjen koostamiseen. Näillä saadaan haettua sosiaalisen median hashtagien joukosta ne, jotka ovat kiinnostavia. Esimerkiksi tagboardilla saa helposti haettua hashtageilla tietoa eri palveluista (mm. Facebook, Twitter, Instagram). Katso vaikka, minkälaista pöhinää #nuoret ovat saaneet aikaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että hashtagien käyttökin voi olla liiallista. Vai mitä mieltä olet tästä Jimmy Fallonin ja Justin Timberlaken esimerkistä? Joidenkin hashtagien käyttö esimerkiksi Instagramissa on myös estetty, joko niiden arveluttavuuden tai liiallisen yleisyyden vuoksi.

Käytännön toimia oman sisällön näkyvyyden parantamiseen

Jos teet jonkinlaista sisältöä verkkoon, niin alla muutama yksinkertainen ohje oman sisältösi löydettävyyden parantamiseen verkossa.

  1. Luo yhteisöllesi #hashtag.
    • Päättäkää, millä tunnisteella merkitsette kaiken tuottamanne sisällön. Hyvä tunniste on lyhyt, yksinkertainen ja yksilöivä. Kannattaa siis katsoa, että samaa ei jo muualla käytetä. Vaikkapa #verkeorg.
  2. Mieti, minkälaisia muita asiasanoja voisit käyttää.
    • Pohdi, minkälaista sisältöä julkaisette. Päättäkää tämän jälkeen, mitä muita asiasanoja tulette käyttämään. Näin pystytte helposti jaoittelemaan myös omaa sisältöänne.
  3. Pohdi, minkälaista kieltä kohderyhmäsi käyttää.
    • Kielellä on suuri merkitys verkkonäkyvyydessä. Oikeanlaisen kielen käytöllä voidaan tukea tiedon löydettävyyttä. Onko sisällölläsi tiettyjä sanoja, joilla sitä tullaan etsimään? Jos on, niin käytä niitä sanoja. Kieli ei rajoitu vain kirjoittamaasi tekstiin. Kuvilla ja videoilla on myös oma kohderyhmään liittyvä kieli, jonka haltuun ottamisella voidaan tukea sisällön löydettävyyttä.
  4. Jos et julkaise, et voi näkyä.
    •  Kaiken tämän jälkeen pitää muistaa: Jos et ikinä julkaise mitään, et varmasti näy missään, eikä sinua voida löytää. Ilman asiasanoja ja huonolla kielellä julkaistu sisältö on (yleensä) parempi kuin ei julkaisua ollenkaan. Jos et koskaan julkaise mitään, niin et myöskään pysty kehittymään. Joten hihat ylös ja tietoa avoimesti verkkoon!
Lähteitä:

TTY / Hypermedialaboratorio - Informaatioarkkitehtuuri

Usability.gov - How to & Tools

Tagboard hastagien etsimiseen ja esittämiseen