VIIKON NÄKÖKULMA

Viikoittain julkaistavissa näkökulma-kirjoituksissa nuorisoalan toimijat jakavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan verkkonuorisotyöhön liittyvistä aihepiireistä. Kirjoittajina toimivat muun muassa nuorisotyöntekijät sekä alan asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat. Myös sinä voit ehdottaa kirjoitustasi tai aihetta viikon näkökulmaksi ottamalla yhteyttä Verken projektisuunnittelija Heikki Lauhaan (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ). Aihepiiriin liittyvään keskusteluun voit osallistua sivuston keskustelualueella eli Aukiolla.

maanantai, 10 helmikuu 2014 09:13

Mediataidot eivät kehity automaattisesti

Kirjoittanut 

Nuorista puhutaan toisinaan diginatiivien sukupolvena, jonka mediataidot ovat lähtökohtaisesti aikuisia paremmat. Yleistys sivuuttaa nuorten mediataitojen välillä esiintyvät merkittävät erot ja pahimmillaan johtaa siihen, että aikuiset eivät katso nuorten tarvitsevan minkäänlaista mediakasvatusta.

Kenenkään mediataidot eivät kuitenkaan kohene itsestään. Mediataidot eivät kehity automaattisesti runsaan mediankäytön myötä, vaan tarvitaan mediakasvatusta. Kasvattajaa tarvitaan tueksi avaamaan arvokysymyksiä, pohtimaan yhdessä median valintoja, ohjaamaan luotettavan tiedon äärelle ja rohkaisemaan mediajulkisuuteen.

Minustako mediakasvattaja?

Aivan kaikki aikuiset voivat olla mediakasvattajia ja välittää nuorille mediakulttuurissa elämiseen vaadittavia taitoja. Eri tavoin mediaa lähestyvät kasvattajat ovat voimavara. Mitä erilaisempia mediakasvattajia nuoret kohtaavat, sitä rikkaampaa ja syvällisempää mediakasvatusta he saavat. Nuorisotyöntekijällä on erilainen mahdollisuus mediakasvattamiseen kuin opettajilla: nuoret käyttävät vapaa-ajalla mediaa enemmän kuin kouluympäristössä. Mediakasvatus nuorisotyössä linkittyy luonnostaan nuorten omaan mediakulttuuriin.

Nuorisotyöntekijän ei tarvitse tuntea nuorten mediakulttuuria perin pohjin eikä hänen tarvitse olla tekniikkaguru, vaan hän voi ohjata nuorta oman elämänkokemuksensa turvin. Mediakasvattajan ura on hyvä aloittaa oman mediasuhteen tarkastelusta: millainen on mediasuhteeni ja miten se heijastuu työhöni?

Mediakasvattajan kompetenssin pohjana ovat henkilökohtaiset mediataidot, kokemukset mediankäytöstä, kiinnostus mediaa kohtaan, rohkeus ottaa media-asioita esille nuorten kanssa sekä uteliaisuus nuorten mielipiteitä kohtaan. Hyvä mediakasvattaja ei arvota nuorten mielipiteitä ja mediamieltymyksiä, vaan nostaa niitä yhteisten pohdintojen aineksiksi. Hyvä mediakasvattaja ei myöskään vähättele nuorten mediavälitteisiä kokemuksia, esimerkiksi nettiseurustelua tai nettikiusaamista. Nuorille ei tule tarjota valmiita vastauksia, vaan antaa heille aineksia omien mielipiteiden muodostamiseen.

Mediataidot kehittyvät tekemällä

Mediataitojen kehittyminen vaatii uppoutumista mediasisältöjen tekemiseen. Elämyksellisyys ja kokemuksellisuus ovatkin mediakasvatuksen tärkeitä lähtökohtia. On tärkeää, että nuoret pääsevät kokeilemaan erilaisia mediatekijyyden ja -toimijuuden rooleja. On kuitenkin tärkeää, että myös kokemuksellisiin mediakasvatustuokioihin lisätään kriittinen ja reflektiivinen aspekti: mitä opin tämän harjoituksen avulla mediasta?

Nuorten mediatoimitukset ovat erinomainen esimerkki laajemmasta mediakasvatushankkeesta, jollaista esimerkiksi koulun puitteissa ei olisi mahdollista toteuttaa. Nuorisotyössä on aikaa syventyä ja laajentaa, kun ei olla kiinni opetussuunnitelmissa ja tuntimäärissä. Omaehtoinen mediatuotanto lisää nuorten osaamista ja uskallusta tuottaa mediaesityksiä – ja samalla opettaa myös kriittisiä tulkintataitoja.

Mediakasvatuksen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kalliita laitteita, media-alan koulutusta, erillisrahoitusta tai mitään muutakaan erityistä. Erinomaista mediakasvatusta voi olla arkinen keskustelu nuoren kanssa mediasisällöistä ja median ilmiöistä.

Mediataitojen oppimispolku perusopetuksessa -materiaalissa jaetaan mediataidot seuraaviin osa-alueisiin:

  • Esteettiset ja luovat taidot. Kyky katsoa, kuunnella, luoda ja tulkita mediasisältöjä. Luovia ja esteettisiä mediataitoja voidaan kehittää parhaiten tekemällä mediasisältöjä itse.
  • Vuorovaikutustaidot. Kyky kommunikoida median avulla sekä kyky samaistua erilaisiin mediassa toimimisen rooleihin. Vuorovaikutustaidot kehittyvät yhdessä toimien, tehden ja oppien. Vuorovaikutustaidoista kertovat valmiuksista ilmaista mielipiteitään ja asenteitaan muille.
  • Kriittiset tulkintataidot. Kyky merkityksellistää ja ymmärtää erilaisia mediasisältöjä. Nuori tulkitsee ja arvioi median muotoja ja sisältöjä erilaisten analyyttisten työkalujen avulla. Kriittiset tulkintataidot kehittyvät parhaiten tutustumalla erilaisiin mediasisältöihin ja lajityyppeihin – esimerkiksi itse tekemällä.
  • Turvataidot. Kyky ratkaista ongelmatilanteita ja välttyä ennalta ikäviltä tilanteilta. Esimerkiksi turvallisen netinkäytön osalta yksityisyyden suojeleminen on tärkeä turvataito.

Näiden kaikkien osa-alueiden pitäisi siis olla mediataitajalla hallussa. Lisäksi tarvitaan teknisiä taitoja. Mediat muuttavat ilmaisutapojaan ja muotojaan jatkuvasti, joten myös mediataitoja on kehitettävä koko ajan. Kukaan ei ole koskaan täysinoppinut mediataitaja, vaan jokaisella on vastuu omien taitojensa alituisesta päivittämisestä. Mitä enemmän harjoittelemme aktiivisesti median lukemista ja tuottamista, sitä syvällisemmin voimme ymmärtää mediaa.

Yksi tärkeä osa mediataitoja on nauttiminen. Ei aina tarvitse olla havainnoiva, aktiivinen ja kriittinen, vaan mediataitaja osaa myös heittäytyä täysillä nauttimaan vaikkapa elokuvasta tai dekkarista. Nautinnollista Mediataitoviikkoa kaikille!